Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Hyvät kollegat! Käsiteltävänä on eduskuntatyön kannalta varsin tärkeä asia koskien viime vuoden toimintaa ja taloutta eduskunnan osalta. Pöydille jaettu materiaali ei paljon vaivaa lukijaansa, nimittäin minä voin näyttää asiakirjan täältä puhujakorokkeelta. Se on näin pitkä ja näin paksu. Tämän vuoksi on syytä jotakin kertoa, mitä tämä sinänsä niin sanottu puhdas tilintarkastuskertomus pitää sisällään. (Ed. Skinnari: Eikö mitään liiteasiakirjaa ole olemassa?) — Ed. Skinnari! Myöhemmin tulee lisää aineistoa, joka liittyy toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen, mutta tässä yhteydessä esittelen tilintarkastajien antaman kertomuksen.

Ensinnäkin eduskunnan asioita on tilintarkastajien näkökulmasta hoidettu erinomaisen hyvin, mistä kiitos koko talon henkilöstölle. Toiminta on painottunut pitkälti lisärakennusvetoiseksi. Se on kovasti uusi vaihe koko eduskunnan historiassa, ja tässä mielessä myöskin olemme tarkastajina seuranneet sen projektin kehitystä.

Varainkäytön kannalta on aiheellista todeta, että en ensinnäkään vaivaa teitä pitkillä numerosarjoilla, totean vaan, että rahaa jäi käyttämättä viime vuonna arvioon verrattuna luokkaa 3 miljoonaa euroa. Siitä noin kaksi kolmasosaa selittyy sillä, että lisärakennuksen investointiin varatut määrärahat ovat siirtomäärärahoja.

Moneen kertaan olemme myöskin todenneet sen, että tietotekniikka kehittyy sillä vauhdilla, että aina tilinpäätöstilanteissa varatut arviomäärärahat eivät ole riittäneet, vaan sillä menokohdalla on ollut ylityksiä. Viime vuoden osalta voin sanoa, että toimintaan varatut määrärahat pysyivät arvion raamien sisällä aivan erinomaisen hyvin.

Talon toiminnan kannalta painopistealueena on pidetty myös henkilöstöasioita ja kaikkea siihen liittyvää: työssäjaksamista, henkilöstön koulutusasioita. On siis huomattu ja osattu arvostaa henkilöstöä eduskunnan resurssina ja voimavarana.

Väistämättä myöskin joudumme entistä enemmän miettimään, millä tavalla tällaisen kansallisen parlamentin erilaiset turvallisuuskysymykset järjestetään niin, että toiminta kuitenkin on kitkatonta ja että liiallinen turvallisuusasioitten korostaminen ei alkaisi ketään täällä ahdistaa. Mutta väistämättä se on asia, joka on tässä ajassa, ja sitä pitää kaiken aikaa seurailla. Turvallisuuskysymyksissä ei kestetä erehtymisiä. Niissä pitää koko ajan onnistua sataprosenttisesti.

Koko tämä eduskuntainstituution työ ja toiminta maksaa suomalaisille veronmaksajille noin 10 euroa vuodessa. Tämä on hyvä tunnusluku ehkä jokaisen tietää. Siihen on kaikki eduskunnan alainen toiminta laskettu mukaan.

Sitten vielä aivan lopuksi, herra puhemies, kun nämä asiakirjat tässä yhteydessä ovat aika vaatimattomia, jos puhutaan eduskunnan toiminnasta ja taloudesta, niin tähän löytyy myöskin hyvin inhimillinen perusteensa. Kuten tiedämme, meillä oli kyseessä niin sanotut pitkät valtiopäivät, ja se on vaikuttanut hallinnon toimintaprosesseihin sillä tavalla, että tavanomaiseen aikatauluun verrattuna ollaan muutama kuukausi ikään kuin myöhässä. Sinänsä tämän tilintarkastuskertomuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Tämä olisi voitu jättää myöhemminkin, mutta kun tarkastajat ovat tämän jo allekirjoittaneet 2. päivänä huhtikuuta, niin on ihan hyvän hallintotavan mukaista tuoda tämä eduskunnan käsittelyyn jo tänään.

Kaiken kaikkiaan toimintakertomuksen luonne myös eduskunnan osalta on muuttunut ja muuttumassa, koska sehän on näyteikkuna, se on käyntikortti tämän talon ulkopuolella oleville. Eduskuntaa ei pidä eikä voikaan verrata esimerkiksi pörssiyhtiöihin, mutta ehkä toimintakertomuksen osalta voisi tämän toimintakertomuksen arvon ja arvokkuuden plagioida pörssiyhtiömaailmasta, jossa se on näyttävin ja lukuarvoltaan tärkein ja arvokkain asiakirja silloin, kun firma, tässä tapauksessa Suomen eduskunta, haluaa esitellä toimintaansa ja kertoa toiminnan ja talouden tilannetta edelliseltä toimintavuodelta. Tämä on ollut myös tilintarkastajien toivomus.

Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että koko tilipuitetta, taserakennetta, on tilintarkastajien toivomalla tavalla muutettu sillä tavalla, että sellainen omaleimainen eduskunnan kirjanpitojärjestelmä, joka kumpuaa jostakin menneiltä ajoilta, on koko ajan uudenaikaistunut ja siinä mielessä sen vertailukelpoisuus julkisen hallinnon muihin tilinpäätös- ja tasetietoihin on parantunut ja on menty näissäkin asioissa selvästi parempaan suuntaan. Myöskin toimintakertomus kokonaisuudessaan on tällainen kehittämiskohde, jota varmasti eduskunnan taholta tullaankin kehittämään niin, että se kertoo eduskunnasta näyttävällä, laadukkaalla tavalla kaiken oleellisen.

Totean vain, että tilintarkastajat ovat tässä hallinnon tarkastuksessa selvittäneet kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta. Meillä ei ole huomauttamista eduskunnan vuoden 2002 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen esitteli tilintarkastuskertomusta sillä tavalla, että se kertoo, että tarkastajat ovat otteessaan eduskunnan toimintaan laaja-alaisia. Pidän sitä hyödyllisenä ja hedelmällisenä. Toinen tapahan lähestyä asiaa olisi tämmöinen kamreerityyppinen kertomus. Se ei välttämättä edistä eduskuntatyön kehittämisen tarkoituksia. Oli tärkeätä kuulla, että ed. Saarinen korosti myös eduskunnasta muodostuvan kuvan merkitystä. Siinähän me kukin voimme tehdä osuutemme. Samoin hän korosti henkilöstön merkitystä tässä talossa tarkoittaen myöskin virkamieshenkilöstöä. Kun tiedämme tämän talon moninaiset vaativat työajat, niin tässä yhteydessä on syytä myös todeta, että henkilöstö on motivoitunut ja kyennyt tähän osin vaikeaankin työaikaan öisin ikään kuin sopeutumaan.

Puhemies! Kaksi tärkeätä asiaa, jotka liittyvät kuvaan eduskunnasta, ovat eduskunnasta tiedottaminen, siinä ollaan edistytty, ja turvallisuusnäkökulmat, joihin ed. Saarinen myös puuttui. Mielestäni tämän kaltainen tilintarkastuskertomuksen lähestyminen, kuten totesin jo, on hyödyllinen. Toivon, että sitä käytetään, kun eduskuntatoimia tarkastellaan myöhemmin.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtaja, ed. Saarinen hyvin ytimekkäästi selvitti tilintarkastuskertomusta ja myöskin eduskunnan toimintaa. Tässä yhteydessä on syytä kai se todeta, minkä ed. Saarinen toi esille, että 10 euroa per henkilö tämä toimiva, kansanvaltainen demokratia tässä maassa henkilöä kohti maksaa. Kun varsinkin vaalien alla on kovin paljon puhuttu eduskunnan kustannuksista, kaikesta, mitä tämän talon ja demokratian toimintaan liittyy, minusta tämä on erittäin tärkeä asia myöskin noteerata ja tuoda esille, että tästä todella toimivasta kansanvallasta kustannukset eivät ole tämän suurempia, ja meidän pitää tässä talossa pystyä tätä kansanvaltaista järjestelmää myöskin kehittämään ja viemään eteenpäin. Kyllä omalta osaltaan myöskin nyt tuleva eduskunnan lisärakennus, joka on valmistumassa parasta aikaa, näin uskon, tulee vahvistamaan tätä kansanvaltaista hallintojärjestelmää.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan liittyen siihen, mitä ed. Vihriälä sanoi, niin kansanedustajien työolosuhteitten parantaminen on todella tärkeä asia. Mutta usein ulospäin tulee sellainen kuva, että täällä on vain lähinnä 200 kansanedustajaa ja yhä enemmän tulee myös kuva siitä, että täällä on 200 avustajaa, mikä pitää noin puoliksi paikkansa. Eli täällä on kai noin 100 avustajaa, ja muut ovat muualla.

Mutta se, minkä takia oikeastaan tämän puheenvuoron pyysin, on se, että eduskunnassahan on 700 muuta työntekijää. Siis tämä on muitten ihmisten työpaikka erityisesti kuin kansanedustajien työpaikka. Kun eduskunnan nykyinen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta viime keväänä järjesti täällä neljä tilaisuutta, joissa käytiin läpi työelämää Suomessa yleensä ja yhdessä eduskunnan henkilöstöjohdon kanssa työelämää eduskunnassa, niin siinä ilmenivät aivan ne samat ongelmat työuupumuksen, työelämän ongelmien osalta kuin suomalaisissa työpaikoissa yleensäkin. Tässä suhteessa tämä täytyy ottaa huomioon. Kansliatoimikunta toimii myös työnantajana. Me olemme täällä satojen ihmisten työnantajia. Siinä mielessä näitten työolosuhteitten kehittäminen on tärkeää. Kun puhutaan lisärakennuksesta, niin eihän se ole lisärakennus yksistään kansanedustajille, vaan se on lisärakennus niille monille toimistosihteereille ja muille henkilöille, jotka tässä talossa tekevät saman tyyppistä työtä kuin suomalaisissa sadoissatuhansissa muissa työpaikoissa.