1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on puuntuotannon ja
energiapuun käytön edistäminen sekä metsien biologisen
monimuotoisuuden turvaaminen.
2 §
Soveltamisala
Tässä laissa tarkoitettua rahoitusta voidaan valtion
talousarviossa vuosittain osoitetun määrärahan
rajoissa kohdistaa vain niihin metsiin, jotka kuuluvat metsälain
(1093/1996) 2 §:ssä määriteltyyn
soveltamisalaan, taikka niihin yksityisiin luonnonsuojelualueisiin,
joiden rauhoitusmääräysten mukaan rahoitettava
toiminta on sallittu. Rahoitus myönnetään
tukena.
3 §
Muiden säännösten soveltaminen
Tässä laissa tarkoitettuun tukeen sovelletaan lisäksi
soveltuvin osin, mitä valtionavustuslaissa (688/2001)
säädetään. Tässä laissa
tarkoitettuun tukeen ei kuitenkaan sovelleta valtionavustuslain
7 §:n 1 momentin 3 kohtaa eikä 13 §:n
3 ja 4 momenttia.
Maa- ja metsätalousministeriö toimii valtionapuviranomaisena
kokeilu- ja selvitystoiminnan tuen osalta. Metsäkeskus
toimii muiden tässä laissa säädettyjen
tukien osalta valtionapuviranomaisena. Metsäkeskuksen myöntämän
tuen takaisinperintää ja ympäristötukisopimuksen
purkamista ja irtisanomista koskevien päätöksien osalta
valtionapuviranomaisena toimii Maaseutuvirasto.
Tässä laissa tarkoitetulla tuella rahoitettavaan
hankintaan sovelletaan julkisia hankintoja koskevia säännöksiä siltä osin
kuin hankinta kuuluu julkisten hankintojen soveltamisalaan. Jos
hankintaan ei voida soveltaa julkisia hankintoja koskevia säännöksiä siitä syystä,
että hankinnan arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, tuensaajan
tulee muutoin huolehtia siitä, että hankinta tehdään
mahdollisimman edullisesti.
4 §
Tuensaajat
Tuki myönnetään yksityiselle maanomistajalle.
Energiapuun korjuuseen ja haketukseen, metsäluonnon hoitohankkeisiin
ja juurikäävän torjuntaan voidaan tukea
myöntää myös yhteisölle tai
ammatinharjoittajalle, jos tuella edistetään yksityisten
maanomistajien metsien hoitoa ja käyttöä.
Tätä lakia sovellettaessa yksityisellä maanomistajalla
tarkoitetaan luonnollista henkilöä. Yksityisenä maanomistajana
pidetään myös sellaista yhteisöä,
yhteenliittymää ja kuolinpesää, jonka
yhtiömiehenä, jäsenenä tai osakkaana
on vain luonnollisia henkilöitä. Yhteisön
ja yhteenliittymän pääasiallisena tarkoituksena
tulee tällöin olla maatila- tai metsätalouden
harjoittaminen. Yksityisenä maanomistajana pidetään
myös säätiötä, jonka
toiminnasta pääosan muodostaa maatila- tai metsätalouden
harjoittaminen.
Yksityisellä maanomistajalla tarkoitetaan myös
sellaista yhteismetsän osakaskuntaa ja yhteisaluelaissa
(758/1989) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa, jonka
osuuksista vähintään puolet on luonnollisten
henkilöiden omistuksessa.
Mitä 1—3 momentissa säädetään
yksityisestä maanomistajasta, sovelletaan tuen osalta myös
1 momentissa tarkoitetulta maanomistajalta saadun maanvuokraoikeuden,
testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden, lesken
hallintaoikeuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan oikeuden
haltijaan, jos haltija on luonnollinen henkilö.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään
tarkemmin tässä pykälässä hakijalle säädetyistä edellytyksistä.
5 §
Tuen myöntämisen yleiset edellytykset
Tuettavien töiden on oltava taloudellisesti ja metsien
biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta
tarkoituksenmukaisia. Työt on keskitettävä,
siltä osin kuin se on mahdollista, siten että ne
voidaan toteuttaa taloudellisesti edullisimmalla tavalla. Työt
tulee tehdä metsäalan hyvän ammattikäytännön
mukaisesti.
Tukea ei saa käyttää työhön
tai toimenpiteeseen, joka laissa säädetään
maanomistajan velvollisuudeksi. Tukea saa kuitenkin käyttää ympäristötukeen
ja vähäpuustoisen tai vähäarvoista
puustoa kasvavan metsän uudistushakkuun jälkeisiin
uuden puuston aikaansaamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Tuettavan työn tai toimenpiteen tulee olla sen mukainen
kuin muussa laissa säädetään.
Tukea ei saa käyttää työhön
tai toimenpiteeseen, joka on aiheutunut lainvastaiseksi todetusta
toiminnasta. Töillä ei saa aiheuttaa kohtuudella
vältettävissä olevaa haittaa muulle ympäristölle.
Tuki voidaan jättää myöntämättä,
jos hakemusasiakirjoissa ilmoitetut tiedot ovat olleet puutteellisia,
harhaanjohtavia tai virheellisiä.
6 §
Oma työ, työn teettäminen ja yhteishanke
Tässä laissa tarkoitetut työt voidaan
tehdä omana työnä tai ne voidaan teettää ulkopuolisella
toimijalla.
Jos maanomistaja on luonnollinen henkilö, omana työnä pidetään
maanomistajan omaa ja hänen puolisonsa tai samassa taloudessa
asuvan lapsensa tekemää työtä.
Jos maanomistaja on yhteisö, yhteenliittymä tai
kuolinpesä, omana työnä pidetään
asianomaisen yhteisön, yhteenliittymän ja kuolinpesän
yhtiömiehen, jäsenen ja osakkaan tekemää työtä.
Lisäksi omaksi työksi katsotaan aina vastikkeetta
tehty työ.
Yhteishankkeena pidetään hanketta, joka toteutetaan
vähintään kahden sellaisen eri kiinteistön
alueella, jotka eivät kuulu samoille maanomistajille. Yhteishankkeena
pidetään myös yhden yhteismetsän
toteuttamaa metsätien tekemistä ja suometsän
hoitoa koskevaa hanketta.
7 §
Suunnitelma ja toteutusselvitys
Metsänuudistamiseen, terveyslannoitukseen, suometsän
hoitoon, metsätien tekemiseen ja metsäluonnon
hoitohankkeisiin myönnettävän tuen edellytyksenä on
metsäkeskuksen hyväksymä suunnitelma.
Muiden 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen tukien sekä juurikäävän
torjunnan tuen edellytyksenä on metsäkeskuksen
hyväksymä toteutusselvitys.
Suunnitelman ja toteutusselvityksen laatijalla tulee olla tuettavan
toimenpiteen laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.
Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, ettei toimenpiteiden
toteuttamista ole aloitettu lukuun ottamatta suometsän
hoidon yhteydessä suunniteltua piennartietä. Suunnitelmassa
mainittujen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen metsäkeskukselle
tulee toimittaa toteutusilmoitus.
Suunnitelma, toteutusselvitys ja toteutusilmoitus voidaan tehdä 6 §:ssä tarkoitettuna
omana työnä. Tukea voidaan myöntää ainoastaan
niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat suunnitelman laatimisesta
ja muuna kuin 6 §:ssä tarkoitettuna omana työnä tehdyn
toteutusselvityksen laatimisesta.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään
suunnitelman ja toteutusselvityksen sisältövaatimuksista.
8 §
Tukien määrä ja varojen suuntaaminen
Tukien määrä voidaan 4 ja 5 luvussa
tarkoitettuja tukia lukuun ottamatta eriyttää alueittain metsätaloudellisten
olosuhteiden ja hallinnollisten rajojen perusteella sekä sen
mukaan, onko kyseessä oma työ, työn teettäminen
tai yhteishanke. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukien
määrästä ja niiden määräytymisen
perusteista. Ympäristötuki koostuu hakkuuarvokorvauksesta
ja muusta korvauksesta. Maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella säädetään metsän
hakkuuarvon laskennassa käytettävästä puukuutiometrin
keskikantohinnasta.
Ympäristötukea ei myönnetä,
jos myönnettävä määrä olisi
sopimusta kohti pienempi kuin 500 euroa.
Maa- ja metsätalousministeriö päättää vuosittain
varojen suuntaamisesta tässä laissa tarkoitettuihin
toimenpiteisiin sekä asettaa varat tilitystä vastaan
metsäkeskuksen käytettäväksi. Päätöksessä tulee
esittää suunnitelma määrärahojen
käytöstä. Sen laadinnassa tulee ottaa
huomioon maan eri osien olosuhteet ja metsälain 4 §:ssä tarkoitetut
metsätalouden alueelliset tavoiteohjelmat.
2 luku
Metsänhoito- ja metsänparannustyöt
9 §
Metsänuudistaminen
Tukea voidaan myöntää:
1) luontaisen uudistamisen edistämiseen suojametsäalueella;
2) vähäpuustoisen tai vähäarvoista
puustoa kasvavan metsän uudistushakkuun jälkeiseen metsänviljelyyn
ja luontaiseen uudistamiseen;
3) metsänviljelyyn, jos metsänuudistamisen seurauksena
syntynyt taimikko on tuhoutunut maanomistajasta riippumattomasta
syystä; tai
4) metsänviljelyyn, jos myrsky- tai lumituho taikka
muu äkillinen maanomistajasta riippumaton luonnontuho edellyttää alueen
metsittämistä viljelemällä.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että kohde, joka voi olla jakautunut usealle alueelle, täyttää vähimmäispinta-alaa,
uudistusaluetta ja metsänuudistamisessa käytettäviä puulajeja
koskevat vaatimukset ja että työ täyttää sen
mukaan, mikä uudistamismenetelmä on kyseessä, joko
taimimääriä tai kylvökohtia
ja siemenmääriä koskevat vaatimukset
sekä maanpinnan käsittelyä koskevat vaatimukset.
Lisäksi edellytetään, että alueen
lämpösumma on riittävä metsänuudistamiseen.
Tukea ei myönnetä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun
toimenpiteeseen, jos kyseessä on hirvieläinvahinko
tai jos alueella aikaisemmin tämän lain nojalla
tuettua metsänuudistamista ei ole saatettu loppuun. Metsänuudistamishanke katsotaan
loppuunsaatetuksi, jos metsäkeskus on hyväksynyt
sitä koskevan toteutusilmoituksen.
Tukea voidaan myöntää tämän
lain nojalla tuetun metsänuudistamistyön
uusimiseen, jos toimenpide on tarpeen maanomistajasta riippumattomasta
syystä ja jos toimenpide täyttää 2 momentissa
säädetyt edellytykset. Tukea voidaan myöntää vain
kerran puuston kiertoajassa työn uusimiseen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin metsänuudistamisen tavoitteena olevan taimikon
määrittämisestä, kohteen vähimmäispinta-alasta,
uudistusalueesta, uudistamisessa käytettävistä puulajeista,
2 momentissa tarkoitetuista uudistamismenetelmäkohtaisista
vaatimuksista ja maanpinnan käsittelystä sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen
ehdoista ja määräytymisperusteista.
10 §
Nuoren metsän hoito
Tukea voidaan myöntää taimikon perkaukseen
ja harvennukseen, verhopuuston poistoon ja harvennukseen sekä nuoren
kasvatusmetsän harvennukseen.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että kohde täyttää vähimmäispinta-alaa
koskevan vaatimuksen ja käsittelyn jälkeiset puuston
tiheyttä, keskipituutta ja läpimittaa
koskevat vaatimukset ja että kohteelle ei käsittelyn
jälkeen jää välitöntä hoidon
tarvetta.
Tukea nuoren metsän hoitoon voidaan myöntää vain
kerran samalle kohteelle puuston kiertoajan kuluessa.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin käsittelyn jälkeisistä puuston
tiheyttä, keskipituutta ja läpimittaa koskevista
vaatimuksista, tehdyn nuoren metsän hoitotyön
toteamisesta, kohteen vähimmäispinta-alasta sekä muista
tässä pykälässä säädetyistä tuen
ehdoista ja määräytymisperusteista.
11 §
Terveyslannoitus
Tukea voidaan myöntää metsien terveyslannoitukseen.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että:
1) kohde täyttää sen vähimmäispinta-alaa koskevan
vaatimuksen;
2) työ tehdään sellaisissa
metsissä, joiden puuston kehitys metsänhoidollisista
toimenpiteistä huolimatta on taantuvaa maaperän
ravinteiden epätasapainon tai puuston hyönteistuhojen
vuoksi ja jotka voidaan saada elpymään lannoittamalla;
3) lannoite soveltuu ravinne-epätasapainon korjaamiseen
ja sen käyttö on myös vesiensuojelullista
syistä perusteltua; ja että
4) kohteen lämpösumma on riittävä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin lannoituskohteesta, sen vähimmäispinta-alasta,
lannoitteen valinnan perusteista sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen
ehdoista ja määräytymisperusteista.
12 §
Suometsän hoito
Tukea voidaan myöntää:
1) ennestään ojitetun alueen ojaston
perkaamiseen;
2) täydennysojien kaivamiseen;
3) vesiensuojelutoimenpiteisiin; ja
4) sellaisten piennarteiden tekemiseen, jotka liittyvät
ojaston perkaamiseen tai täydentämiseen.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että
1) 7 §:ssä tarkoitettuun suunnitelmaan
on liitetty erillinen suunnitelma vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä;
2) kohde täyttää vähimmäisalaa,
lämpösummaan perustuvaa ravinteisuuden alarajaa
ja joko puumäärää tai taimikkoa
koskevat sekä muut aluetta koskevat vaatimukset;
3) uudisojituksen jälkeen puuston kasvu on selvästi
elpynyt; ja että
4) pääosa alueen metsästä on
metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa.
Tukea ei myönnetä suometsän hoitoon
sellaisella alueella, jolla on tämän lain nojalla
tuettu suometsän hoitoa ennen kuin on kulunut 20 vuotta
valtion rahoittaman hankkeen päättymisestä.
Tästä poiketen tukea voidaan myöntää,
jos hoitotoimenpiteet ovat poikkeuksellisista luonnonolosuhteista
johtuen välttämättömiä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin hoitokohteen vähimmäispinta-alaa, lämpösummaan
perustuvaa ravinteisuuden alarajaa ja joko puumäärää tai
taimikkoa koskevista sekä muista aluetta koskevista vaatimuksista, metsänhoidollista
kuntoa koskevista vaatimuksista, vesiensuojelutoimenpiteistä sekä muista tässä pykälässä
säädetyistä tuen
ehdoista ja määräytymisperusteista.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään
2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman sisältövaatimuksista.
13 §
Metsätien tekeminen
Tukea voidaan myöntää uuden metsätien
tekemiseen ja metsätalouden kuljetusten edellyttämän
yksityistien perusparannukseen. Tukea voidaan myöntää myös
sellaiseen yksityistien perusparannukseen, johon sisältyy
uuden metsätien tekemistä. Metsätiellä tarkoitetaan
tässä laissa yksityisistä teistä annetun
lain (358/1962) 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua
metsätietä.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että uusi metsätie tai perusparannettava yksityistie soveltuu
rakenteeltaan metsätalouden ympärivuotisiin kuljetuksiin
ja että tien tekemistä tai perusparannusta voidaan
pitää alemmanasteisen tieverkon kokonaisuuden
kannalta tarkoituksenmukaisena. Lisäksi edellytetään,
että pysyvä tieoikeus on perustettu yksityisistä teistä annetun lain
mukaisesti. Yhteismetsän yksinään toteuttamaa
hanketta lukuun ottamatta yhteishankkeissa edellytetään,
että tietoimituksessa on määrätty tietä koskevien
asioiden hoitamiseksi tieosakkaiden muodostama tiekunta.
Uuden metsätien tekemiseen myönnettävän tuen
edellytyksenä on, että metsätiehanke
toteutetaan yhteishankkeena ja että se täyttää tien
vähimmäispituutta, enimmäistietiheyttä ja
arvioitua metsätalouden kuljetusten osuutta koskevat vaatimukset.
Uuden metsätien tekemistä koskevan suunnitelman
tulee täydentää tai olla osa metsäkeskuksen
tekemää tai teettämää tieverkkosuunnitelmaa.
Yksityistien perusparannukseen myönnettävän
tuen edellytyksenä on:
1) ettei kyseiseen tarkoitukseen myönnetä avustusta
yksityisistä teistä annetun lain 93 §:n nojalla;
2) että tiehanke täyttää arvioitua
metsätalouden kuljetusten osuutta koskevat vaatimukset
ja, jos hankkeeseen sisältyy uuden tien rakentamista, uuden
tien pituutta koskevat vaatimukset;
3) että perusparannettavan tien kunnossapidosta
on huolehdittu.
Lisäksi yksityistien perusparannuksen tuen edellytyksenä on,
ettei viimeisten 20 vuoden aikana ole rahoitettu valtion varoin
mainitun tien tekemistä tai sen perusparannusta. Tästä edellytyksestä voidaan
kuitenkin poiketa, jos tien käyttö on olennaisesti
muuttunut metsätalouden kuljetusten laajenemisen tai muuttuu
arvioidun laajenemisen vuoksi taikka jos tie ei enää rakenteeltaan
sovellu nykyisen puutavarankuljetuskaluston käyttöön.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin:
1) uuden metsätien osalta tien vähimmäispituutta
ja enimmäistietiheyttä koskevista vaatimuksista;
2) yksityistien perusparannuksen osalta arvioitua
metsätalouden kuljetusten osuutta ja uuden metsätien
pituutta koskevista vaatimuksista ja tien kunnossapidosta huolehtimista
koskevasta edellytyksestä; sekä
3) muista tässä pykälässä säädetyistä tuen
ehdoista ja määräytymisperusteista.
3 luku
Energiapuun korjuu ja haketus
14 §
Energiapuun korjuu
Tukea voidaan myöntää taimikonhoidon
ja nuoren kasvatusmetsän hakkuun yhteydessä kaadetun
ja energiakäyttöön luovutetun puun kasaukseen
ja metsäkuljetukseen.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että:
1) yhteensä luovutettava puumäärä on
vähintään 20 kiintokuutiometriä;
ja että
2) hakija on toimittanut metsäkeskukselle
selvityksen energiapuun luovutuksesta kahden kuukauden kuluessa
luovutuksen jälkeen.
Tukea energiapuun korjuuseen voidaan myöntää vain
kerran samalle kohteelle puuston kiertoajan kuluessa.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin nuoren kasvatusmetsän hakkuun määritelmästä sekä muista
tässä pykälässä säädetyistä tuen
ehdoista ja määräytymisperusteista. Maa-
ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään energiapuun
tilavuuden mittaamisesta ja energiapuun luovutusta koskevasta selvityksestä.
15 §
Energiapuun haketus
Tukea voidaan myöntää sellaisen energiapuun
haketukseen, jonka korjuuseen on myönnetty rahoitusta tämän
lain mukaisesti. Lisäksi tukea voidaan myöntää,
jos haketettava energiapuu on kaadettu tämän lain
mukaisesti rahoitetun nuoren metsän hoitotyön
yhteydessä.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että hakija voi osoittaa haketettavan puun olevan peräisin
kohteesta, joka täyttää 1 momentissa
asetetut vaatimukset.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin tässä pykälässä säädetyistä tuen
ehdoista ja määräytymisperusteista. Maa-
ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään
tarkemmin 2 momentissa tarkoitetusta selvityksestä.
4 luku
Metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen
16 §
Ympäristötuki
Ympäristötukea voidaan myöntää silloin,
kun metsien hoitoon tai käyttöön liittyvissä toimenpiteissä otetaan
huomioon metsän biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen,
luonnonhoito tai metsien muu kuin puuntuotannollinen käyttö laajemmin
kuin mitä niistä metsälaissa säädetään
maanomistajan velvollisuudeksi. Ympäristötuki
perustuu kohteen hakkuuarvoon, josta vähennetään
omavastuuosuus.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että maanomistaja tekee metsäkeskuksen kanssa
sopimuksen, jossa hän sitoutuu säilyttämään
tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta sekä olemaan
tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman
metsäkeskuksen suostumusta.
Metsäkeskuksen ja maanomistajan sopimukseen voidaan
ottaa ehto, että maanomistaja sitoutuu noudattamaan sopimuksen
kohteena olevalla alueella sijaitsevan elinympäristön
ominaispiirteiden säilymistä edistävää hoito-
ja käyttösuunnitelmaa.
Sopimus on voimassa kymmenen vuotta. Sopimus on voimassa, vaikka
alue siirtyy kokonaan tai osittain uudelle omistajalle.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin ympäristötuen kohdentamisesta sekä muista
tässä pykälässä säädetyistä tuen
ehdoista ja määräytymisperusteista.
17 §
Hoito- ja käyttösuunnitelma
Hoito- ja käyttösuunnitelmaan sovelletaan, mitä 7 §:ssä säädetään
suunnitelmasta.
18 §
Metsäluonnon hoitohankkeet
Tukea voidaan myöntää:
1) usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden
kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito-
ja kunnostustöihin;
2) metsäojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjentämiseen
tai metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen
estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on
tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta
eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle;
3) metsien monimuotoisuutta edistävään
kulotukseen; ja
4) muihin 1—3 kohdassa tarkoitettuja hankkeita
vastaaviin metsäluonnon hoitoa sekä metsien monikäyttöä,
maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin, alueellisesti
merkittäviin hankkeisiin.
Hankkeeseen sisältyvät työt tulee
suunnitella yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin
metsäluonnon hoitohankkeiden tuen kohdentamisesta sekä muista tässä pykälässä säädetyistä
tuen
ehdoista ja määräytymisperusteista.
6 luku
Tuen myöntäminen ja maksaminen
21 §
Tuen hakeminen
Tukea haetaan kirjallisesti siltä metsäkeskukselta,
jonka toimialueella pääosa kyseessä olevasta
metsätalousmaasta sijaitsee. Kokeilu- ja selvitystoimintaan
tukea haetaan kuitenkin maa- ja metsätalousministeriöltä.
Suunnitelman laatimiseen ja sen toteuttamiseen myönnettävää tukea
on haettava samanaikaisesti ennen toimenpiteiden aloittamista. Toimenpiteet
voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun metsäkeskus
on hyväksynyt tukihakemuksen ja siihen sisältyvän
suunnitelman. Toteutusselvitykseen perustuvaa tukea haetaan toimenpiteiden
toteuttamisen jälkeen.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan
tarkempia säännöksiä tuen hakemisesta
ja hakemuksessa ilmoitettavista tiedoista.
22 §
Sopimuksia koskeva menettely
Ympäristötukea koskevan hakemuksen tultua vireille
metsäkeskuksen tulee neuvotella maanomistajan kanssa sopimuskohteen
rajaamisesta sekä kohdetta koskevista käyttörajoituksista
ja mahdollisista ympäristönhoitotöistä sekä selvittää sopimuskohteena
olevan metsän hakkuuarvo.
Metsäkeskuksen tulee laatia neuvotteluista pöytäkirja,
johon merkitään tiedot sopimuskohteen rajaamisesta,
kohdetta koskevista käyttörajoituksista sekä mahdollisista
ympäristönhoitotöistä. Pöytäkirjaan
tulee lisäksi merkitä sopimuksen irtisanomista,
purkamista ja siirtämistä koskevat ehdot.
Metsäkeskus tekee päätöksen
ympäristötuesta pöytäkirjan
tiedoin. Ympäristötukisopimus syntyy vasta, kun
metsäkeskus on tehnyt tukipäätöksen.
Metsäkeskuksen tukipäätös ja
pöytäkirja muodostavat sopimuksen.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään
2 momentissa tarkoitettuun pöytäkirjaan merkittävistä tiedoista.
23 §
Metsäkeskuksen selvittämisvelvollisuus
Metsäkeskuksen tulee ennen asian ratkaisemista selvittää,
kohdistuuko aiottuun toimenpiteeseen luonnonsuojelulain (1096/1996)
9, 29—35, 47—49, 55 ja 56 §:stä sekä 10
luvusta johtuvia rajoitteita. Metsäkeskuksen tulee tarvittaessa
pyytää hakemuksesta lausunto siltä alueelliselta
ympäristökeskukselta, jonka toimialueella toimenpide
on tarkoitus toteuttaa. Metsäkeskus saa kuitenkin ratkaista
asian ilman ympäristökeskuksen lausuntoa sen jälkeen,
kun kaksi kuukautta on kulunut lausuntopyynnön saapumisesta
ympäristökeskukseen.
24 §
Huomautus ja väliaikainen kielto
Metsäkeskus voi antaa huomautuksen asiamiehelle, joka
laatii suunnitelmia, toteutusselvityksiä, hoito- ja käyttösuunnitelmia
tai muita tässä laissa tarkoitettuihin hakemusasioihin
liittyviä asiakirjoja, jos asianomainen henkilö on antanut
mainituissa asiakirjoissa metsäkeskukselle 5 §:n
4 momentissa tarkoitetulla tavalla puutteellisia, harhaanjohtavia
tai virheellisiä tietoja.
Maaseutuvirasto voi metsäkeskuksen esityksestä kieltää asiamiestä laatimasta
1 momentissa tarkoitettuja asiakirjoja, jos puutteellisten, harhaanjohtavien
tai virheellisten tietojen antaminen on metsäkeskuksen
antamasta huomautuksesta huolimatta ollut toistuvaa.
Kieltoa koskevasta päätöksestä tulee
käydä ilmi kiellon voimassaoloaika. Kielto voidaan asettaa
enintään vuodeksi ja se on voimassa sen metsäkeskuksen
toimialueella, jonka esitykseen Maaseutuviraston päätös
on perustunut.
25 §
Yhteisomistuksessa olevia kiinteistöjä koskeva menettely
Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön sellaisilla yhteisomistajilla,
jotka omistavat kiinteistöstä vähintään
neljänneksen ja joihin kuuluvat kiinteistöä hoitavat
yhteisomistajat, on yhteisesti oikeus koko kiinteistön
osalta ryhtyä tämän lain nojalla tuettavaan
toimenpiteeseen ja ottaa vastaan tukea, jos he luopuvat vaatimasta
muilta kuin toimenpiteeseen yhtyneiltä yhteisomistajilta
toimenpiteen toteuttamiskustannuksia. Myös yhdellä yhteisomistajalla,
joka omistaa neljänneksen kiinteistöstä ja
on kiinteistöä hoitava yhteisomistaja, on sama
oikeus.
Kiinteistöä hoitavana yhteisomistajana
pidetään sellaista yhteisomistajaa, joka on:
1) perintökaaren (40/1965) 24 luvun
1 §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa sovittu kiinteistön hoitajaksi;
2) yhteisomistajien tekemällä sopimuksella määritelty
toimimaan tässä laissa tarkoitettuna kiinteistöä hoitavana
yhteisomistajana; tai
3) kiinteistöllä asuva yhteisomistaja
edellyttäen, ettei 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua sopimusta
ole tehty.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
sovelletaan sellaisiin jakamattoman kuolinpesän osakkaisiin,
joiden arvioitu osuus on neljännes kiinteistöstä tuen
myöntämisajankohtana.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään
kiinteistöstä, sovelletaan myös kiinteistön
määräosaan, jota hallitaan sovintojaolla.
Tässä pykälässä tarkoitetun
päätöksen katsotaan tulleen yhteisomistajien
tietoon, kun se on annettu tiedoksi yhdelle kiinteistöä hoitavista yhteisomistajista.
Kuolinpesälle annettavaan tiedoksiantoon sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003)
57 §:n 2 momentissa säädetään.
26 §
Suunnitelmaan perustuvaa tukea ja ympäristötukea
koskevat päätökset
Suunnitelman hyväksymisestä ja toteuttamisaikataulusta
sekä suunnitelman laatimiseen myönnettävästä tuesta
voidaan päättää erikseen ennen
muuta tukea, jos kyseessä on yhteishanke. Päätöksestä tulee
tällöin käydä ilmi, että suunnittelun
tuki myönnetään sillä ehdolla,
että suunnitelma toteutetaan asetetussa aikataulussa.
Valtionavustuslain 11 §:ssä tarkoitetun päätöksen
lisäksi metsäkeskuksen tulee erikseen päättää suunnitelmaan
perustuvan tuen lopullisesta määrästä sen
jälkeen, kun työ tai hanke on saatettu loppuun
ja siitä on esitetty metsäkeskukselle hyväksyttävä toteutusilmoitus.
Metsäkeskuksen tulee erikseen päättää myös
ympäristönhoitotöiden tuen lopullisesta
määrästä sen jälkeen,
kun työt on saatettu loppuun ja niistä on esitetty
metsäkeskukselle hyväksyttävä selvitys.
Metsäkeskuksen tulee asiasta tiedon saatuaan erikseen
päättää, voidaanko hyväksyä hakemuksessa
ilmoitettujen työ- ja tarvikemäärien
ja kustannusten ylitys. Vähäisistä ylityksistä päätös tehdään
kuitenkin vasta tuen lopullista määrää koskevan
päätöksen yhteydessä.
27 §
Päätöksenteko eräissä asioissa
Suometsän hoitohankkeen toteuttamisen tukea koskevaa
päätöstä ei saa tehdä ennen
kuin metsäkeskukselle on toimitettu tiedoksi maanomistajien
kesken tehty sopimus hankkeen toteuttamisesta sekä hankkeen
toteuttajan kanssa tehty sopimus. Sopimukset tulee tehdä kirjallisesti.
Metsäluonnon hoitohankkeen toteuttamisen tukea koskevaa
päätöstä ei saa tehdä ennen kuin
metsäkeskukselle on toimitettu tiedoksi maanomistajien
antamat kirjalliset suostumukset hankkeiden toteuttamiseen. Tässä momentissa
mainitut sopimukset ja suostumukset, joiden tulee olla asianmukaisesti
allekirjoitettuja, tulee toimittaa metsäkeskukseen kirjallisesti.
Metsätiehankkeen toteuttamisen tukea koskevaa päätöstä ei
saa tehdä ennen kuin metsäkeskukselle on toimitettu
kirjallisesti tiedoksi selvitys siitä, että suunniteltu
toimenpide sitoo yksityisistä teistä annetun lain
nojalla kaikkia tieosakkaita. Selvityksen tulee olla asianmukaisesti
allekirjoitettu.
Jos tuettavasta toimenpiteestä on tehtävä ympäristövaikutusten
arviointimenettelystä annetun lain (468/1994)
mukaisesti arviointiselostus, tukipäätöstä ei
saa tehdä ennen kuin metsäkeskus on saanut käyttöönsä mainitun
arviointiselostuksen.
28 §
Tuen maksaminen
Enintään 300 euron tuki maksetaan yhdessä erässä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa
säädetään, ympäristötuki
maksetaan yhdessä erässä sopimuskauden
alkaessa, mutta yli 10 000 euron ympäristötuki
voidaan maksaa useammassa kuin yhdessä erässä.
Ympäristönhoitotöistä maksettava
tuki maksetaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun metsäkeskus
on tehnyt tuen lopullista määrää koskevan
päätöksen.
Suunnitelman ja toteutusselvityksen laatijaan tai muuhun tuensaajan
käyttämään asiamieheen sekä tuettavan
työn tai hankkeen toteuttajaan sovelletaan, mitä valtionavustuslain
12 §:n 4 momentissa säädetään
tuen maksamista varten annettavista tiedoista.
Yhteishankkeissa tuki maksetaan osakkaiden valitsemalle asiamiehelle.
29 §
Kiinteistötietojärjestelmään
merkittävät tiedot
Metsäkeskuksen tulee huolehtia ympäristötukisopimuksen
tallentamisesta kiinteistötietojärjestelmään,
kun tuen myöntämispäätös
on tehty. Metsäkeskuksen tulee huolehtia myös
näiden sopimusten muuttamista, irtisanomista ja purkamista
koskevien tietojen tallentamisesta kiinteistötietojärjestelmään.
7 luku
Tukeen liittyvät velvoitteet ja valvonta
30 §
Hoito- ja kunnossapitovelvollisuus
Maanomistaja, jolle on myönnetty tukea metsänuudistamiseen,
suometsän hoitoon taikka metsätien tekemiseen,
on velvollinen huolehtimaan toimenpiteen kohteena olleen alueen
tai metsätien hoidosta ja kunnossapidosta 10 vuotta toimenpiteelle
myönnetyn rahoituksen loppuunmaksamisesta.
Hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu, että:
1) metsänuudistamisalueelle nousseen taimikon
tarpeellisesta hoidosta huolehditaan;
2) suometsän hoitoalueella kaivetut ja peratut uomat
sekä tehdyt laitteet ja rakenteet pidetään tarkoitustaan
vastaavassa kunnossa ja alueella suoritetaan tarpeelliset metsänhoitotyöt;
ja että
3) metsätiellä ja erillisellä varastoalueella huolehditaan
tarpeellisesta sorastuksesta, rumpujen ja siltojen korjauksesta
sekä tukkeutuneiden ojien avaamisesta ja muista tien kunnossapidon
edellyttämistä töistä.
Lisäksi hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu,
ettei metsänuudistamisaluetta tai suometsän hoidon
hyötyaluetta aleta käyttää siten, että alueen
käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen
olennaiselta osin estyy.
Kiinteistön tai muun alueen omistusoikeuden siirtyessä uudelle
omistajalle tälle siirtyy myös sen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus.
Jos kiinteistö tai alue lunastetaan ja kiinteistön
tai alueen käyttö metsätaloudelliseen
tarkoitukseen tällöin olennaiselta osin estyy,
metsäkeskuksen tulee hakemuksetta lakkauttaa hoito- ja
kunnossapitovelvollisuus saatuaan asiasta tiedon. Tällöin
maanomistajalla ei ole tuen palautusvelvollisuutta.
31 §
Hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden lakkauttaminen
Metsäkeskus voi lakkauttaa alueen tai metsätien
hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden, jos:
1) maanomistaja on olennaiselta osin menettänyt
valtion varoilla rahoitettuun metsänuudistamiseen, suometsän
hoitoon tai metsätien tekemiseen perustuvan taloudellisen
hyödyn;
2) hyödyn menetyksen syynä on luonnontuho tai
muu maanomistajasta riippumaton syy; ja
3) työn uusiminen tämän
lain mukaisesti ei ole tarkoituksenmukaista.
Metsäkeskus voi lakkauttaa alueen tai metsätien
hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden, jos metsänuudistamiseen,
suometsän hoitohankkeeseen tai metsätiehen perustuva
taloudellinen hyöty menetetään sen vuoksi,
että:
1) alue tai sen merkittävä osa kaavassa
osoitetaan muuhun käyttöön kuin metsätalousmaaksi;
2) alueesta tai sen merkittävästä osasta
tehdään ympäristötuki- tai muu
vastaava sopimus;
3) alueella tehdään tässä laissa
tarkoitettuja metsäluonnon hoitotöitä;
tai
4) alueeseen kohdistetaan lain nojalla asetettuja käyttörajoituksia
tai toimenpidekieltoja.
Maanomistaja ei ole velvollinen palauttamaan saamaansa rahoitusta,
jos hoito- ja kunnossapitovelvollisuus lakkautetaan 1 tai 2 momentin
perusteella.
32 §
Tukeen liittyvä tiedonantovelvollisuus
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että hakemusasiakirjoissa ilmoitettuja toteutuneita kustannuksia
koskevat alkuperäiset tositteet voidaan tuen maksamisen
jälkeenkin tarvittaessa tarkastaa. Alkuperäiset
tositteet tulee säilyttää kirjanpitoaineiston
säilyttämisestä säädetyn ajan.
Suunnitelman ja toteutusselvityksen laatijaan tai muuhun tuensaajan
käyttämään asiamieheen sekä tuettavan
työn tai hankkeen toteuttajaan sovelletaan, mitä valtionavustuslain
14 §:ssä säädetään
valtionavustuksen saajan tiedonantovelvollisuudesta.
Maanomistajan on ilmoitettava viipymättä metsäkeskukselle
sellaisen alueen luovutuksesta, josta on tehty ympäristötukisopimus.
Lisäksi maanomistajan on ilmoitettava metsäkeskukselle
luonnontuhosta tai muusta maanomistajasta riippumattomasta syystä aiheutuneesta
olosuhteiden muutoksesta tällaisella alueella.
33 §
Metsäkeskuksen valvontatehtävä
Metsäkeskuksen tehtävänä on
valvoa tukien myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön
liittyviä edellytyksiä ja tukiin liittyvien velvoitteiden noudattamista
siten kuin valtionavustuslain 15—17 §:ssä säädetään.
Sen lisäksi metsäkeskuksella on tarvittaessa oikeus
todentaa, onko tuettavan työn tai hankkeen toteuttaja täyttänyt tukeen
liittyvät velvoitteet. Metsäkeskuksen tarkastusoikeuteen
ja tarkastusten suorittamiseen sovelletaan tällöin
edellä mainittuja valtionavustuslain säännöksiä.
Metsäkeskuksen tulee antaa tuensaajalle mahdollisuus
maastotarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamiseen, jos puutteet
ovat vähäisiä ja kohtuullisen helposti
korjattavissa. Metsäkeskuksen tulee tällöin
asettaa määräaika puutteiden korjaamiseen.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään
metsäkeskusten tehtäviin kuuluvien tarkastusten
määrästä ja kohdentamisesta
sekä muista valvonnan järjestämisen teknisistä yksityiskohdista.
8 luku
Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä sopimuksen
purkaminen ja irtisanominen
34 §
Tuen palauttaminen ja takaisinperintä
Tuki, joka tulee valtionavustuslain 20 §:n nojalla
palauttaa, tulee maksaa takaisin metsäkeskukselle.
Metsäkeskuksen tulee tehdä Maaseutuvirastolle
esitys tuen takaisinperimiseksi, jos sen tietoon tulee valtionavustuslain
21 tai 22 §:ssä säädetty takaisinperinnän
peruste. Sen jälkeen Maaseutuvirasto päättää tuen
takaisinperinnästä siten kuin valtionavustuslain
5 luvussa säädetään. Jos kyse
on hoito- ja kunnossapitovelvoitteen rikkomisesta, valtionavustuslain
28 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräaika
lasketaan hoito- ja kunnossapitovelvoitteen voimassaoloajan päättymisestä.
Tuki peritään takaisin tuensaajalta, jollei
jäljempänä tässä pykälässä toisin
säädetä. Ympäristötuki
peritään takaisin siltä, joka ei omistusaikanaan
ole noudattanut ympäristötukisopimukseen liittyviä velvoitteita.
Metsänuudistamiseen, suometsän hoitoon tai metsätien
tekemiseen myönnetty tuki peritään takaisin
siltä, joka on omistusaikanaan rikkonut hoito- ja kunnossapitovelvollisuutensa.
Samalla lakkaa alueen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus.
Siinä tapauksessa, että tuen myöntämiseen
on sovellettu yhteisomistuksessa olevia kiinteistöjä koskevia
menettelysäännöksiä, tukea ei
3 momentista poiketen voida periä takaisin sellaiselta
yhteisomistajalta, joka ei ole ottanut vastaan tukea, ellei tällainen
yhteisomistaja ole itse osallistunut tuen takaisinperimisen perusteena
olevaan toimintaan.
35 §
Sopimuksen purkaminen
Maaseutuvirasto voi metsäkeskuksen esityksestä päätöksellään
määrätä ympäristötukisopimuksen
purettavaksi ja jo maksetun tuen takaisinperittäväksi,
jos maanomistaja on omalla menettelyllään tietoisesti
heikentänyt ympäristötukikohteen biologista
monimuotoisuutta tai muutoin olennaisesti rikkonut sopimusehtoja.
Maanomistaja on tällöin velvollinen palauttamaan maksetun
tuen Maaseutuvirastolle.
Tuki voidaan periä takaisin myös sopimuksen
voimassaoloajan jälkeen, jos sopimusta on rikottu 1 momentissa
tarkoitetulla tavalla sopimuksen voimassaoloaikana.
36 §
Maaseutuviraston oikeus irtisanoa sopimus
Maaseutuvirasto voi metsäkeskuksen esityksestä tai
maanomistajan hakemuksesta päätöksellään
määrätä ympäristötukisopimuksen
irtisanottavaksi ja jo maksetun tuen osittain takaisinperittäväksi,
jos kohteen biologista monimuotoisuutta koskevat olosuhteet tai
muut sopimusvelvoitteiden täyttämiseen vaikuttavat
olosuhteet ovat muuttuneet niin, ettei sopimuksen voimassaololle
enää ole perusteita tai sopimuksen voimassaolon
jatkaminen olisi kohtuutonta.
Maanomistaja on 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa velvollinen
palauttamaan sopimuskaudesta jäljellä olevia kalenterikuukausia
vastaavan osan maksetusta tuesta Maaseutuvirastolle. Jos alueen
omistusoikeus on vaihtunut, palautusvelvollinen on alueen uusi omistaja.
Palautusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole lunastustilanteessa.
37 §
Maanomistajan oikeus irtisanoa sopimus
Jos sopimuksen kohteena olevan alueen omistaja vaihtuu, uudella
omistajalla on oikeus irtisanoa sopimus ilmoittamalla irtisanomisesta
kirjallisesti metsäkeskukselle kuuden kuukauden kuluessa
omistusoikeuden siirtymisestä. Irtisanominen tulee voimaan,
kun uusi omistaja on maksanut metsäkeskukselle takaisin
sopimuskaudesta jäljellä olevia täysiä kalenterikuukausia
vastaavan osan maksetusta ympäristötuesta.
Maanomistajalla on halutessaan muutoinkin oikeus irtisanoa sopimus.
Irtisanominen tulee voimaan, kun maanomistaja on maksanut metsäkeskukselle
takaisin 1 momentissa tarkoitetun määrän
10 prosentilla korotettuna.
9 luku
Erinäiset säännökset
38 §
Maa- ja metsätalousministeriön valvontatehtävä
Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on valvoa
metsäkeskusten ja Maaseutuviraston toimintaa niille tässä laissa
säädettyjen tehtävien hoitamisen osalta.
Ministeriöllä on oikeus saada metsäkeskuksilta
ja Maaseutuvirastolta valvontatehtäväänsä liittyviä yleisiä käyttö-
ja seurantatietoja ja tehdä tämän lain
noudattamisen valvonnassa tarpeellisia tarkastuksia. Ministeriön tarkastusoikeuden
ja tarkastusten suorittamisen osalta noudatetaan soveltuvin osin
valtionavustuslain 16 ja 17 §:n säännöksiä.
Maa- ja metsätalousministeriöllä on
salassapitosäännösten estämättä oikeus
saada metsäkeskuksilta ja Maaseutuvirastolta sellaisia
tehtävänsä hoitamiseksi välttämättömiä tietoja
tuen hakijaa ja saajaa koskevista seikoista, joilla on olennaista
merkitystä tämän lain noudattamisen varmistamiseksi
tuen myöntämisessä, maksamisessa ja käytön
valvonnassa.
39 §
Maaseutuviraston valvontatehtävä
Maaseutuviraston tehtävänä on suorittaa
tämän lain noudattamisen valvonnassa tarpeellisia
metsäkeskusten tarkastuksia sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin
määrää.
Maaseutuviraston valvontatehtävän osalta noudatetaan
tällöin soveltuvin osin, mitä 38 §:ssä säädetään
maa- ja metsätalousministeriön valvontatehtävästä.
40 §
Muutoksenhaku
Muutosta metsäkeskuksen tässä laissa
tarkoitettuun tuen myöntämistä ja tuen
lopullista määrää koskevaan
päätökseen haetaan siten kuin valtionavustuslain
34 §:ssä säädetään.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen haetaan
muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy
sen mukaan, minkä hallinto-oikeuden tuomiopiirissä pääosa
kyseessä olevasta metsätalousmaasta sijaitsee.
Maaseutuviraston tässä laissa tarkoitettuun takaisinperintää,
sopimuksen purkamista ja irtisanomista sekä asiamiehelle
määrättyä väliaikaista
kieltoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta
valittamalla 1 momentin mukaisesti toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen.
Metsäkeskuksella on oikeus hakea muutosta 2 momentissa
tarkoitettuun Maaseutuviraston ja hallinto-oikeuden päätökseen,
jos Maaseutuviraston päätös poikkeaa
metsäkeskuksen esityksestä tai jos hallinto-oikeus
muuttaa Maaseutuviraston päätöstä tai
kumoaa sen.
41 §
Maastomittaukset
Tähän lakiin liittyvissä maastossa
tehtävissä mittauksissa sovelletaan metsätaloudessa
yleisesti käytettäviä mittaus- ja arviointimenetelmiä.
10 luku
Voimaantulo
42 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
Tämän lain voimaantulosta säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Tuen myöntämispäätöksiä voidaan
tämän lain nojalla tehdä 31 päivään joulukuuta
2013 asti. Tämän lain tarkoitukseen osoitettuja
varoja voidaan käyttää 31 päivään joulukuuta
2018 asti, jos kyse on tämän lain mukaisesti metsänuudistamiseen
taikka yhteishankkeena toteutettavaan suometsän hoitoon
tai metsätien tekemiseen myönnetyn tuen maksamisesta.
Muiden tämän lain mukaisesti myönnettyjen tukien
maksamiseen varoja voidaan käyttää 31 päivään
joulukuuta 2016 asti.
Tällä lailla kumotaan kestävän
metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta
1996 annettu laki (1094/1996) ja kiinteistön yhteisomistajien
osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun
toimenpiteeseen 30 päivänä joulukuuta
1996 annettu laki (1349/1996) niihin myöhemmin
tehtyine muutoksineen. Kestävän metsätalouden
rahoituksesta annetun lain 11 § on kuitenkin voimassa kolme
vuotta tämän lain voimaantulosta lukien ja 19
a § 31 päivään joulukuuta 2008.
Mainituissa pykälissä tarkoitettuun rahoitukseen
ja ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin
asioihin sovelletaan tällä lailla kumottuja lakeja
ja niiden nojalla annettuja säännöksiä.
Edellä 2 momentista poiketen suunnitelman toteuttamisen
tukea koskeva asia voidaan kuitenkin ratkaista kumotun kestävän
metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti, jos suunnitelma
on hyväksytty mainitun lain mukaisesti ennen tämän
lain voimaantuloa ja suunnitelman toteuttamisen tukea on haettu
vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Tällöin
metsäkeskuksen tulee ratkaista asia kahden vuoden kuluessa
tämän lain voimaantulosta.
Tämän lain tarkoitukseen osoitettuja varoja saadaan
käyttää viiden vuoden ajan tämän
lain voimaantulosta, jos kyse on kumotun kestävän metsätalouden
rahoituksesta annetun lain mukaisesti myönnetyn lainarahoituksen
taikka metsänuudistamiseen tai yhteishankkeina toteutettavaan
kunnostusojitukseen tai metsätien tekemiseen myönnetyn
tuen maksamisesta. Kumotun lain nojalla myönnetyn muun
rahoituksen maksamiseen varoja saa käyttää kolmen
vuoden ajan tämän lain voimaantulosta.
Tämän lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua omistusoikeusrajoitusta
ei sovelleta sellaisen yhteismetsän tai yhteisen alueen
osakaskuntaan, joka on muodostettu ennen 1 päivää maaliskuuta
2003.
Metsänuudistamiseen ei voi 9 §:n nojalla myöntää tukea,
jos samalla kohteella on puuston kiertoajan kuluessa rahoitettu
kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta
annetun lain mukainen metsänuudistamishankkeen uusiminen.
Nuoren metsän hoitoon ei voi 10 §:n nojalla myöntää tukea,
jos samalla kohteella on puuston kiertoajan kuluessa rahoitettu
kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta
annetun lain mukainen nuoren metsän hoitotyö.
Suometsän hoitoon ei voi 12 §:n nojalla myöntää tukea,
jollei kumotun kestävän metsätalouden
rahoituksesta annetun lain tai vastaavan aiemman lain mukaisesta
ojituksesta ole kulunut vähintään 20
vuotta. Tuki voidaan kuitenkin myöntää,
jos toimenpiteet ovat poikkeuksellisista luonnonolosuhteista johtuen
välttämättömiä.
Metsätien tekemiseen ei voi 13 §:n nojalla myöntää tukea,
jollei kumotun kestävän metsätalouden
rahoituksesta annetun lain tai vastaavan aiemman lain mukaisesta
tiehankkeen päättymisestä ole kulunut
vähintään 20 vuotta.
Energiapuun korjuuseen ei voi 14 §:n nojalla myöntää tukea,
jos samalla kohteella on puuston kiertoajan kuluessa rahoitettu
kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta
annetun lain mukainen energiapuun korjuutyö.
Haketukseen voidaan 15 §:n nojalla myöntää tukea,
jos haketettava energiapuu on kaadettu kumotun kestävän
metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti rahoitetun
nuoren metsän hoitotyön yhteydessä ja
muut tässä laissa säädetyt tuen
myöntämisen edellytykset täyttyvät.