9. Heimola eduskuntatalona 1911–1931

Mustavalkoinen valokuva, jossa Risto Ryti ja muita kansanedustajia seisovat vapaa palokunnan talon edessä kadulla.

Kuva: Risto Ryti ja muita Helsingin VPK:n edessä.

​Demokratian polku 9

Heimola eduskuntatalona 1911–1931

Vuonna 1906 Suomen suuriruhtinaskunnan edustuksellinen kansanvalta laajeni ratkaisevasti, kun maalle säädettiin yksikamarinen ja yleisellä äänioikeudella valittu eduskunta. Seuraavan vuoden vaaleissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia olivat kaikki 24 vuotta täyttäneet naiset ja miehet. Yksikamarisella eduskunnalla ei kuitenkaan ollut omaa rakennusta ennen vuotta 1931, joten se piti kokouksiaan aluksi Helsingin VPK:n talossa Ateneumin takana ja siirtyi vuonna 1911 juuri valmistuneeseen Heimolan taloon Kluuvikadun päässä.

Jugend-arkkitehtuuria edustavaan taloon oli suunniteltu ravintolaa ja elokuvateatteria, mutta juhlasalin täyttivät seuraavina kahtena vuosikymmenenä maan 200 kansanedustajaa. Tässä istuntosalissa eduskunta hyväksyi 6. päivänä joulukuuta 1917 Suomen itsenäisyysjulistuksen. Puhujakorokkeen takana seisoi kipsikopio Walter Runebergin Lex-veistoksesta, joka on Aleksanteri II:n patsaan juurella. Eduskunnan siirryttyä Arkadianmäelle Heimola alkoi vähitellen ränsistyä ja vuonna 1969 rakennus purettiin vastalauseista huolimatta.