Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Hallituksen esityksen mukaisilla muutoksilla pyritään toteuttamaan kahta päätavoitetta: viranomaisyhteistyön kehittämistä ja toimivallanjaon selkiyttämistä yleispiirteisessä suunnittelussa valtion ja maakuntien välillä sekä tähän liittyvän päätös- ja muutoksenhakumenettelyn keston lyhentämistä.
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin johtopäätöksenä on todettu, että maakuntakaavojen laatiminen on ollut aktiivista ja maakuntakaavoitus on alueellisen ja sisällöllisen kattavuuden näkökulmasta pääosin täyttänyt sille asetetun tehtävän. Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn keskeiseksi ongelmaksi on kuitenkin koettu se, että se pidentää jo muutoinkin pitkää kaavaprosessia. Vahvistusmenettelyn koetaan myös voivan syrjäyttää kunnalliseen demokratiaan perustuvan maakunnallisen päätöksenteon. Erityisesti selvitysten ja vaikutusarviointien riittävyyden ja oikean kohdentamisen varmistamisessa, selvitystarpeiden oikea-aikaisessa määrittelyssä ja selvitysaineiston selkeydessä on koettu kehittämisen tarvetta.Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehdot, Auvo Haapanala. Ympäristöministeriön raportteja 1/2015.
Esityksessä ehdotetaan maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista siten, että maakuntakaavoja ja kuntien yhteisiä yleiskaavoja ei tarvitsisi enää saattaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Valiokunta katsoo, että vahvistamismenettelyn poistaminen nopeuttaa kaavaprosessia. Tätäkin olennaisempana voidaan pitää muutoksen merkitystä vuorovaikutusprosessin painottamiseksi nykyistä aikaisempaan suunnitteluvaiheeseen. Tehokkaan vuorovaikutuksen tavoitteena on pidetty keskeisten viranomais- ja muiden osallistahojen aktiivista mukanaoloa alusta alkaen ja siten maankäytön ristiriitojen nykyistä tehokkaampaa ratkaisemista jo kaavoitusprosessin kuluessa.
Käytännössä tavoitteena on toteuttaa tämä siten, että maakunnan liitto vastaa maakuntakaavaprosessista kokonaisuutena. Maakunnan liiton tehtävänä on huolehtia myös eri ministeriöiden ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken neuvottelun järjestämisestä kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi. Näin esimerkiksi ministeriöt voivat jo kaavoituksen alkuvaiheessa tuoda esille näkemyksensä valtakunnallisista näkökohdista. Valiokunta toteaa, että vahvistusmenettelystä luopuminen ja siihen liittyvä valitusten käsittelyn siirtäminen ympäristöministeriöltä hallinto-oikeuteen todennäköisesti parantaa ministeriön mahdollisuuksia tuoda nykyistä vahvemmin esille omat näkemyksensä neuvotteluissa, kun sen ei tarvitse ottaa huomioon mahdollisia valitusten käsittelyyn tai vahvistusmenettelyyn kohdistuvia jääviysepäilyjä. Ministeriön roolia sekä valitusten käsittelijänä että kaavan vahvistajana on pidetty ongelmallisena.
Menettely muuttuu siten ennakoivaan ja nykyistä vuorovaikutteisempaan suuntaan. Maakuntien liitot voivat kehittää yleispiirteistä suunnittelua suuntaan, joka parhaiten palvelee maakunnan erityispiirteitä ja alueiden erityisominaisuuksia. Valiokunta korostaa, että muutos edellyttää kaiken kaikkiaan uusien toimintatapojen omaksumista. Vahvistusmenettelyn poistuminen korostaa maakunnan vastuuta maakuntakaavan sisällön ja menettelyn laillisuuden varmistamisesta. Valiokunta korostaa, että muutos ei vaikuta kaavan sisältövaatimuksiin.
Jatkossa valtion yleinen alueidenkäytön ohjaus, neuvonta ja vuorovaikutus keskittyvät alueidenkäytön suunnittelussa valtakunnallisesti merkittäviin näkökohtiin. Näitä näkökohtia koskee keskeisesti valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteet konkretisoituvat maakuntien suunnittelussa sekä valtion eri viranomaisten toiminnassa. Valiokunta painottaa, että vahvistamismenettelyn eli jälkivalvonnan poistuminen korostaa maakuntakaavoituksessa maakuntien vastuuta maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaisesti huolehtia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta ja edistämisestä. Valiokunta korostaa myös, että yhteistyön rooli on keskeinen kehitettäessä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältöä, huomioon ottamista ja edistämistä. Ympäristöministeriö huolehtii edelleen maankäyttö- ja rakennuslain 23 §:n nojalla valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Valiokunta toteaa lisäksi, että vireillä oleva itsehallintoalueuudistus vaikuttaa hallituksen esityksessä esitettyjen maankäytön suunnittelutehtävien järjestämiseen, sillä itsehallintoalueille osoitetaan ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muun muassa maakuntien liittojen tehtävät ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät.
Valiokunta toteaa vielä, että vahvistusmenettelyn poistuessa poistuu myös peruste nykyiselle poikkeukselliselle muutoksenhakutielle ja ensiasteen muutoksenhaku siirtyy hallinto-oikeuksiin. Hallinto-oikeuksien työmäärä tulee väistämättä kasvamaan, kun nyt ministeriössä tehty valitusten käsittely siirtyy niihin. Maakuntakaavoista tehtäviä valituksia ei ole määrällisesti paljon, mutta ne ovat usein laajoja ja vaativat monipuolista asiantuntemusta. Valiokunta korostaa, että hallinto-oikeuksien resursseista tulee huolehtia valitusten joutuisan käsittelyn turvaamiseksi.
Valiokunta korostaa lopuksi, että nykyisessä taloustilanteessa on keskeistä varmistaa maakuntakaavojen vahvistusmenettelyyn tähän asti käytetyn työpanoksen tehokas käyttö.