​Nuo​rten Ääni -toimituksen uutiset Nuorten parlamentista 2026

​Nuorten Ääni -toimitus on tiiviisti mukana Nuorten parlamentin istuntopäivän ohjelmassa 20. maaliskuuta 2026.  Sivulle kootaan toimituksen koostamat raportit päivän tapahtumista. 

Nuorten  Ääni -toimituksen lisäksi myös Nuorten parlamenttiin osallistuvat toimittajaoppilaat haastattelevat kansanedustajia ja muita osallistujia tehdessään juttuja paikallisiin medioihin.​​​​


Uutiset 2026 

...................................

​​​​​Nuorten parlamentissa keskusteltiin ja äänestettiin painotusluokista


Teksti ja kuvat: Ronja Liinamaa
Video: Aino Näppinen, Leo Malm

Tarkastusvaliokunnassa käsiteltiin perusopetuksen oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoisuutta. Valiokunnassa asiantuntija Hannu Karhunen (Labore) toi esiin Suomen Pisa-tulosten laskun. Karhusen mukaan laskun syitä ei tiedetä, sillä Suomessa ei ole aiemmin ollut oppimistulosten syytä valvovaa elintä. Karhunen toteaa, että Suomessa on yritetty vaikuttaa tulosten laskuun lainsäädännön uudistuksilla sekä paikallisilla kehityshankkeilla, kuten älypuhelinten kieltämisellä.

Täysistunnossa Kirkonkylän koulun oppilasedustaja Nisamanee Ronkainen kysyi opetusministeri Anders Adlercreutzilta, miten puhelinkielto on onnistunut ja oliko lain valmistelussa kysytty nuorten mielipidettä. Adlercreutz vastasi kertomalla, että älypuhelinkiellolla on ollut positiivisia vaikutuksia koulunkäyntiin ja se on muun muassa vähentänyt kiusaamista.

Asiantuntija Matti Sarvimäki (Aalto-yliopisto) tuo esille kuinka opetuksesta vastuussa ovat kuitenkin kunnat. Tästä johtuen hallituksella ei välttämättä ole ajankohtaista tietoa opetuksen tilasta ja ongelmista, eikä siitä miten varat jakautuvat koulujen välillä. 

Täysistunnossa keskusteltiin painotusluokista sekä perusopetuksen tilasta. Oppilasedustaja Veera Hynninen Riihikallion koulusta toi esille, että erikoisluokkien lakkauttaminen on ollut esillä jo monta vuotta. Hynnisen mukaan erikoisluokat mahdollistavat itseilmaisun ja vahvistavat yhteisöä sekä yksilöä. Hynnisen mielestä luokkamuotoisia erikoisluokkia olisi syytä lisätä vähentämisen sijaan, jotta ne mahdollistuisivat mahdollisimman monelle. Hynninen haluaa herättää keskustelua asiasta, ja kysyikin opetusministeri Adlercreuzilta, kokeeko tämä erikoisluokat uhkana vai mahdollisuutena.

“Mahdollisuus”, toteaa Adlercreuz suoraan. “On äärimmäisen tärkeää nähdä, että nuorella voi olla erilaisia kiinnostuksen kohteita ja tukea niitä jos se on koulun puitteissa mahdollista. Adlercreuzin mukaan olisi tärkeämpää tukea rahallisesti haastavassa asemassa olevia kouluja sen sijaan, että leikkattaisiin painotusluokista. Täysistunnossa äänestettiin painotetun opetuksen perusteella muodostettujen erikoisluokkien säilyttämisestä. Oppilasedustajat äänestivät 194 ääntä JAA, 3 ääntä EI sekä tyhjiä ääniä 2. Nuoret olivat siis lähes yksimielisiä siitä, että painotusluokat tulisi säilyttää.

Veera Hynninen Riihikallion koulusta halusi herättää keskustelua painotusluokista

Täysistunnossa painotusluokista kysynyt Hynninen oli tyytyväinen kuullessaan Adlercreutzin vastauksen sekä äänestyksen tuloksen, vaikka hän osasikin odottaa tätä. Hynninen toteaa kuinka monet hänen kanssaan keskustelleet ovat olleet samaa mieltä painotusluokkien tärkeydestä.Hynninen kertoo, että on itse ollut musiikin painotusluokalla kolmannesta luokasta asti. Hynninen kertoo kuulleensa, että esimerkiksi musiikkiluokkien oppilaita pidetään usein eliittinä. Hän kuitenkin toteaa ettei asia ole näin, eivätkä kaikki musaluokkien oppilaat ole mitään kympin oppilaita. Hynninen kokee, että pääkaupunkiseudulla nuorilla on tarpeeksi erilaisia mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria. Toisaalta hänen on ymmärtänyt ettei pohjoisemmassa tilanne ole yhtä hyvä. Musiikkiluokalla Hynninen oppinut laulamaan ja soittamaan bändisoittimia. Hän kokee tärkeäksi olla ryhmässä jossa on samanlaisia ihmisiä ja kaikki haluavat kehittää omaa juttuaan.  ​
...................................​

​R​ydman kommentoi Nuorten parlamentin täysistuntoa


Tekijät: Emery Haaja, Aino Näppinen, Ronja Liinamaa, Leo Malm

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kävi Nuorten parlamentti -päivänä Nuorten Ääni -toimituksen haastattelussa. Rydman oli pannut merkille aiemmalla nuorten kyselytunnilla, että nuoret olivat tuoneet esille aiheita, joita käsitellään myös eduskunnan kyselytunneilla. Nuorempaa väestöä huolestuttaa samanlaiset asiat, kuin vanhempaa. “Yhteiskunnalliset kysymykset eivät katso, mitä ikäryhmää edustaa,” Rydman toteaa. Nuorilla on myös erilainen näkökulma verrattuna aikuisiin. Heillä on vasta elämä edessä. Jos valtion velkaantuminen ajautuu pisteeseen, jossa julkisia menoja ei voi enää kattaa, se vaikuttaa erityisesti tuleviin sukupolviin. 

Myös mielenterveydestä heräsi kysymyksiä, Rydman kokee sen olevan äärimmäisen tärkeä aihe. Hän mainitsee, että tällä hallituskaudella on säädetty terapiatakuu, joka takaa alle 23-vuotiaille pääsyn mielenterveyspalvelujen pariin kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Erityisesti nuorilla on Rydmanin mukaan huomattu mielenterveysoireilua. Hän vahvistaa ennaltaehkäisevän työn mielenterveyden edistämiselle olevan tärkeää, sillä mielenterveyden horjuminen vaikuttaa mittavasti elämänhallintaan, elämän laatuun ja fyysiseen terveyteen. 

Kun kysymyksessä on nuorten oikeuksien ja mielipiteiden asettaminen edelle politiikassa, Rydman vierastaa koko ajatusta asettaa jokin ikäryhmä toista korkeammalle. “En kannata, että ikäluokkia laitetaan jotenkin tärkeysjärjestykseen.” Ihmisillä on erilaisia elämänvaiheita, joissa tarvitaan erilaisia palveluja. Nuorempien suhteen keskitytään koulutukseen, ja ikäihmisten kanssa terveyspalveluihin. Keskivaiheilla panostetaan työelämään ja perheen sovittamiseen elämään. Yhteiskunnallisesti pitää suunnitella niin, että kaikkien ikäluokkien tarvittavat palvelut toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Rydmanin mielestä paras tapa nuorille vaikuttaa politiikassa on poliittisten nuorisojärjestöjen kautta. “Erinomainen väylä saada politiikasta kiinni.” Myös Nuorten parlamentissa nuoret saavat kiinni politiikan kulusta ja kokemusta poliittisesta toiminnasta. Kouluilla on iso vastuu esimerkiksi yhteiskuntaopin opetuksen kautta rohkaista nuoria politiikkaan. “Jos haluaa vaikuttaa, se onnistuu paremmin nuorisojärjestöön liittymällä kuin vaikka Mannerheimintiellä istuminen,” Rydman naurahtaa.​​
​
​Rydman koki oppineensa nuorilta uutta: kyselytunnilla voi oikeasti käyttäytyä ja keskittyä aiheeseen, sekä kuunnella ja kunnioittaa muita.

Terveisiä nuorille hän lähettää: “Olkaa rohkeita. Haastakaa ja kyseenalaistakaa, sekä poliitikkoja että mediaa. Kyseenalaistakaa ‘ehdottomia totuuksia’. Kaikki [ehdottomat totuudet] eivät välttämättä ansaitse sitä kunnioitusta, jota ne saavat.” Rydman ei avaa konkreettisesti sanomaansa, vaan kehottaa kaikkia “miettimään asiaa itse”. 

...................................​

​​​Sivistysvaliokunnassa puhuttiin nuorten arkiturvallisuudesta


Teksti: Emery Haaja

Nuorten parlamentti-päivänä 20.3.2026 oppilasedustajat pääsivät osallistumaan lukuisiin valiokuntiin, mukaan lukien sivistysvaliokuntaan, jonka aiheena oli yleisesti nuorten arkiturvallisuus. Sivistysvaliokunnan puheenjohtajana toimi Kokoomuksen kansanedustaja Oskari Valtola. ​Sivistysvaliokunta on Valtolan mukaan yksi tärkeimmistä. Se vastaa opetukseen ja koulutukseen liittyvistä asioista. Mukana puhumassa olivat myös Suomen itsenäisyyden juhlarahaston asiantuntijat Kirsi Hantula ja Otto Tähkäpää.

Turvallisuudesta puhutaan laajempana, yhteiskunnallisena kokemuksena sekä elämässä että sosiaalisessa mediassa, johon sisältyy kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tunne ja kokemus omasta turvallisuudesta arkielämässä. Turvallisuus rakentuu sekä yksilöiden ja yhteisöjen arjessa, kouluissa ja harrastuksissa sekä jokapäiväisessä toiminnassa. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa moni tekijä, mukaan lukien kansainväliset konfliktit ja kotimaan tilanteet.

Sitran asiantuntijat Hantula ja Tähkäpää kertoivat viime keväällä toteutetusta kokeilusta tuoda nuorten kokemuksia, pelkoja, mielipiteitä ja ajatuksia laajemmin esille digitaalisen Voxit-sivuston kautta. Alustalla pystyi käymään rakentavaa keskustelua ja äänestämään erilaisista turvallisuutta koskevista väitteistä, joita pystyi myös ehdottamaan itse. Näillä kartoitettiin nuorten turvallisuuden tunnetta. Kokeiluun osallistui viisi koulua Helsingistä, joista 167 oppilasta antoi yhteensä yli 8700 ääntä. Voxit-alustalle ehdotettujen väitteiden aiheet koskivat suureksi osaksi julkisten paikkojen ja koulujen turvallisuutta, sekä yhdenvertaisuuden kokemuksia. 

Vaikka monesta väitteestä osallistujat äänestivät samalla tavalla, Sitran johtava asiantuntija Hantula vahvistaa, että nuoret eivät todellakaan ole yksi homogeeninen ryhmä, vaan yksilöitä, joilla on omat mielipiteet, kokemukset ja käsitykset. Äänestyksessä ilmeni yksimielisyyden lisäksi myös paljon erimielisyyttä tiettyjen väitteiden suhteen. Yksi eniten mielipiteitä jakanut väite koskee katujengejä: “Suomalaiset katujengit ovat pienempi uhka, kuin aikuiset luulevat.” Katujengit koettiin uhkaksi, mutta niiden vakavuudesta ei oltu yhtä yksimielisiä. Mielipiteiden perusteella vastaajat pystyttiin jakamaan kolmeen mielipideryhmään: turvallisuudestaan varmat ajattelijat vastustivat turvatoimien lisäämistä ja kokivat oman turvallisuutensa ja sen takaamisen toimivaksi. Turvallisuudesta huolestuneet ja “maltilliset keskitien kulkijat“ ovat turvallisuutta edistävien toimien puolella, ja kannattavat esimerkiksi poliisin toiminnan lisäämistä ja koulukuraattorien ja -psykologien lisäämistä opinahjoissa. Heitä huolettaa yleisesti sekä arkinen että kansainvälinen turvallisuuden tila. Nuorten luotto poliisiin, koulun henkilökuntaan ja muihin arjen aikuisiin yms. vaihtelee osallistujien mukaan alueittain. 

Voxit-kysely herätti paljon kysymyksiä osallistujien keskuudessa. Sivustolla ei kysytty vastaajan sukupuolta, joten sukupuolen merkityksestä vastaustulosten eroavaisuuksissa ei saatu dataa. Alueiden tuloerojen merkityksestä vastaustuloksiin ei saatu suoraan analysoitavaa tietoa, mutta asiantuntijat tunnistavat ekonomisten erojen kasvamisen vaikutuksen turvallisuuteen. 

Myös kiusaaminen herätti paljon keskustelua osallistuneiden kesken. Sivistysvaliokunnan edustajalta tiedusteltiin, miksi kiusaamistilanteessa uhri joutuu vaihtamaan koulua, eikä kiusaajan toimiin puututa konkreettisesti. Yleensä kiusaamistilanteiden taustalla on yksilön sijaan jengi, joka kannustaa ja tukee kiusaajaa. Koulun pitäisi puuttua kiusaajan ja jengin toimintaan järeämmin ottein, selvittää mikä saa kiusaajan toimimaan asiattomasti. Taustalla on usein esimerkiksi kotioloista aiheutuvaa pahaa oloa, joka halutaan purkaa muihin. Koulun pitäisi tukea kiusattua ja monipuolisesti puuttua kiusaamiseen koulun vaihtamisen sijaan. Koulun aikuisilta pitää vaatia tilanteisiin puuttumista, sillä vastuu on aikuisilla ja koulun henkilökunnalla. Joskus kiusaaminen kuitenkin siirtyy kouluajan ulkopuolelle tai sosiaaliseen mediaan. Nettikiusaamisen estämiseksi on kehitetty kouluihin puhelinkielto, joka otettiin käyttöön viime vuoden elokuussa. Myös sosiaalisen median ikärajoituksia on pohdittu paljon. 

Lopussa Kokoomuksen edustaja Valtola ehdottaa vitsikkäästi: “Mitä jos median vaan kieltäisi aikuisilta?”