14 §
Asiakirjan antamisesta päättäminen
Viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se
viranomainen, jonka hallussa asiakirja on, jollei 15 §:n
3 momentissa tai muualla laissa toisin säädetä.
Valtuusto voi kunnan johtosäännöllä kuitenkin
antaa tässä laissa tarkoitettuna viranomaisena
toimivalle kunnalliselle toimielimelle oikeuden siirtää päättämässään
laajuudessa asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa
alaiselleen viranhaltijalle. Tiedon antamisesta asiakirjasta, joka
on laadittu viranomaisen toimeksiantotehtävää suoritettaessa
tai annettu toisen viranomaisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten,
päättää tehtävän
antanut viranomainen, jollei toimeksiannosta muuta johdu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 §
Asiakirjan pyytämistä koskevan asian siirtäminen
toiselle viranomaiselle
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos viranomaiselta pyydetään asiakirjaa, johon
25 §:n mukaisesti on ollut velvollisuus tehdä turvallisuusluokkaa
koskeva merkintä ja jonka muu viranomainen on laatinut,
viranomaisen on siirrettävä asia asiakirjan laatineen
viranomaisen ratkaistavaksi. Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista
annetussa laissa (588/2004) tarkoitettua turvallisuusluokiteltua asiakirjaa
koskeva asia on siirrettävä sille viranomaiselle,
jolle sopimuspuoli on asiakirjan toimittanut.
17 §
Tiedonsaantioikeuksien huomioon ottaminen päätöksenteossa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Harkittaessa yleisöltä salassa pidettävän
tiedon antamista ennalta määritellylle tiedonsaajalle
julkisuus- tai salassapito-olettaman sisältävän säännöksen
osoittamissa rajoissa on pidettävä huolta siitä,
että tiedonsaajalla on tämän lain mukainen
vaitiolovelvollisuus ja että tietoja annetaan muille kuin
viranomaisille ja niissä toimiville vain, jos tiedon antamiselle
on painava yleinen syy.
18 §
Hyvä tiedonhallintatapa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos tämän lain nojalla annetussa
valtioneuvoston asetuksessa niin säädetään,
valtion hallinto- ja lainkäyttöviranomaisten on
sen lisäksi, mitä 1 momentin 1—5 kohdassa
säädetään, hyvän tiedonhallintatavan
toteuttamiseksi velvollisuus:
1) turvata tietojärjestelmiä suunnitellessaan ja
kehittäessään mahdollisuudet hyödyntää tietojärjestelmiä muiden
viranomaisten toiminnassa sekä ottaa tässä tarkoituksessa
huomioon yhteensopivuuden varmistamiseksi tämän
lain nojalla säädetyt tekniset vaatimukset;
2) osallistua useammalle viranomaiselle yhteiseen yleisen
tietoverkon avulla toteutettavaan asiakaspalvelujärjestelmään
taikka yleisesti merkittävien asioiden valmistelun julkisuutta edistävien
rekisterien ylläpitoon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
23 §
Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös sitä, joka harjoittelijana tai muutoin
toimii viranomaisessa taikka viranomaisen toimeksiannosta tai toimeksiantotehtävää
hoitavan
palveluksessa taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain
tai lain perusteella annetun luvan nojalla, jollei laista tai sen
perusteella annetusta luvasta muuta johdu. Vaitiolovelvollisuus
on myös sillä, jolle viranomainen on ilmoittanut
julkisuus- tai salassapito-olettaman sisältävän
salassapitosäännöksen osoittamissa rajoissa
tietoja, jotka ovat yleisöltä salassa pidettäviä.
Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa
ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa
pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin
asianosaista itseään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
Salassapito- ja luokitusmerkintä
Viranomaisen asiakirjaan, jonka viranomainen antaa asianosaiselle
ja joka on salassa pidettävä toisen tai yleisen
edun vuoksi, on tehtävä merkintä sen
salassa pitämisestä. Asianosaiselle on annettava
tieto hänen salassapitovelvollisuudestaan myös
silloin, kun salassa pidettäviä tietoja annetaan
suullisesti.
Merkintä voidaan tehdä muihinkin kuin 1 momentissa
tarkoitettuihin salassa pidettäviin asiakirjoihin. Merkinnästä tulee
käydä ilmi, miltä osin asiakirja on salassa
pidettävä ja mihin salassapito perustuu. Jos salassapito
perustuu säännökseen, jossa on vahinkoedellytyslauseke,
merkintä voidaan tehdä kuitenkin niin, että siitä ilmenee
vain se säännös, johon salassapito perustuu.
Asiakirjaan voidaan tehdä merkintä sen osoittamiseksi,
minkälaisia tietoturvallisuusvaatimuksia asiakirjaa käsiteltäessä noudatetaan (luokitusmerkintä).
Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista
annetussa laissa tarkoitettuihin asiakirjoihin on tehtävä turvallisuusluokituksesta
merkintä siten kuin mainitussa laissa säädetään.
Turvallisuusluokituksesta on tehtävä merkintä myös,
jos valtioneuvoston tämän lain 36 §:n
nojalla antamalla asetuksella niin säädetään.
31 §
Viranomaisen asiakirjan salassapidon lakkaaminen
Viranomaisen asiakirjaa ei saa pitää salassa, kun
salassapidolle laissa säädetty tai lain nojalla määrätty
aika on kulunut tai kun asiakirjan salassa pidettäväksi
määrännyt viranomainen on peruuttanut
salassapitoa koskevan määräyksen.
Viranomaisen asiakirjan salassapitoaika on 25 vuotta, jollei
toisin ole säädetty tai lain nojalla määrätty.
Yksityiselämän suojaamiseksi 24 §:n
1 momentin 24—32 kohdassa salassa pidettäväksi
säädetyn asiakirjan tai niitä vastaavan
muussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn tai
muun lain nojalla salassa pidettäväksi määrätyn
asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta,
jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa,
100 vuotta.
Asiakirja, joka sisältää kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista
annetun lain mukaan turvallisuusluokiteltua tietoa, tai tietoa sellaisesta
kiinteistöstä, rakennuksesta, rakennelmasta, järjestelmästä,
laitteesta tai menetelmästä, joka on käytössä 2
momentissa tarkoitetun 25 vuoden määräajan
jälkeenkin, samoin kuin sellainen maanpuolustusta tai väestönsuojelua
tai poikkeusoloihin varautumista varten laadittu suunnitelma ja
arvio, jonka tietoja sisältyy voimassa olevaan vastaavaan
suunnitelmaan, on kuitenkin pidettävä salassa
1 momentissa tarkoitetun ajan jälkeenkin, jos tiedon antaminen
asiakirjasta aiheuttaisi edelleen tämän lain 24 §:n
1 momentin 2, 7 ja 8 tai 10 kohdassa tarkoitetun seurauksen. Tällaiset
asiakirjat tulevat julkisiksi, kun kiinteistöä,
rakennelmaa tai laitetta ei enää käytetä sellaiseen
käyttötarkoitukseen, jonka johdosta asiakirjat
ovat olleet salassa pidettäviä, taikka kun tiedot
eivät enää sisälly voimassa
olevaan suunnitelmaan taikka kun turvallisuusluokitus on kumottu.
Jos on ilmeistä, että asiakirjan tuleminen
julkiseksi aiheuttaisi tässä pykälässä tarkoitetun määräajan
päätyttyäkin merkittävää haittaa
niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on
säädetty, valtioneuvosto voi pidentää määräaikaa
enintään 30 vuodella. Mitä edellä säädetään,
ei kuitenkaan sovelleta 3 momentissa tarkoitettuihin asiakirjoihin.
Viranomaisen laatiman asiakirjan salassapitoaika lasketaan asiakirjaan
merkitystä päivämäärästä tai,
jollei asiakirjassa ole päivämäärää,
sen valmistumisesta. Yksityisen viranomaiselle antaman asiakirjan
salassapitoaika lasketaan päivästä, jona
viranomainen on asiakirjan saanut.
33 §
Muutoksenhaku
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos maksuvelvollinen katsoo, että määrättäessä maksua
valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti tämän
lain 34 §:n nojalla on tapahtunut virhe, hän
voi vaatia maksun oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta
kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä.
Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen
saadaan hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään tekemällä valitus
hallintolainkäyttölain 12 §:n
mukaan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätökseen
ei saa valittamalla hakea muutosta.
34 §
Maksut
Asiakirjan antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla
ei peritä maksua, kun:
1) asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti;
2) asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi
tai jäljennettäväksi;
3) julkinen sähköisesti talletettu
asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle
sähköpostitse;
4) sähköisesti talletettu asiakirja
lähetetään asianosaiselle sähköpostitse;
5) pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen
neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvoitteen piiriin.
Edellä 1 momentin 1—4 kohdassa tarkoitetuissa
tapauksissa tiedon esille hakemisesta aiheutuneita kustannuksia
vastaava maksu peritään kuitenkin silloin, kun
on pyydetty asiakirjaa, joka ei 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen
tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän
asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla
taikka sähköisesti ylläpidetystä rekisteristä sen
hakutoimintojen avulla.
Tiedon antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla kopiona
tai tulosteena peritään maksu, joka vastaa tiedon
antamisesta viranomaiselle aiheutuvien kustannusten määrää,
jollei tätä alhaisemmasta maksusta erikseen toisin
säädetä tai kuntalain (365/1995)
nojalla päätetä. Maksu määrätään
ja peritään siten kuin kuntalain nojalla päätetään tai
valtion maksuperustelain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta
suoritteesta säädetään.
Kopion tai tulosteen hinnoittelussa 3 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa voidaan soveltaa sivukohtaista tai muuta yksikkökohtaista
keskihintaa, joka voidaan määritellä erikseen
tavanomaisia asiakirjapyyntöjä ja erikseen erityisiä toimenpiteitä vaativia
asiakirjapyyntöjä varten. Tavanomaisena asiakirjapyyntönä pidetään
sellaisen muun kuin 2 momentissa tarkoitetun asiakirjan antamista,
joka on kokonaan julkinen tai josta salassa pidettävät
osat ovat vaivatta poistettavissa. Perittävän
maksun perusteeksi laskettaviin kustannuksiin ei valtion maksuperustelain
1 ja 10 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten maksuja
määriteltäessä lueta asiakirjan
esille hakemisesta ja salassa pidettävien osien poistamisesta
aiheutuvia kustannuksia kysymyksen ollessa tavanomaisesta asiakirjapyynnöstä.
Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten
on määriteltävä ennakolta kopion
ja tulosteen antamisesta 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa perittävät
maksut ja julkaistava ne yleisessä tietoverkossa, jollei
julkaisemista ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana.
Tietojen antamisesta asiakirjasta tämän lain nojalla
muissa kuin 9 ja 11 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
peritään maksu noudattaen, mitä valtion
maksuperustelaissa tai muussa laissa säädetään
tai kuntalain nojalla päätetään.
Sellaiset 4 §:ssä tarkoitetut viranomaiset,
joita kuntalaki tai valtion maksuperustelaki eivät koske, voivat
maksuja määritellessään soveltaa
valtion maksuperustelaissa säädettyjä maksuperusteita, jollei
laissa toisin säädetä.
36 §
Asetuksen antaminen
Valtioneuvoston asetuksella voidaan 5 luvussa säädettyjen
velvoitteiden toteuttamiseksi valtionhallinnossa säätää:
1) viranomaisen velvollisuudesta selvittää ja arvioida
hallussaan olevat tietoaineistot sekä niiden käsittelyprosessit
hyvän tiedonhallintatavan toteuttamiseksi;
2) diaariin ja muihin asiakirjarekistereihin sekä tietojärjestelmäselosteisiin
merkittävistä tiedoista;
3) tietoaineistojen luokittelusta asianmukaisten tietoturvallisuustoimenpiteiden
toteuttamiseksi;
4) velvollisuudesta tehdä turvallisuusluokkaa koskeva
merkintä asiakirjoihin, joiden oikeudeton paljastuminen
voi aiheuttaa vahinkoa maanpuolustukselle, valtion turvallisuudelle,
kansainvälisille suhteille tai muille yleisille eduille 24 §:n
1 momentin 2 ja 7—10 kohdassa tarkoitetulla tavalla;
5) eri turvallisuusluokkia koskevista tietoturvallisuusvaatimuksista
mukaan lukien toimitilojen turvallisuutta koskevat vaatimukset sekä tietoturvallisuutta
koskevien vaatimusten soveltamisesta salassa pidettäviin
asiakirjoihin ja niihin sisältyviin tietoihin samoin kuin
sellaisiin asiakirjoihin ja niihin sisältyviin tietoihin,
joiden luovuttamista on muutoin lailla rajoitettu taikka joihin
sisältyviä tietoja saa lain mukaan käyttää vain
määrättyyn tarkoitukseen;
6) valtion hallinto- ja lainkäyttöviranomaisen tietojärjestelmille
asetettavista viranomaisten välisen tietojenvaihdon toteuttamiseksi
tarpeellisista teknisistä vaatimuksista sekä mainittujen viranomaisten
velvollisuudesta osallistua useammalle viranomaiselle
yhteiseen yleisen tietoverkon avulla toteutettavaan asiakaspalvelujärjestelmään
taikka yleisesti merkittävien asioiden valmistelun
julkisuutta edistävien rekisterien ylläpitoon;
7) toiminnan avoimuuden toteuttamisesta viestinnän
suunnittelun ja järjestämisen avulla.
Oikeusministeriön asetuksella voidaan säätää tuomioistuimen
ja syyttäjän diaariin ja muihin asiakirjarekistereihin
merkittävistä tiedoista.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Lain 34 §:ssä tarkoitettuja maksuja
koskevat asetukset, päätökset ja säännöt
on saatettava tämän lain mukaisiksi vuoden kuluessa
lain voimaantulosta.