1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään
valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta ja valtion
maaomaisuuden vuokraamisesta sekä erityisten oikeuksien
myöntämisestä.
Tämä laki koskee valtion virastoja ja laitoksia
ja valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/1987)
tarkoitettuja liikelaitoksia. Tämä laki koskee
myös tasavallan presidentin kansliaa ja valtion
talousarvion ulkopuolisia rahastoja, jollei rahastoista toisin säädetä.
Tämä laki ei koske eduskuntaa, sen toimielimiä tai
sen virastoja ja laitoksia eikä Suomen Pankkia eikä Kansaneläkelaitosta.
2 §
Lain suhde muihin säännöksiin
Jos muualla laissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla annetaan
tästä laista poikkeavia säännöksiä,
noudatetaan niitä tämän lain sijasta.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) valtion kiinteistövarallisuudella
a) valtion omistamia kiinteistöjä, muita rekisteriyksikköjä ja
maa- ja vesialueita sekä osuutta niihin (valtion maaomaisuus);
b) valtion maalla sekä toisen maalla sijaitsevia
valtion omistamia rakennuksia ja näiden osuuksia;
c) valtion omistamia asunto-osakeyhtiöiden osakkeita
ja osakkeita sellaisissa yhtiöissä, joiden pääasiallisena
tarkoituksena on kiinteän omaisuuden omistaminen tai hallinta;
sekä
d) valtiolle kuuluvia erityisiä oikeuksia;
2) luovuttamisella myyntiä, vaihtoa
tai muuta omistusoikeuden luovuttamista;
3) vuokraamisella maanvuokralaissa (258/1966)
tarkoitettua maanvuokraa; sekä
4) erityisellä oikeudella käyttö-,
rasite-, irrottamis- ja näihin verrattavaa oikeutta.
4 §
Luovuttamisen edellytykset
Valtion kiinteistövarallisuutta saadaan luovuttaa,
jollei 2 tai 4 momentissa toisin säädetä, jos
luovuttamista on pidettävä taloudellisesti tarkoituksenmukaisena
tai luovuttamiseen on erityinen syy, eikä ole olemassa
perusteltua syytä pitää sitä valtion
omistuksessa.
Tämän lain nojalla ei saa luovuttaa
kiinteistövarallisuutta, jonka:
1) käypä hinta on suurempi kuin kymmenen miljoonaa
euroa; tai
2) merkitys luonnonsuojelun tai kulttuurihistoriallisesti
huomattavien rakennusten suojelun taikka kiinteiden muinaisjäännösten
rauhoittamisen kannalta on erittäin huomattava.
Ulkomailla olevaa valtion kiinteistövarallisuutta saadaan
kuitenkin luovuttaa omaisuuden arvosta riippumatta.
Rantavyöhykkeellä sijaitsevaa kiinteää omaisuutta
saadaan luovuttaa yksityistä loma-asuntokäyttöä tai
lomarakentamista varten vain painavasta syystä.
5 §
Kauppahinta ja muu vastike
Valtion kiinteistövarallisuutta saa luovuttaa vain
käyvästä hinnasta tai vastikkeesta, jollei käypää alemmalle
hinnalle tai vastikkeelle ole erityisen painavaa syytä.
6 §
Luovuttamisesta päättäminen
Valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta päättää valtioneuvosto.
Ministeriö päättää hallinnonalallaan
olevan kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta, jos sen käypä hinta
on enintään viisi miljoonaa euroa.
Mitä 2 momentissa säädetään,
koskee myös tasavallan presidentin kansliaa ja valtion
liikelaitosta niiden hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden
osalta.
Valtioneuvosto voi siirtää ministeriön
päätösvaltaa ministeriön alaiselle
virastolle tai laitokselle, ei kuitenkaan oikeutta luovuttaa kiinteistövarallisuutta
käypää alemmasta hinnasta tai vastikkeesta.
7 §
Vuokraamisen edellytykset
Valtion maaomaisuutta saadaan vuokrata, jos vuokraaminen on
taloudellisesti kannattavaa tai muuten omaisuuden käytön
kannalta tarkoituksenmukaista. Vuokraaminen ei saa vaikeuttaa 4 §:n
2 momentissa tarkoitetun suojelun ja rauhoituksen toteuttamista.
Rantavyöhykkeellä sijaitsevaa maaomaisuutta
saadaan vuokrata käytettäväksi yksityiseen
lomarakennustoimintaan, jos alue on hyväksytyssä tai
vahvistetussa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999)
mukaisessa asema- tai yleiskaavassa osoitettu sanottuun tarkoitukseen
tai alueelle on myönnetty poikkeus kaavoitusvaatimusta
koskevista säännöksistä ja määräyksistä sen
mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
Edellä 2 momentissa sanottua maaomaisuutta saadaan
myös vuokrata, jos kysymys on rakentamisesta, jota kaavoitusvaatimus
ei koske, tai olosuhteet huomioon ottaen vähäisestä rakentamisesta,
vuokra-ajan pidentämisestä taikka olennaisesti
saman alueen antamisesta uudelleen vuokralle aikaisemmalle vuokramiehelle
tai kun muu näihin verrattava erityinen syy edellyttää vuokraamista.
8 §
Vuokran määrä
Valtion maaomaisuuden vuokran suuruus päätetään
liiketaloudellisin perustein.
Erityisen painavasta syystä vuokra voi olla liiketaloudellisin
perustein määräytyvää vuokraa
alempi tai sen perimisestä voidaan luopua.
9 §
Vuokraamisesta päättäminen
Valtion maaomaisuuden vuokraamisesta päättää valtioneuvosto,
jos:
1) vuokrattavan maaomaisuuden käypä arvo on
yli kymmenen miljoonaa euroa; tai
2) vuokrattavan maaomaisuuden käypä arvo on
yli viisi miljoonaa euroa ja vuokra-aika on pitempi kuin 30 vuotta;
tai
3) jos vuokrauksella on periaatteellisesti huomattava
merkitys.
Muissa tapauksissa vuokraamisesta päättää ministeriö,
jonka hallinnonalaan vuokrattava maaomaisuus kuuluu, tai liikelaitos,
jonka hallinnassa vuokrattava maaomaisuus on.
Tasavallan presidentin kanslia päättää hallinnassaan
olevan maaomaisuuden vuokraamisesta.
Ministeriö voi siirtää päätösvaltaansa
alaiselleen virastolle tai laitokselle, ei kuitenkaan oikeutta
vuokrata maaomaisuutta liiketaloudellisin perustein määräytyvää vuokraa
alemmasta vuokrasta tai luopua vuokran perimisestä.
10 §
Erityiset oikeudet
Valtion kiinteistövarallisuuteen saadaan myöntää erityinen
oikeus, jollei se haittaa omaisuuden käyttöä valtion
tarkoituksiin eikä vaikeuta 4 §:n 2 momentissa
tarkoitettua suojelua tai rauhoittamista. Erityisen oikeuden myöntämisestä päättää
se,
jonka hallinnassa kiinteistövarallisuus on. Sopimus erityisen
oikeuden myöntämisestä on tehtävä kirjallisesti.
Erityisen oikeuden myöntämisestä on
perittävä käypä vastike. Oikeus
kiinteistövarallisuuden vastikkeettomaan käyttöön
saadaan myöntää vain, jos oikeus on vähäinen
tai sen myöntämiseen vastikkeetta on muutoin erityisiä syitä.
Kun kiinteistövarallisuuteen myönnettävä erityinen
oikeus koskee kiven, soran, hiekan, turpeen, mullan tai muiden näihin
verrattavien maa-ainesten ottamista muuhun kuin kotitarvekäyttöön
tai käyttöoikeuden myöntämistä valtiolle
kuuluvaan vesivoimaan, on oikeuden myöntämisestä voimassa,
mitä tässä laissa säädetään
valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisen edellytyksistä,
luovutuksesta perittävästä vastikkeesta
sekä luovuttamisesta päättämisestä.
Mitä 3 momentissa säädetään
maa-ainesten ottamista koskevan erityisen oikeuden myöntämisestä,
sovelletaan myös silloin, kun maa-aineksia muutoin luovutetaan.
11 §
Päätösvallan määräytyminen
eräissä tapauksissa
Jos samalla luovutuskirjalla, vuokrasopimuksella tai muulla
sopimuksella luovutetaan tai vuokrataan useampia kohteita, päätösvalta
määräytyy sopimuksen kokonaishinnan tai
-arvon perusteella.
Jos samaksi katsottava luovutus tai vuokraus jaetaan osiin,
joista tehdään eri sopimukset saman sopijapuolen
kanssa, päätösvalta määräytyy
sopimusten yhteishinnan tai -arvon perusteella.
12 §
Pyydettävät lausunnot
Ennen valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamista
tai vuokraamista taikka sitä koskevan erityisen oikeuden
myöntämistä asiasta on hankittava ympäristöministeriön
lausunto, jos kiinteistövarallisuudella, joka luovutetaan,
vuokrataan tai johon erityinen oikeus myönnetään, saattaa
olla huomattava merkitys kulttuurihistoriallisesti huomattavien
rakennusten suojelun tai luonnonsuojelun kannalta, ja opetusministeriön lausunto,
jos kiinteistövarallisuudella saattaa olla huomattava merkitys
kiinteiden muinaisjäännösten rauhoittamisen
kannalta.
13 §
Luettelointi
Kiinteistövarallisuuden haltijan on pidettävä valtion
kiinteistövarallisuuteen kohdistuvien sopimusten ja oikeuksien
yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot sisältävää luetteloa
kiinteistövarallisuuden luovutuksista ja vuokraamisista
sekä myönnetyistä erityisistä oikeuksista.
Luetteloon on merkittävä, mitä omaisuutta
sopimus koskee, sopimuksen solmimispäivä ja voimassaoloaika,
luovutetun oikeuden laatu, peritty vastike sekä kenen kanssa
sopimus on tehty. Luetteloon merkitään luovutuksensaajan, vuokralaisen
tai erityisen oikeuden saajan tunniste- ja yhteystiedot.
Henkilötietoja saa käyttää vain
sopimussuhteen hoitamiseen, ja ne voidaan luovuttaa samaan tarkoitukseen
kiinteistövarallisuuden luovutuksen yhteydessä.
Valtion viranomaisella on oikeus saada kiinteistövarallisuuden
haltijan pitämät luettelot tai niistä tarvitsemansa
tiedot virkatehtäviensä hoitamista varten.
Henkilötietoja säilytetään
niin kauan kun sopimus on voimassa, jonka jälkeen ne arkistoidaan
siten kuin arkistolaissa (831/1994) säädetään.
14 §
Asetuksen antaminen
Tarkemmat säännökset 13 §:ssä mainittuun luetteloon
merkittävistä tiedoista samoin kuin muustakin
tämän lain täytäntöönpanosta
voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
15 §
Valtion kiinteistövarallisuuden hankkiminen, hoitaminen
ja luettelointi
Valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, kiinteistövarallisuuden
vuokraamisesta valtion käyttöön, valtion
kiinteistövarallisuuden vuokraamisesta ulkopuolisille,
hallinnasta, hoidosta ja käytöstä sekä rekisteröinnistä ja
luetteloinnista voidaan säätää valtioneuvoston
asetuksella. Valtion maaomaisuuden vuokraamisesta säädetään
kuitenkin tässä laissa.
Tämä pykälä ei koske valtion
liikelaitoksia lukuun ottamatta valtion kiinteistövarallisuuden rekisteröintiä ja
luettelointia.
16 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännös
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan oikeudesta luovuttaa valtion
maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia 31 päivänä elokuuta
1978 annettu laki (687/1978) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen. Kumottavan lain nojalla annetut päätösvallansiirtoja
koskevat päätökset ovat voimassa kaksi
vuotta lain voimaantulosta, jollei niitä sitä ennen
erikseen kumota.
Tämä laki ei koske ennen lain voimaantuloa tehtyjä vuokrasopimuksia
tai erityisten oikeuksien luovutussopimuksia. Jollei maanvuokralain säännöksistä muuta
johdu, sanottuihin sopimuksiin perustuva vuokra on kuitenkin tarkistettava tai
muu vastike määrättävä tämän
lain säännöksiä vastaavaksi
niin pian kuin se sopimuksen ehtojen mukaan voi tapahtua.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.