Hallitus esittää, että ympäristönsuojelulakia muutetaan niin, että vesien laadun tarkkailututkimuksiin liittyvästä kansallisesta hyväksymismenettelystä luovutaan. Nykylain mukaan ympäristönsuojelulain mukaiseen luvanvaraiseen toimintaan liittyvää vesien laadun velvoitetarkkailua voi tehdä vain Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hyväksymä toimija, joka täyttää tietyt edellytykset, jotka koskevat muun muassa tekniikkaa, laatujärjestelmää ja henkilökunnan pätevyyttä. Mikäli esitys toteutuu, velvoitetarkkailusta vastaavan yrityksen osaamisen arvioiminen jää ympäristölupaa vaativaa toimintaa harjoittavan yrityksen vastuulle. Kansainvälisesti katsoen malli on poikkeuksellinen: yleensä tarkkailua hoitavat viranomaiset. 

Hallitus perustelee hyväksymismenettelystä luopumista hallitusohjelmaan kirjatuilla norminpurkutalkoilla. Esityksessä myös todetaan, että tarkkailututkimusten laatu voidaan riittävällä tavalla varmistaa muun sääntelyn sekä akkreditoitujen menetelmien ja sertifioitujen toimintajärjestelmien kautta. Muulla säätelyllä viitataan esimerkiksi siihen, että ympäristönsuojelulaissa todetaan: "testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin". Lain kirjaus jää kuitenkin tyhjäksi, mikäli sen sisältöä ei täsmennetä eikä toimeenpanoa valvota.  

Hallituksen esityksen mukaan käytäntö on osoittanut, ettei tarkkailututkimusten laadun varmistaminen hyväksymismenettelyn kautta ole välttämätöntä. Ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemisessa 9.3.2016 SYKE on kuitenkin tuonut esiin, että velvoitetarkkailun seurannassa on ilmennyt, että alalla on toimijoita, joiden osaaminen ei ole riittävää. SYKE onkin huolissaan siitä, että hallituksen esitys toteutuessaan vaarantaa mittausten laadun. Se myös toteaa, että mittauksien tekemistä tavoittelee yhä kirjavampi joukko toimijoita, kun kilpailu alalla on viime vuosina kiristynyt. 

Pahimmassa tapauksessa ympäristöluvan edellyttämien mittausten huono laatu voi johtaa ympäristön pilaantumiseen ja siihen, että ympäristöä yli lupaehtojen saastuttavat toimijat saavat jatkaa toimintaansa. Velvoitetarkkailun tietoja käytetään myös muussa ympäristön seurannassa. Tietojen merkitys on SYKEn mukaan kasvanut, kun viranomaisten tekemää seurantaa on vähennetty. Mittaustulosten virheet voivat tällöin vaikuttaa myös esimerkiksi vesistöjen yleisen tilan luokitteluun. 

Vesien tarkkailututkimusten laatuvaatimukset eivät ole yrityksille vain toiminnan este, vaan ne helpottavat tarkkailun tekijän kilpailuttamista, kun yritykset voivat luottaa kilpailuttamiensa laboratorioiden ammattitaitoon. Tämä takaa myös yritysten oman oikeusturvan. 

Näiden syiden vuoksi pidämme tärkeänä, että vesien laadun tarkkailututkimusten laatu ja tekijöiden pätevyys varmistetaan. Se voidaan tehdä määrittelemällä asetuksella mittausten laatuvaatimukset ja mittauksia tekevien toimijoiden pätevyysvaatimukset.