Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on siis hallituksen esitys laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muuttamisesta. Budjetissa on oma momentti näille hyvin erityyppisille avustuksille, ja tämä momentti on ollut todellakin monien toiveiden kohteena. Vuosien ajan on voitu todeta, että se ei ole toiveita täyttänyt; toiveita on ollut aina enemmän kuin rahaa tällä momentilla.

Nyt tällä kertaa hallitus esittää nimenomaan energiaosuuden avustusprosentin nostamista niin, että energia-avustuksia pientalokohteitten korjauskustannuksiin myönnetään jatkossa vain tuloharkinnan perusteella silloin, kun pienituloisuus estää kotitalousvähennyksen käyttöä. Myös avustusten enimmäissuuruuksien korottamiseksi ehdotetaan muutettavaksi lakia. Korotettua avustusta voi ehdotuksen mukaan saada 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, kun nykyisin avustusosuus on enintään 10 tai uusiutuviin energialähteisiin siirryttäessä 15 prosenttia kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset eivät sisällä työkustannuksia.

Arvoisa puhemies! Lisäksi erityisistä syistä voidaan vielä nostaa tämä prosentti, niin kuin tuossa laissa lukee, 20 prosenttiin. Sinänsä tässä kävi jo ilmi se, että tämä liittyy kaikkein pienituloisimpien ihmisten tukemiseen ja heidän esimerkiksi lämmitysjärjestelmänsä uusimiseen, koska he eivät pysty saamaan kotitalousvähennystä, jonka korottamisesta hallitus on tehnyt esityksensä, jolloin se voi olla kahden tulonsaajan taloudessa yhteensä 6 000 euroa vuodessa. Näin ollen tämä on tietysti ihan oikea teko hallitukselta sinänsä, mutta jälleen voi vanhaa sanontaa käyttää, että on oikean suuntainen muttei riittävä.

Tästä johtuen valiokunnassa on myöskin liitetty tähän mietintöön vastalause, jonka tässä esittelen samalla, ja se kuuluu: Ehdotimme valiokunnan mietintöön pienituloisille avustuksensaajaruokakunnille tarkoitettujen asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten korvaustason nostamista esitetystä 25 prosentista 50 prosenttiin hankekohtaisen harkinnan perusteella hyväksyttävistä kustannuksista.

Valiokunnan mietinnön mukainen lakiehdotus on rajattu pienituloisiin kansalaisiin. Avustuksen saaminen edellyttää heiltä omaa 75 prosentin panosta uusiutuvan energian käyttöönottoa tukevan korjaushankkeen tarvikkeiden hankinnassa. Työkustannuksiin kohdistuvaa tukea pienituloiset eivät saa.

Käsityksemme mukaan ehdotettu pientalojen valtion korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustus pienituloisille jää monissa tapauksissa käyttämättä. Pienituloiset eivät tulojensa vähäisyyden vuoksi ole useinkaan valtionverotuksen piirissä, josta he voisivat saada kotitalousvähennyksen. Ehdotuksessa ja talousarviossa vuodelle 2009 julkista tukea ohjataan pientalojen energiataloudellisiin korjaustoimenpiteisiin siirtymällä avustusten sijasta pääasiallisesti kotitalousvähennyksellä tapahtuvaan julkiseen tukeen. Hallituksen esityksessä ajatus on se, että ne, jotka eivät saa hyväkseen kotitalousvähennystä, voisivat hakea käsillä olevan mukaista avustusta.

Nähdäksemme tämän lain mukaisten avustusten käyttö tullee jäämään kuitenkin vähäiseksi, koska lain edellyttämä kotitalouden maksettavaksi jäävä omarahoitus on liian korkea ja toisaalta tuloharkinta on tiukka. Lakiin liittyvän asetuksen valmistelussa pidetään esimerkiksi kahden hengen pienituloisen avustuksensaajaruokakunnan tulojen ylärajana 2 055 euroa kuukaudessa.

Esityksessä korjausinvestointeihin ryhtyminen vaatii työn osalta 100 prosentin omavastuun ja tarvikkeiden osalta 75 prosentin omarahoituksen, mihin pienituloisten kotitalouksien varat eivät monissa tapauksissa riitä.

Valtion talousarviossa vuodelle 2009 on varattu 2 miljoonaa euroa pienituloisille avustuksensaajaruokakunnille asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin. Ehdotuksemme avustuksen korvaustason nostamisesta 50 prosenttiin edellyttää, että valtiovarainvaliokunta budjettimietinnössään nostaa avustusten määrärahan 4 miljoonaan euroon. Avustus suuntautuu uusiutuvan energian käyttöönoton vaatimiin tarvikkeisiin, joihin sisältyvä valtion perimä arvonlisävero on 22 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Näin ollen 6 §:ää muutetaan sen 7 kohdan osalta ja siihen tulee tämä 50 prosenttia 25 prosentin sijaan. Tämän ovat allekirjoittaneet allekirjoittaneen lisäksi edustajat Valpas ja Tallqvist.

Tässä kohtaa, arvoisa puhemies, haluaisin todeta myös sen, että kun ed. Taiveaho on täällä, niin uskon, että hän samoin kuin yleensä sosialidemokraatit ovat olleet pienituloisten ihmisten puolella, ja tässä olisi nimenomaan sen tyyppinen tilanne, jossa tätä pienituloisten puolella olemista tarvittaisiin, koska ilman tuota prosentin nostoa pahoin pelkään tämän korjausavustuksen 25 prosentin osuuden jäävän suurelta osalta käyttämättä. Tästä johtuen on huoli juuri se, että myös pienituloiset ihmiset voisivat parantaa asuntojensa energiatehokkuutta ja samalla myös energiarakennetta niin, että voitaisiin siirtyä esimerkiksi sähkölämmityksestä pellettiin tai öljylämmityksestä pellettilämmitykseen.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tähän vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus otetaan käsittelyn pohjaksi.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen verolinjahan on ollut kylmää kyytiä pienituloisille. Sen sijaan suurituloiset ovat saaneet monenlaisia veronkevennyksiä nykyisen hallituksen aikana ja myöskin edellisten hallitusten aikana.

Tämä kotitalousvähennys on sinänsä hyvä, mutta se on siinä mielessä epäoikeudenmukainen, että se ei anna pienituloisille mitään, koska he eivät voi hyödyntää tätä kotitalousvähennystä, koska he eivät myöskään maksa tuloveroa. Sen takia tämä vastalause, jonka tuossa juuri ed. Tiusanen hyvin esitti, on paikallaan. Se antaisi nimenomaan näitten avustusten kohdalla sitten näille pienituloisille hyvitystä siitä, etteivät he saa sitä kotitalousvähennystä, joten kannatan ed. Tiusasen ehdotusta, joka oli todella hyvin perusteltu.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on linjassa energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteitten saavuttamiseksi, ja on hyvä, että valiokuntakin on tähän näkemykseen yhtynyt. Tässähän on tietysti tilanne niin, että saattaa olla, että vaikka olisi hallituksen esitys ollut 50 prosenttia, niin siitä huolimatta vasemmistoliitto olisi vaatinut 75 prosenttia. Tätähän on tietysti vaikea arvioida, miten nämä hommat lähtevät sitten kaiken kaikkiaan käyntiin.

Mutta tässä energian säästämisessä ja uusiutuvien energialähteitten käyttöönoton edistämisessä on kyllä hyvin tärkeätä se, mikä on myös tässä valiokunnan mietinnössä nostettu esille, nimittäin tämä luotettavan tiedonsaannin tärkeys ja tämä informaatio. Se on keskiössä koko tämän asian suhteen. Me tiedämme kaikki sen, että kun me puhumme energian säästöstä, niin tällä hetkellä vähän suppeata on kuitenkin se informaatio, mitä annetaan. Me keskitymme enempikin tähän lämmitysjärjestelmien muuttamiseen, kun me voisimme säästää energiaa huomattavasti enempi lvi-tekniikan kautta, ilmastoinnin hyödyntämisellä ja lämmön talteenotolla jne. Toivoisi, että ympäristövaliokuntakin tähän jossakin vaiheessa tarttuisi ihan oikeasti, kuuntelisi asiantuntijoita ja toisi nämä asiat entistä tärkeämmin ja ponnekkaammin esille.

Mutta kaiken kaikkiaan tämä tukee minusta hyvin sitä hallituksen kokonaislinjaa, ja kyllähän hallitus on panostanut ja osoittanut myös euroja varsin vahvasti energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteitten saavuttamiseksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitos ed. Reijoselle, joka on alan ammattilainen ja tietää paljon rakentamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Totean, että myös esimerkiksi mainitsemanne ilmastointiin liittyvät lämpöpumppukysymykset jne., kaikki nämä tarvikkeet, joita käytetään energiatehokkuuden lisäämiseen, kuuluvat tähän energiatalouden korvauslinjaan, joka sinänsä on aika laaja. Jos otetaan kotitalousvähennys, sehän ottaa huomioon nimenomaan työn, niin myöskin siinä tehtävä työ, vaikkapa se energiataloudellisesti ja ilmastonmuutoksen kannalta on päinvastaista, siis negatiivista, jopa sellainenkin korvataan, koska verotoimistoissa ei pystytä näiden selvitysten sisään menemään. Se on todettu myös hallituksen puolesta. Huomasin, että valtiovarainvaliokunta otti tähän kantaa ja kiinnitti siihen kielteiseen sisältöön huomiota, että näin saattaa tapahtua. Tästähän me puhuimme vastikään täällä.

Mutta tämä prosentti, kun se nyt faktisesti nousee joko 10 tai 5 prosenttiyksikköä, koska erityistapauksissa on voitu 20 prosenttiakin aikaisemmin antaa, niin tämä nousu on hyvin vaatimaton. Nyt kuitenkin tämä 50 prosenttia on sen tyyppinen taso, johonka voidaan ajatella sisältyvän sellainen insentiivi, että se kannustaa ihmisiä voimakkaammin kuin tämä 25 prosenttia. Itse vierastan sitä huutokauppa-ajattelua, että aina vähän lisätään sitä. Se ei ole viisasta. Mutta tämä 50 prosenttia mielestämme on tarpeen.