1 luku
Yleiset säännökset
5 §
Toimenpiteen siirtäminen ja toimenpiteestä luopuminen
Suorittaessaan 3 luvussa tarkoitettuja tiedonhankintatoimenpiteitä poliisimies
saa siirtää puuttumisen sellaiseen tekeillä olevaan
rikokseen, josta ei aiheudu välitöntä vakavaa
vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle taikka
välitöntä huomattavan ympäristö-,
omaisuus- tai varallisuusvahingon vaaraa ja jos toimenpiteen siirtäminen
on välttämätöntä tiedonhankintatoiminnan
paljastumisen estämiseksi tai toiminnan tavoitteen turvaamiseksi.
Poliisilla on oikeus luopua toimenpiteestä, milloin
sen loppuun saattaminen voisi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin tavoiteltavaan
tulokseen nähden.
Poliisin toimenpidettä pyytäneellä henkilöllä,
jonka välitöntä oikeutta asia koskee,
on oikeus saada tieto toimenpiteestä luopumisen
perusteesta.
7 §
Poliisivaltuudet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Nuoremmalla konstaapelilla on poliisimiehelle kuuluvat toimivaltuudet.
Poliisin perustutkintoon kuuluvan työharjoittelujakson
aikana nuorempi konstaapeli saa käyttää poliisimiehelle kuuluvia
toimivaltuuksia työharjoittelun ohjaajan johdon ja tarpeellisen
valvonnan alaisena.
9 a §
Palvelukseen ilmoittautuminen
Poliisitoiminnallisen erityistilanteen varalta poliisimiehen
tulee huolehtia siitä, että hänen yhteystietonsa
ovat poliisiyksikön tiedossa.
Poliisimiehen on viipymättä ilmoittauduttava palvelukseen
vakavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta
vaarantavan teon tai tapahtuman sitä välttämättä vaatiessa.
Poliisimies on velvollinen määräyksestä saapumaan
palvelukseen myös vuosilomalla ollessaan, milloin se yleisen
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
on välttämätöntä. Määräyksen
voi antaa poliisin ylijohto poliisimiehelle, poliisin lääninjohto
alaiselleen poliisimiehelle sekä poliisin valtakunnallisen
yksikön päällikkö ja kihlakunnan
poliisilaitoksen päällikkö oman yksikkönsä poliisimiehelle.
Poliisimies on muulloin kuin virkavapaana tai vuosilomalla ollessaan
velvollinen määräyksestä olemaan
tilapäisesti hälytysvalmiudessa ja saapumaan palvelukseen,
milloin se poliisin toimintaan liittyvästä erityisestä syystä on
tarpeen. Määräyksen voi antaa poliisin
ylijohto poliisimiehelle, poliisin lääninjohto
alaiselleen poliisimiehelle sekä poliisin valtakunnallisen
yksikön päällikkö ja kihlakunnan
poliisilaitoksen päällikkö oman yksikkönsä poliisimiehelle.
9 b §
Poliisimiehen toimiminen avustajana tai asiamiehenä
Poliisimies saa toimia rikoksesta epäillyn avustajana
tai asiamiehenä vain, jos epäilty on hänen
oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 3 momentissa
tarkoitettu lähiomaisensa ja tällä ei oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 2 luvun 1 §:n mukaan ole
oikeutta saada puolustajaa.
Poliisimies ei saa toimia asianomistajan avustajana tai asiamiehenä,
jos se voi olla ristiriidassa hänen virkatehtäviensä hoitamisen
kanssa.
9 c §
Poliisimiehen käyttäytyminen
Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään
käyttäydyttävä siten, ettei
hänen käyttäytymisensä ole omiaan
vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien
asianmukaiseen hoitoon. Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä otetaan
huomioon myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa.
9 d §
Sivutoimet
Poliisimies ei saa ottaa vastaan eikä pitää valtion
virkamieslain (750/1994) 18 §:n 4 momentissa
tarkoitettua sivutointa, ellei siihen hakemuksesta myönnetä lupaa.
Poliisimies ei saa hoitaa tehtävää,
johon liittyvät oikeudet tai velvollisuudet saattavat joutua
ristiriitaan tämän lain mukaisten tehtävien kanssa.
9 e §
Poliisimiehen kunto ja ammattitaito
Poliisimiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa
ja ammattitaitoa. Eri työtehtävien edellyttämän
kunnon tasosta ja kuntotestien järjestämisestä voidaan
säätää valtioneuvoston asetuksella.
20 §
Rikoksilta ja häiriöiltä suojaaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Henkilö saadaan poistaa paikalta myös, jos hän
käyttäytymisellään aiheuttaa
taikka hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä ja
aiemman käyttäytymisensä perusteella
vastaavassa tilanteessa on todennäköistä,
että hän aiheuttaa huomattavaa häiriötä tai
välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle
ja turvallisuudelle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
22 a §
Vieraan valtion virkamiehen toimivalta
Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla
tehdyn sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (Schengenin
yleissopimus) 40 artiklassa tarkoitetulla Schengenin säännöstöä soveltavan
valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus maansa
alueella verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän
takaa-ajoon Suomen alueella samoin kuin kiinniottoon ja turvallisuustarkastukseen
Suomen alueella siten kuin Suomea velvoittavassa Schengenin
säännöstössä määrätään.
Kulkuneuvon pysäyttämisestä ja turvallisuustarkastuksesta
on lisäksi voimassa, mitä 21 §:n
1 momentissa sekä 22 §:n 1 ja 5 momentissa säädetään.
Oikeus voimakeinoin tapahtuvaan verekseltä tavatun
tai pakenevan kiinniottoon on kuitenkin vain, jos kiinniotettava
vastarintaa tekemällä koettaa välttää kiinnijoutumisen
eikä suomalaisen toimivaltaisen virkamiehen apua kiinniottoon
ole viipymättä saatavilla. Voimakeinojen käytön
edellytyksistä ja käytöstä on
lisäksi voimassa, mitä muualla tässä laissa
sekä rikoslaissa (39/1889) säädetään.
Tämän pykälän 1 momentin
perusteella kiinniotettu on viipymättä luovutettava
kiinniottopaikkakunnan kihlakunnan poliisilaitokselle, jolle on
myös ilmoitettava Suomen alueella tehdyistä muista
toimenpiteistä ja niiden seurauksista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimivaltaisen virkamiehen
toimenpiteistä sivulliselle aiheutuneen vahingon korvaamisesta
on voimassa, mitä 47 §:n 2 momentissa säädetään
korvauksen suorittamisesta.
22 b §
Turvatarkastus
Poliisilaitoksissa ja muissa poliisin toimitiloissa voidaan
järjestää turvatarkastuksia turvallisuudesta
huolehtimiseksi, järjestyksen turvaamiseksi ja omaisuuden
suojelemiseksi.
Turvatarkastuksesta päättää poliisiyksikön päällikkö.
Turvatarkastuksessa voidaan tarkastaa poliisin toimitiloihin
saapuvat ja siellä olevat henkilöt sekä heillä mukanaan
olevat tavarat. Poliisiyksikön päällikkö päättää,
missä laajuudessa turvatarkastus järjestetään.
Turvatarkastuksen voi suorittaa poliisimies taikka muu poliisiin
palveluksessa oleva tai poliisin hyväksymä tähän
tehtävään koulutettu henkilö (turvatarkastaja).
Turvatarkastus on suoritettava niin, ettei siitä aiheudu
tarpeetonta haittaa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa
omaisuudelle.
22 c §
Turvatarkastusten suorittaminen
Turvatarkastajalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta sellaista
teknistä laitetta käyttäen
tarkastaa poliisin toimitiloihin saapuva tai siellä oleva
henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat sen selvittämiseksi,
ettei hänellä ole mukanaan esinettä tai
ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle tai järjestykselle
taikka jota voidaan käyttää omaisuuden
vahingoittamiseen. Turvatarkastajalla on oikeus tarkastaa henkilön
mukana olevat tavarat myös muulla tavoin. Jos on perusteltua
aihetta epäillä, että henkilöllä on
mukanaan edellä tarkoitettu esine tai aine, henkilö voidaan
tarkastaa esineen tai aineen löytämiseksi.
22 d §
Turvatarkastuksessa löydettyjen esineiden haltuunotto
Turvatarkastajalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tai muuten
löydetty esine tai aine, jota tarkoitetaan 22 c §:ssä tai
jonka hallussapito on muuten lain tai sen nojalla annetun määräyksen nojalla
kielletty. Pois otetut esineet ja aineet on, jollei siihen ole lain
mukaan estettä, palautettava tarkastetulle hänen
poistuessaan poliisin toimitiloista.
22 e §
Voimakeinojen käyttö turvatarkastuksessa
Jos joku kieltäytyy turvatarkastustoimenpiteestä,
turvatarkastaja voi poistaa hänet poliisin toimitiloista.
Turvatarkastaja voi tarvittaessa käyttää henkilön
poistamiseksi toimitiloista sellaisia voimakeinoja, joita henkilön
käyttäytyminen ja muut olosuhteet huomioon ottaen
voidaan pitää puolustettavina. Muu kuin poliisimies
tai poliisin palveluksessa oleva virkamies ei kuitenkaan saa käyttää voimakeinoja
henkilön poistamiseksi poliisin toimitiloista, ellei muusta
lainsäädännöstä muuta
johdu.
Vastuuvapausperusteesta ja rangaistusvastuun lievennyksestä voimakeinojen
käytön liioittelussa säädetään
rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
22 f §
Turvatarkastusta koskevat tarkemmat säännökset
Tarkempia säännöksiä turvatarkastustoimenpiteiden
teknisestä toteuttamisesta ja turvatarkastusten käytännön
järjestämisestä sekä turvatarkastuksista
järjestettävästä koulutuksesta
voidaan antaa sisäasiainministeriön asetuksella.
3 luku
Tiedonhankintaa koskevat säännökset
28 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) teknisellä valvonnalla jatkuvaa tai toistuvaa
yleisöön, ajoneuvojen kuljettajiin, jalankulkijoihin
tai ajoneuvoihin kohdistuvaa, teknisellä laitteella tapahtuvaa
katselua tai kuuntelua sekä äänen tai
kuvan automaattista tallentamista;
2) tarkkailulla jatkuvaa tai toistuvaa tiettyyn henkilöön
tai hänen toimintaansa kohdistuvaa tiedonhankintaa;
3) teknisellä tarkkailulla jatkuvaa
tai toistuvaa tiettyyn henkilöön kohdistuvaa teknisellä laitteella
tapahtuvaa kuuntelua ja äänen tallentamista (tekninen
kuuntelu), katselua ja kuvaamista (tekninen katselu)
sekä kulkuneuvon tai tavaran liikkumisen seurantaa (tekninen
seuranta);
4) peitetoiminnalla jatkuvaa tai toistuvaa henkilöön
tai henkilöryhmään taikka tämän
toimintaan kohdistuvaa tiedonhankintaa soluttautumalla;
5) valeostolla rikoksen estämiseksi,
paljastamiseksi tai selvittämiseksi tai rikoksella saadun hyödyn
takaisin saamiseksi poliisin tekemää ostotarjousta
tai näyte-erän luonteiseksi katsottavan esineen,
aineen tai omaisuuden ostoa, jollei rikoksen
estäminen, paljastaminen tai selvittäminen tai
rikoksella saadun hyödyn takaisin saaminen välttämättä vaadi
näyte-erää suuremman erän taikka
esineen, aineen tai omaisuuden ostamista tiettynä kokonaisuutena;
6) televalvonnalla salassa pidettävien
tunnistamistietojen hankkimista televiesteistä, jotka on
lähetetty viestintämarkkinalaissa (393/2003) tarkoitettuun
yleiseen viestintäverkkoon tai siihen liitettyyn viestintäverkkoon
kytketystä teleliittymästä, sähköpostiosoitteesta
tai muusta teleosoitteesta tai telepäätelaitteesta
taikka vastaanotettu tällaiseen teleliittymään, teleosoitteeseen
tai telepäätelaitteeseen, sekä matkaviestimen
sijaintitiedon hankkimista ja tällaisen teleliittymän
tai telepäätelaitteen tilapäistä sulkemista;
7) telekuuntelulla 6 kohdassa tarkoitetun viestintäverkon
kautta teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen
tulevan taikka siitä lähtevän viestin
kuuntelua tai tallentamista salaa viestin sisällön
selvittämiseksi;
8) tietolähdetoiminnalla tietojen
hankintaa käyttämällä tietolähteenä poliisihallinnon
ulkopuolista henkilöä.
Telekuuntelusta, televalvonnasta sekä teknisestä tarkkailusta
rikoksen selvittämiseksi säädetään
pakkokeinolaissa.
30 a §
Vieraan valtion virkamiehen suorittama tarkkailu
Schengenin yleissopimuksen 41 artiklassa tarkoitetulla Schengenin
säännöstöä soveltavan valtion
toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus jatkaa maansa
alueella alkanutta, rikoksen selvittämiseksi tapahtuvaa
henkilön tarkkailua tai teknistä tarkkailua Suomen
alueella siten kuin Suomea velvoittavassa Schengenin säännöstössä määrätään.
Edellytyksenä on lisäksi, että suomalainen
poliisimies tai toimivaltansa rajoissa suomalainen rajavartiomies
tai tullimies ei voi välittömästi jatkaa
tarkkailua tai teknistä tarkkailua Suomen alueella.
Tarkkailussa saa käyttää sellaisia
teknisiä välineitä, joiden käyttöön
suomalainen poliisimies on oikeutettu teknisestä tarkkailusta
annettujen säännösten mukaisesti. Tarkkailusta
ja teknisestä tarkkailusta on annettava selvitys sen paikkakunnan
kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka alueella on pääasiallisesti
toimittu.
31 §
Teknisen tarkkailun edellytykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Teknisen kuuntelun edellytyksenä on lisäksi, että henkilön
käyttäytymisestä tai muutoin voidaan
perustellusti olettaa hänen syyllistyvän rikokseen,
josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään
neljä vuotta vankeutta, huumausainerikokseen tai rikoslain
34 a luvun 2 §:ssä tarkoitettuun terroristisessa
tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmisteluun.
Teknisen katselun ja teknisen seurannan edellytyksenä on
vastaavasti, että henkilön käyttäytymisestä tai
muutoin voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän
rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on
enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, tai myötävaikuttavan
tällaisen rikoksen tekemiseen. Jos tekninen katselu kohdistuu
1 momentissa tarkoitettuun vankeinhoitolaitoksen huostassa olevaan
henkilöön, edellytetään kuitenkin,
että henkilön käyttäytymisestä tai
muutoin voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän
rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on
vähintään neljä vuotta vankeutta,
huumausainerikokseen tai rikoslain 34 a luvun 2 §:ssä tarkoitettuun
terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmisteluun.
Poliisimiehellä on oikeus kohdistaa teknistä tarkkailua
myös asunnossa olevaan henkilöön, jos
tämä on välttämätöntä poliisitoimenpiteen turvalliseksi
suorittamiseksi ja toimenpiteen suorittajan, kiinni otettavan tai
suojattavan henkilön henkeä tai terveyttä uhkaavan
välittömän vaaran torjumiseksi.
31 a §
Peitetoiminnan edellytykset
Poliisimiehellä on oikeus peitetoimintaan, jos se on
tarpeen pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:ssä tarkoitetun
rikollisen toiminnan taikka rikoslain 17 luvun 18 §:n
1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen tai sen rangaistavan
yrityksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi
ja tiedonhankinnan kohteena olevan käyttäytymisen
perusteella tai muutoin on perusteltu aihe epäillä hänen
syyllistyvän sanottuun rikokseen. Peitetoiminta asunnossa
on sallittua, jos sisäänkäynti tai oleskelu
tapahtuu asuntoa käyttävän aktiivisella
myötävaikutuksella. Kotietsinnästä on
kuitenkin voimassa, mitä pakkokeinolaissa säädetään.
31 b §
Valeoston edellytykset
Poliisimiehellä on oikeus valeostoon, jos se on välttämätöntä kätkemisrikoksen
tai varkauden taikka sellaisen rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi
tai selvittämiseksi, josta säädetty ankarin
rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta,
tai tällaisen rikoksen johdosta laittomasti hallussa pidetyn
tai kaupatun esineen, aineen taikka omaisuuden löytämiseksi
tai tällaisella rikoksella saadun hyödyn takaisin
saamiseksi.
31 c §
Televalvonnan edellytykset
Poliisimiehellä on oikeus rikoksen estämiseksi
tai paljastamiseksi kohdistaa televalvontaa henkilön hallussa
olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään,
teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen taikka
tilapäisesti sulkea tällainen liittymä tai
laite, jos henkilön lausumien, uhkausten tai käyttäytymisen
perusteella taikka muutoin voidaan perustellusti olettaa hänen
syyllistyvän rikokseen, josta säädetty ankarin
rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta,
automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään
kohdistuvaan rikokseen, joka tehdään telepäätelaitetta
käyttäen, paritukseen, oikeuden käytössä kuultavan
uhkaamiseen, laittomaan uhkaukseen, huumausainerikokseen, edellä tarkoitettujen
rikosten rangaistavaan yritykseen tai terroristisessa tarkoituksessa
tehtävän rikoksen valmisteluun.
Poliisimiehellä on lisäksi oikeus televalvontaan
18 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tai muussa tilanteessa,
jos se on välttämätöntä henkeä tai terveyttä uhkaavan
vaaran torjumiseksi.
31 d §
Telekuuntelun edellytykset
Poliisimiehellä on oikeus rikoksen estämiseksi
tai paljastamiseksi kohdistaa telekuuntelua henkilön hallussa
olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään,
teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen, jos
henkilön lausumien, uhkausten tai käyttäytymisen
perusteella voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän
rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2—7 kohdassa
tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettuun
terroristisessa tarkoituksessa tehtävään
rikokseen, terroristisessa tarkoituksessa tehtävän
rikoksen valmisteluun, terroristiryhmän johtamiseen, terroristiryhmän
toiminnan edistämiseen tai terrorismin rahoittamiseen ja jos
saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys
rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi.
Poliisimiehellä on lisäksi oikeus telekuunteluun
18 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tai muussa tilanteessa,
jos se on välttämätöntä henkeä tai
terveyttä välittömästi uhkaavan
vakavan vaaran torjumiseksi.
31 e §
Kuuntelukiellot
Mitä pakkokeinolain 5 a luvun 10 §:ssä säädetään
kielloista kohdistaa kuuntelua epäiltyyn, on voimassa myös
tämän lain nojalla tapahtuvassa muussakin kuin
epäiltyyn kohdistuvassa teknisessä kuuntelussa
ja telekuuntelussa.
31 f §
Tiedon hankkiminen matkaviestimien sijainnista
Poliisille voidaan antaa lupa saada tieto niistä matkaviestimistä,
joista tiettynä aikana kirjautuu tieto tietyn paikan läheisyydessä sijaitsevan tukiaseman
kautta telejärjestelmään, jos tietojen saamisella
voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys
31 c §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen
estämisessä tai mainitun pykälän
2 momentissa tarkoitetun vaaran torjumisessa.
32 a §
Peitetoiminnasta ja valeostosta päättäminen sekä peitetoiminnan
ja valeoston valvonta
Peitetoiminnasta päättää sisäasiainministeriön
asetuksella säädetyn poliisiyksikön päällikkö.
Valeostosta päättää kihlakunnan
poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö taikka
hänen määräämänsä päällystöön kuuluva
poliisimies.
Peitetoiminnasta ja valeostosta päättäneen poliisiyksikön
on laadittava toiminnasta selvitys sisäasiainministeriölle,
joka antaa vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomuksen peitetoiminnan
ja valeoston käytöstä.
32 b §
Telekuuntelusta, televalvonnasta, tiedon hankkimisesta matkaviestimien
sijainnista ja teknisestä tarkkailusta päättäminen
tuomioistuimessa ja asian muusta käsittelystä
Telekuuntelusta, televalvonnasta, tiedon hankkimisesta matkaviestimien
sijainnista sekä teknisestä tarkkailusta 31 §:n
2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa tekninen kuuntelu
tai tekninen katselu edellyttää tarkkailuun käytettävän
laitteen sijoittamista huoneeseen tai tilaan, jossa tarkkailtava
oleskelee, tai tarkkailtavan käyttämän
kulkuneuvon sisälle taikka jossa tekninen kuuntelu tai
tekninen katselu kohdistuu vankeinhoitolaitoksen huostassa olevaan henkilöön,
päättää pakkokeinolain 1 luvun 9 §:ssä tarkoitettu
tuomioistuin tai muu tuomioistuin, jossa asian käsittely
sopivasti käy päinsä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia ratkaistaan kuulematta
tarkkailtavaa taikka kuunneltavan tai katseltavan tilan haltijaa.
Vankeinhoitolaitoksen huostassa olevaan henkilöön
kohdistettavaa teknistä kuuntelua tai teknistä katselua koskevaa
asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä rangaistuslaitoksen
johtajalle on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun asian käsittelystä on
lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä pakkokeinolain
5 a luvun 6, 7 ja 9 §:ssä, 11 §:n 1 momentissa
sekä 12 ja 14 §:ssä säädetään.
32 c §
Poliisimiehen oikeus päättää kiiretilanteessa televalvonnasta,
tiedon hankkimisesta matkaviestimien sijainnista ja teknisestä tarkkailusta
Päällystöön kuuluva poliisimies
päättää televalvonnasta, tiedon
hankkimisesta matkaviestimien sijainnista tai 32 b §:n
1 momentissa tarkoitetusta teknisestä tarkkailusta, jos
toimenpide ei siedä viivytystä. Päällystöön
kuuluva poliisimies päättää toimenpiteestä siihen
asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan antamista koskevan
vaatimuksen. Vaatimus voidaan esittää myös
puhelimitse, jolloin sen sisältö on kirjallisesti
vahvistettava jälkikäteen. Vaatimus on tehtävä heti,
kun se on mahdollista, ja viimeistään 24 tunnin
kuluttua toimenpiteen aloittamisesta. Lopetetusta toimenpiteestä on
tehtävä ilmoitus tuomioistuimelle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus ei koske teknistä kuuntelua
tai teknistä katselua, joka kohdistuu vankeinhoitolaitoksen
huostassa olevaan henkilöön.
32 d §
Televalvonnan, tiedon hankkimisen matkaviestimien sijainnista
ja teknisen tarkkailun jatkaminen poliisimiehen päätettyä toimenpiteestä
Saatuaan 32 c §:n 1 momentissa tarkoitetun vaatimuksen tai
ilmoituksen tuomioistuin voi kieltää televalvonnan,
tiedon hankkimisen matkaviestimien sijainnista tai teknisen tarkkailun jatkamisen
taikka asettaa toimenpiteen käytölle rajoituksia
tai tietojen käytölle tarpeellisiksi katsomiaan
ehtoja.
Asian käsittelystä tuomioistuimessa on
soveltuvin osin voimassa, mitä pakkokeinolain 5 a luvun
6, 7 ja 9 §:ssä, 11 §:n 1 momentissa
sekä 12 ja 14 §:ssä säädetään.
33 §
Tarkkailusta, teknisestä tarkkailusta, televalvonnasta
ja telekuuntelusta ilmoittaminen
Edellä 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta teknisestä tarkkailusta
tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta
tekniseen tarkkailuun käytettävän laitteen
sijoittamisesta päättäneen poliisimiehen
taikka 32 b §:n nojalla telekuuntelusta, televalvonnasta
tai teknisestä tarkkailusta päättäneen
tai tuomioistuimelle vaatimuksen tehneen poliisimiehen taikka 32
c §:n nojalla televalvonnasta tai teknisestä tarkkailusta
päättäneen poliisimiehen on teknisen
tarkkailun, televalvonnan tai telekuuntelun päätyttyä ilmoitettava
toimenpiteestä sen kohteena olleelle henkilölle,
jollei ilmoittaminen vaaranna tiedonhankinnan tarkoitusta tai rikoksen
esitutkintaa.
Tarkkailusta tai 31 §:n 4 momentissa tarkoitetusta
teknisestä tarkkailusta taikka näiden toimenpiteiden
perusteista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
Edellä 31 §:ssä tarkoitetusta teknisestä kuuntelusta
sekä 32 b §:ssä tarkoitetusta telekuuntelusta,
televalvonnasta, tiedon hankkimisesta matkaviestimien sijainnista
ja teknisestä tarkkailusta sekä 32 c §:ssä tarkoitetusta
televalvonnasta, tiedon hankkimisesta matkaviestimien sijainnista
ja teknisestä tarkkailusta on toimenpiteen suorittaneen
poliisimiehen laadittava viipymättä pöytäkirja,
josta säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön
asetuksella. Pöytäkirja on toimitettava sisäasiainministeriöön,
joka antaa vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomuksen
tässä momentissa tarkoitetun teknisen kuuntelun,
televalvonnan ja telekuuntelun käytöstä.
Samalla on myös annettava selvitys teknisen tarkkailun
käytöstä rangaistuslaitoksessa.
33 a §
Tiedonhankinnan paljastumisen estäminen
Poliisi voi, silloin kun se on välttämätöntä tarkkailun,
teknisen tarkkailun, valeoston, peitetoiminnan ja tietolähdetoiminnan
paljastumisen estämiseksi, käyttää harhauttavia
tai peiteltyjä tietoja, tehdä ja käyttää harhauttavia
tai peiteltyjä rekisterimerkintöjä sekä valmistaa
ja käyttää vääriä asiakirjoja.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun rekisterimerkinnän
tekemisestä sekä asiakirjan valmistamisesta päättää sisäasiainministeriön
asetuksella säädetyn poliisiyksikön päällikkö.
Rekisterimerkintöjen tekemisestä sekä asiakirjojen
valmistamisesta päättäneen poliisiyksikön
on pidettävä luetteloa merkinnöistä ja
asiakirjoista, valvottava niiden käyttöä sekä huolehdittava
merkintöjen oikaisemisesta.
Rekisterimerkintöjen ja asiakirjojen käyttämisestä päättää päällystöön
kuuluva poliisimies.
Rekisterimerkintöjen tekemisestä tai asiakirjojen
valmistamisesta päättäneen poliisiyksikön ja
rekisterimerkintöjen tai asiakirjojen käyttämisestä päättäneen
poliisiyksikön on laadittava selvitys merkintöjen
tekemisestä, asiakirjojen valmistamisesta sekä merkintöjen
ja asiakirjojen käyttämisestä sisäasiainministeriölle,
joka antaa asiasta vuosittain kertomuksen eduskunnan oikeusasiamiehelle.
33 b §
Rekisterimerkinnän oikaisu
Edellä 33 a §:ssä tarkoitettu
rekisterimerkintä on oikaistava sen jälkeen, kun
oikaisu ei enää vaaranna tiedonhankinnan tarkoitusta
tai rikoksen esitutkintaa taikka kun se ei enää ole
välttämätön tiedonhankinnan
paljastumisen estämiseksi.
34 §
Aineiston käsittely
Päällystöön kuuluvan poliisimiehen
on viipymättä tarkastettava 30, 31 ja 31 f §:ssä tarkoitettuja
toimenpiteitä suoritettaessa kootut tiedot ja 31 §:ssä tarkoitetun
teknisen tarkkailun avulla hankitut tallenteet. Yksinomaan sivullista
koskevat tiedot on tarkastuksen jälkeen viipymättä hävitettävä,
jollei niitä tarvita rikoksen selvittämiseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
36 §
Tietojen saanti yksityiseltä yhteisöltä tai
henkilöltä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Poliisilla on oikeus saada teleyritykseltä ja yhteisötilaajalta
tai teknisellä laitteella yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä,
jota ei mainita julkisessa luettelossa, tai teleliittymän,
sähköpostiosoitteen, muun teleosoitteen tai telepäätelaitteen
yksilöivät tiedot, jos tietoja yksittäistapauksessa
tarvitaan poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi.
Poliisilla on vastaava oikeus saada postitoimintaa harjoittavalta
yhteisöltä jakeluosoitetietoja. Poliisi saa käyttää tietojen hankkimiseksi
ainoastaan sellaista teknistä laitetta, jota voidaan käyttää vain
teleliittymän ja telepäätelaitteen yksilöimiseen.
Viestintävirasto tarkastaa teknisen laitteen tässä momentissa tarkoitetun
vaatimustenmukaisuuden sekä sen, ettei tekninen laite ominaisuuksiensa
vuoksi aiheuta haitallista häiriötä yleisen
viestintäverkon laitteille tai palveluille.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Telekuuntelusta, televalvonnasta ja tietojen hankkimisesta matkaviestimien
sijainnista on voimassa, mitä niistä erikseen
säädetään.
36 a §
Tietolähdetoiminta
Poliisi voi käyttää poliisihallinnon
ulkopuolista henkilöä tietolähteenä 1 §:ssä säädetyn
tehtävänsä hoitamiseksi.
Tietolähdettä koskevat tiedot voidaan tallettaa
henkilörekisteriin. Tietojen käsittelyyn sovelletaan
henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annettua lakia (761/2003).
Tietolähteelle voidaan maksaa palkkio. Palkkion maksamisen
edellytyksenä on, että tietolähde on
rekisteröity. Perustellusta syystä palkkio voidaan
maksaa myös rekisteröimättömälle
tietolähteelle. Palkkion veronalaisuudesta säädetään
erikseen.
42 §
Poliisihenkilöstön täydentäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Täydennyspoliisihenkilöstöön
kuuluva voidaan asettaa täydennyspoliisihenkilöstön
koulutukseen liittyvään tilaisuuteen kokoontumislain 18 §:ssä tarkoitetuksi
järjestyksenvalvojaksi ja hänet voidaan määrätä tällaiseen
tilaisuuteen tieliikennelain 49 §:ssä tarkoitetuksi
liikenteen ohjaajaksi. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisestä sekä järjestyksenvalvojan
kelpoisuusvaatimuksista, valtuuksista ja velvollisuuksista säädetään järjestyksenvalvojista
annetussa laissa (533/1999) sekä liikenteenohjaajaksi
määräämisestä ja liikenteenohjaajan
valtuuksista tieliikenneasetuksessa (182/1982).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
43 §
Vaitiolovelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vaitiolovelvollisuus ei estä ilmaisemasta sellaisia
tietoja, joiden ilmaiseminen on yksittäistapauksessa tarpeen
hengelle tai terveydelle vaarallisen tapahtuman, vapauteen kohdistuvan
rikoksen taikka huomattavan ympäristö-, omaisuus-
tai varallisuusvahingon välttämiseksi taikka valtion
turvallisuuden varmistamiseksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Poliisin henkilörekisteriin talletettujen tietojen
luovuttamisesta toiselle poliisiyksikölle ja muille viranomaisille
teknisen käyttöyhteyden avulla tai konekielisessä muodossa
ja ulkomaille säädetään henkilötietojen
käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa
sekä henkilörekisterien käyttämisestä turvallisuusselvityksiä annettaessa
turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002).
44 §
Vaitiolo-oikeus
Poliisin henkilöstöön kuuluva ei
ole velvollinen ilmaisemaan hänelle hänen palvelussuhteessaan
tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyyttä eikä salassa
pidettäviä taktisia tai teknisiä menetelmiä.
Poliisin henkilöstöön kuuluva ei
ole velvollinen paljastamaan valeostajana tai peitetoiminnassa toimineen
henkilöllisyyttä koskevaa tietoa, jos tiedon ilmaiseminen
vaarantaisi valeostajan tai peitetoiminnassa toimineen tai tämän läheisten
turvallisuuden, valeostajan tai peitetoiminnassa toimineen tulevien
vastaavanlaisten tehtävien hoitoa taikka tiedonhankinnan
onnistumisen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
45 a §
Vapaaehtoistoiminta
Poliisi voi käyttää vapaaehtoisjärjestöjä apunaan
etsintätehtävissä sekä muissa
sellaisissa avustustehtävissä, joihin ei sisälly
merkittävää julkisen vallan käyttöä.
Päätöksen vapaaehtoisjärjestön
käyttämisestä etsintätehtävässä tekee
etsintätehtävää johtava poliisimies.
Päätöksen vapaaehtoisjärjestön käyttämisestä muussa
avustustehtävässä tekee päällystöön
kuuluva poliisimies.
47 §
Korvausten suorittaminen
Edellä 45 tai 45 a §:ssä tarkoitetun
avustustyön aiheuttamista välittömistä kustannuksista suoritetaan
korvaus valtion varoista. Avustustyöhön osallistunut
on oikeutettu saamaan valtion varoista työhön
käytetyn ajan mukaan lasketun kohtuullisen palkkion.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Poliisin avustustyöhön 45 tai 45 a §:n
mukaisesti osallistuneelle sattuneesta tapaturmasta suoritetaan
korvausta valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin työtapaturman
korvaamisesta säädetään, jollei
vahingoittunut muutoin ole oikeutettu tapaturmavakuutuslain (608/1948)
tai sotilasvammalain (404/1948) mukaiseen korvaukseen.
Tässä momentissa tarkoitettua korvausta koskevan
asian käsittelee ensimmäisenä asteena
Valtiokonttori.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Avustustyöhön osallistuneen vahingot korvataan
valtion varoista siten kuin valtion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutuneiden
eräiden vahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (794/1980)
säädetään.
54 §
Tarkemmat säännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valtioneuvoston asetuksella säädetään:
1) poliisin toiminnallisista johtosuhteista, erityisistä poliisitutkintaan
eräissä tapauksissa liittyvistä tehtävistä,
47 §:ssä tarkoitettujen korvausten
hakemisessa ja maksamisessa noudatettavasta menettelystä sekä poliisin
tunnuskuvasta, virkamerkistä ja aseistuksesta;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sisäasiainministeriö voi antaa asetuksella
tarkempia säännöksiä poliisivaltuuksien
myöntämisestä, kiinni otettujen käsittelystä,
haltuun otetun omaisuuden säilyttämisestä,
poliisitutkinnan suorittamisesta, kulkuneuvon pysäyttämisestä,
automaattisesta tieliikenteen valvonnasta, voimakeinojen käyttämisestä,
eläimen kiinniottamisesta, säilyttämisestä ja
lopettamisesta, virka-avun antamisesta muissa kuin 2 momentin 3 kohdan
mukaisissa tapauksissa, teknisen valvonnan, tarkkailun, teknisen
tarkkailun, peitetoiminnan, valeoston ja televalvonnan, telekuuntelun
sekä tietolähdetoiminnan järjestämisestä ja
valvonnasta, poliisitoimenpiteiden kirjaamisesta sekä virkapuvun
mallista ja sen yhteydessä käytettävistä merkeistä.