KIRJALLINEN KYSYMYS 488/2012 vp
KK 488/2012 vp - Aino-Kaisa Pekonen /vas
Tarkistettu versio 2.0
Sosiaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Eduskunnan puhemiehelle
Tutkimusten mukaan yleisesti ottaen on niin, että niistä jotka
eivät toimi tai pärjää koulutusjärjestelmässä,
niistä jotka marginalisoituvat ja niistä jotka
joutuvat väkivalta- ja rikostilastoihin, 90 prosenttia
on poikia. Viime vuosien järkyttävien joukkosurmien
takana Myyrmannin, Jokelan, Kauhajoen ja Hyvinkään
tapauksissa ovat olleet 18—22-vuotiaat nuoret miehet.
Tytöt ja pojat ovat kehitykseltään
niin fyysisesti kuin psyykkisestikin hyvin erilaisia. Lapset viettävät
päiväkodissa, koulussa ja iltapäiväkerhossa
enemmän aikaa kuin koskaan ennen, ja suuri osa sosiaalisesta
oppimisesta, joka ennen tapahtui perheissä, tapahtuu nyt
julkisessa tilassa.
Sosiaalisiin taitoihin olisikin syytä kiinnittää huomiota
jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Varhaiskasvatuslakia ollaan nyt
uudistamassa niin, että se saataisiin voimaan jo vuoden
2013 alusta.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Onko ministeriössä mietitty, voitaisiinko
sosiaalisten taitojen oppimiseen ja tukemiseen kiinnittää huomiota
jo varhaiskasvatuslakia valmisteltaessa?
Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta
2012
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen /vas näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 488/2012 vp:
Onko ministeriössä mietitty, voitaisiinko
sosiaalisten taitojen oppimiseen ja tukemiseen kiinnittää huomiota
jo varhaiskasvatuslakia valmisteltaessa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelman mukaan laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus
ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Varhaiskasvatuksen
ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön
valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus-
ja kulttuuriministeriöön. Säädetään
laki varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali-
ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään.
Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön
valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali-
ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön
vuoden 2013 alusta lukien. Siirto tullaan toteuttamaan siten, että siirrosta
ei aiheudu muutoksia päivähoitopalveluiden asiakkaille
ja että nykyinen päivähoitojärjestelmä toimii.
Varhaiskasvatuslain valmistelu käynnistetään vuonna
2012 laaja-alaisen työryhmän asettamisella. Työryhmässä tulevat
olemaan edustettuina molempien ministeriöiden lisäksi
keskeiset varhaiskasvatuksen sidosryhmät ja asiantuntijat. Työskentely
alkaa analyysilla varhaiskasvatusjärjestelmän
nykytilasta sekä suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuusnäkymistä lapsen
ja lapsiperheiden kannalta. Tämän selvityksen
jatkona voidaan toteuttaa varsinaisen lain valmistelu.
Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta.
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lapsen
suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Varhaiskasvatuksessa
tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista,
kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta
ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.
Tavoitteena on, että varhaiskasvatus ja siihen kuuluvana
päivähoito ja esiopetus sekä perusopetus
muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden,
jossa lapsen on mahdollista omaksua perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia ikänsä ja
edellytystensä mukaisesti.
Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksella luodaan entistä vahvempaa
perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen
ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle, elinikäiselle
oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tämä pitää sisällään
myös sosiaalisten taitojen oppimisen ja tukemisen varhaiskasvatuksesta
alkaen. Varhaiskasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen
kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana.
Olennaista on, että varhaiskasvatuksessa pystytään
varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kaikille lapsille.
Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta
2012
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 488/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Aino-Kaisa Pekonen /vänst:
Har man på ministeriet beaktat möjligheten
att redan i beredningen av lagen om förskolepedagogik uppmärksamma de
sociala färdigheterna hos förskolebarn, d.v.s.
att i ökande utsträckning satsa på inlärningen
av de här färdigheterna?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt regeringsprogrammet ska hela årsklassen garanteras
en kvalitativt högtstående och lätt tillgänglig
förskolepedagogik och -undervisning. Beredningen, administrationen
och styrningen av lagstiftningen som styr förskolepedagogiken
och daghemstjänsterna flyttas över till undervisnings-
och kulturministeriet. En lag om förskolepedagogik stiftas.
Samarbetet med social- och hälsovården intensifieras
för förskolepedagogikens del.
Beredningen, administrationen och styrningen av förskolepedagogiken
och daghemstjänsterna flyttas över från
social- och hälsovårdsministeriet till undervisnings-
och kulturministeriet i början av år 2013. Omställningen
verkställs så att dagvårdsservicens kunder
inte utsätts för förändringar
och så att det nuvarande dagvårdssystemet fungerar.
År 2012 tillsätter man en mångprofessionell arbetsgrupp
för att förbereda lagen om förskolepedagogik.
Utöver de båda ministerierna kommer de viktigaste
intressegrupperna och experterna inom förskolepedagogiken
att vara representerade. En analys av det nuvarande läget
inom förskolepedagogiken, situationen inom det finländska
samhället och framtidsutsikterna för barn och
barnfamiljer utgör det inledande arbetsskedet. Efter den
här redogörelsen kan man inleda beredningen av
lagen.
Förskolepedagogiken är en helhet som består av
vård, uppfostran och undervisning. Syftet med förskolepedagogiken är
att främja gynnsamma uppväxt-, utvecklings- och
inlärningsförutsättningar hos barnet.
I förskolepedagogiken stöder man och följer
upp den fysiska, psykiska, sociala, kognitiva och emotionella utvecklingen
samt förebygger svårigheter som eventuellt visar
sig. Syftet är att förskolepedagogiken och den
därtill hörande dagvården och förskoleundervisningen samt
den grundläggande utbildningen blir en helhet som framskrider
konsekvent med tanke på barnets utveckling. Det blir då möjligt
för barnet att tillägna sig grundläggande
information, grundläggande kunskaper och färdigheter
enligt sin ålder och sina förutsättningar.
Syftet är att man med hjälp av förskolepedagogiken
skapar en starkare grund än vad som hittills varit möjligt
för att barnen utvecklas balanserat med avseende på sin
personlighet, sina kunskaper, färdigheter och sin värdegrund.
En starkare grund skapas samtidigt för livslångt
lärande samt välmåga och hälsa.
Inom det fält som förskolepedagogiken utgör
innebär detta också satsningar på att
barnet lär sig sociala färdigheter. Förskolepedagogiken är
betydelsefull p.g.a. att barn lär sig att de är
delar av ett socialt sammanhang. Vidare utjämnar den sociala
skillnader. Viktigt är att man med hjälp av förskolepedagogik
kan säkerställa goda förutsättningar
för alla barns utveckling och tillväxt.
Helsingfors den 26 juni 2012
Undervisningsminister Jukka Gustafsson