Valtionpäivien merkitys jälkipolville

Valtionpäivien merkitys jälkipolville

Vuonna 1863 uudelleen käynnistyneen valtiopäivätoiminnan tärkein saavutus oli lainsäädäntötyön käynnistyminen pitkän tauon jälkeen. Maailma oli muuttumassa, ja yhteiskunnan tuli vastata muutokseen. Valtiopäivien päätökset vaikuttivat paikallishallinnon siirtymiseen kirkolta kunnille, säätyetuoikeuksien purkautumisen alkamiseen ja painovapausasioiden edistymiseen.

Valtiopäivätoiminnan käynnistyminen merkitsi myös kansalaisten poliittisen aktiivisuuden kasvua: lehdet kirjoittelivat ahkerasti valtiopäivien keskusteluista ja kannanotoista. Tavallinen kansakin alkoi osallistua poliittiseen keskusteluun. Lehdistöstä alkoi kehittyä moderni poliittinen vaikuttaja.

Valtiopäivien kokoontuminen ja lupaus niiden jatkamisesta säännöllisin väliajoin nostivat osaltaan käsitteitä Suomi ja valtio uuteen tarkasteluun. Alamaiset Suomessa alkoivat miettiä autonomian rajoja ja sitä, millaiseksi suhde Venäjään kehittyisi.

Vuosien 1863–1864 valtiopäivistä sai alkunsa instituutio, joka on toiminut uusiutuen ja samalla perinteitään säilyttäen jo 150 vuoden ajan.

​Säätyvaltiopäivät 1867–1906

1867 valtiopäivät
1872 valtiopäivät
1877–1878 valtiopäivät
1882 valtiopäivät
1885 valtiopäivät
1888 valtiopäivät
1891 valtiopäivät
1894 valtiopäivät
1897 valtiopäivät
1899 ylimääräiset valtiopäivät
1900 valtiopäivät
1904–1905 valtiopäivät
1905–1906 ylimääräiset valtiopäivät

Vuodesta 1907 lähtien siirryttiin yksikamariseen eduskuntaan, jonka kansanedustajat valittiin yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella.

 Tutustu myös