Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
         Tausta
         Neuvosto hyväksyi 27.12.2001 II pilarin puitteissa
            yhteisen kannan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin
            torjumiseksi (2001/931/YUTP). Yhteistä kantaa
            sovelletaan terroristitekoihin sekaantuneisiin henkilöihin, ryhmiin
            ja yhteisöihin, jotka on lueteltu mainitun yhteisen kannan
            liitteessä.
         
         Espanjan aloite
         Espanja on 18.3.2002 tehnyt aloitteen em. yhteisen kannan 4
            artiklassa tarkoitettujen poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön
            alaan kuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta
            tehtäväksi neuvoston päätökseksi.
         
         Päätösehdotuksen 1 artiklassa määritellään käsitteet
            "luettelossa olevat henkilöt, ryhmät tai yhteisöt",
            "terrorismirikokset", "Europol-yleissopimus" ja "Eurojust-päätös".
            Kaksi ensin mainittua määritelmää ovat
            identtisiä yhteisen kannan määritelmien
            kanssa.
         
         Ehdotuksen 2 artiklassa määrätään
            jäsenvaltiot nimeämään
            poliisivoimissaan yhteispiste, jolla on oikeus saada ja kerätä tietoja,
            jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion rikollisuuden torjunnasta
            vastaavien viranomaisten tekemiä terroritekoja koskevia
            rikostutkimuksia, jotka liittyvät luettelossa mainittuihin
            henkilöihin, ryhmiin tai yhteisöihin. 
         
         Ehdotuksen 3 artiklan mukaan vastaava yhteispiste tulee nimetä myös
            oikeusviranomaisten (suomenkielisessä versiossa "oikeuslaitoksen")
            piiristä oikeusviranomaisten suorittamia tutkimuksia koskevien
            tietojen keräämiseksi.
         
         Jäsenvaltioiden tulee 4 artiklan mukaan käyttää täysimääräisesti
            hyväkseen yhteisten tutkintaryhmien tarjoamia mahdollisuuksia
            ja etuja tutkittaessa ja syytettäessä luettelossa
            oleviin henkilöihin, ryhmiin tai yhteisöihin liittyviä terrorismirikoksia.
         
         Jäsenvaltioiden tulee 5 artiklan mukaan varmistaa,
            että tietoja, jotka ne toimittavat Europolille ja Eurojustille,
            voidaan vaihtaa näiden välillä niiden
            tekemän sopimuksen perusteella Europol-yleissopimuksen
            ja Eurojust-päätöksen mukaisesti.
         
         Kaikkien jäsenvaltioiden tulee 6 artiklan mukaan ryhtyä tarvittaviin
            toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että luettelossa mainittuihin
            tahoihin liittyviä terrorismirikoksia koskevat toisten jäsenvaltioiden
            päätösten vastavuoroiset tunnustamiset
            ja täytäntöönpano sekä oikeusapupyynnöt
            hoidetaan kiireellisinä ja ensisijaisina.
         
         Kansallinen lainsäädäntö
         Ehdotuksessa on kyse viranomaisyhteistyön ja tietojenvaihdon
            tehostamisesta tavalla, jolla ei ole vaikutusta Suomen kansalliseen
            lainsäädäntöön eikä sen
            siksi katsota kuuluvan lainsäädännön
            alaan.
         
         Muut mahdollisesti asiaan vaikuttavat seikat
         Siltä osin kuin yhteistyössä on kysymys
            henkilötietojen keskinäisestä vaihtamisesta
            EU:n III pilarin alueella, on otettava huomioon ne tietosuojaperiaatteet,
            joita sillä alueella on. Näistä keskeinen
            on Euroopan neuvoston 28.1.1981 hyväksymä tietosuojasopimus
            108 ja poliisitoimintaan liittyvässä henkilötietojen
            käsittelyssä lisäksi tähän
            sopimukseen liittyvä, vuonna 1987 annettu henkilötietojen
            käyttöä poliisitoimessa koskeva suositus
            N:o R(87) 15/17.9.1987.
         
       
      
         Valtioneuvoston kanta
         Suomi pitää tärkeänä yhteisen
            kannan 4 artiklan sisällön täsmentämistä III
            pilarin instrumentilla. On tärkeää, että Eurojustin
            ja Europolin yhteistyötä edistetään
            ja että terrorismin torjumiseksi tarvittavaa tietojen keruuta
            varten on kansallisiin työnjakoihin soveltuva järjestelmä.
            Suomi pitää hyvänä sitä,
            että edellisestä asiaa koskevasta aloitteesta
            poiketen jäsenvaltioille on nyt ehdotetun instrumentin
            nojalla turvattu enemmän joustavuutta tietojen vaihtoon
            liittyvään menettelyyn, mikä mahdollistaa
            myös eri jäsenvaltioiden viranomaisrakenteista
            sekä tiedon määrästä ja
            lähteistä johtuvien erilaisuuksien huomioon ottamisen.
            Edellä mainittu turvaa osaltaan myös jo olemassa
            olevien tietojenvaihtokanavien ja -rakenteiden hyödyntämisen,
            ja sillä kyetään estämään
            myös päällekkäistä tietojenvaihtoa.
            On myös tärkeää, että yhteisen
            kannan liitteessä olevalla luettelolla ei sinänsä ole suoria
            rikosoikeudellisia vaikutuksia, vaan että jäsenvaltioiden
            rikostutkinnan, syytetoimien sekä niihin liittyvän
            yhteistoiminnan tulee perustua rikostutkinnassa esille tulleisiin
            tosiseikkoihin.
         
         Suomi kannattaa myös sitä tavoitetta,   
              
              
              
              että unionin
            olisi toteutettava lisätoimenpiteitä YK:n turvallisuusneuvoston
            päätöslauselma 1373(2001) täytäntöön
            panemiseksi.
         
         Suomi näkee tarkoituksenmukaisena sen, että Eurojustin
            ja Europolin yhteistyötä edistetään, kuten
            myös sen, että terrorismin torjumiseksi tarvittavien
            tietojen keruuta varten on kansallisiin työnjakoihin soveltuva
            joko keskitetty tai hajautettu järjestelmä. Tämän
            vuoksi Suomi suhtautuukin varauksellisesti siihen, että ehdotetulla
            yksityiskohtaisella tavalla määrätään,
            miten tietojenvaihto tulee kansallisesti toteuttaa. Tärkeää on,
            että Europol ja Eurojust saavat käyttöönsä tarvitsemansa
            tiedot. Jäsenvaltioille tulisi jäädä ehdotettua
            joustavampia mahdollisuuksia järjestää tietojen
            vaihto erityisesti siksi, että viranomaisrakenteet sekä välitettävän
            tiedon määrä ja lähteet poikkeavat
            eri jäsenvaltioissa. Suomi pyrkii myös siihen,
            että jo olemassa olevia rakenteita käytettäisiin
            hyväksi ja vältettäisiin monenkertaista
            työtä tietojenvälityksessä.
         
         Neuvoston päätös voisikin tältä osin
            rajoittua siihen, että säädeltäisiin,
            mitä tietoa Europolille ja Eurojustille tulee jäsenvaltioista
            toimittaa.
         
         Suomen näkökulmasta on myös vaikea
            ymmärtää ehdotettua erittelyä Europol-yksikön
            ja Eurojust-yksikön tarvitsemaan tietoon vain sillä perusteella,
            liittyvätkö tiedot poliisitutkintaan vai syyttäjän
            tekemään valmisteluun. Tältäkin osin
            ehdotus vaatii sellaisia täsmennyksiä, jotka ehdotettua
            paremmin soveltuvat Suomessa omaksuttuun poliisin ja syyttäjän
            väliseen yhteistoimintamalliin.