Perustelut

Kuntatalous

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimatta hyvänä vielä vuonna 2009. Myönteisistä näkymistä huolimatta tulevaan kehitykseen liittyy useita huolenaiheita. Kansainvälisen talouden epävarmuus on tällä hetkellä normaalia suurempaa. Talousennusteita on aivan viime aikoina tarkistettu usealla taholla alaspäin, ja taantumaan on varauduttava myös kuntien toimenpitein. Vaikka riskit kuntatalouden kiristymiselle ovatkin kasvaneet suhdannetilanteen heikkenemisen johdosta, kuntien pitäisi juuri nyt panostaa odotettavissa olevaa suhdannetaantumaa lieventäviin toimenpiteisiin aloittamalla rakennus- ym. hankkeita ja tukemalla peruskorjaustoimintaa.

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohoaa käytettävissä olevien laskelmien perusteella vuonna 2008 700 miljoonalla eurolla 3,1 miljardiin euroon, kun sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulot ovat kasvaneet nopeasti. Vuosikatteen on arvioitu kuluvasta vuodesta vielä hieman paranevan vuonna 2009 noin 3,2 miljardin euron tasolle. Toimintamenojen kasvun hidastuminen on kuitenkin perusedellytys tasapainon säilymiselle. Kun nettoinvestoinnit pysynevät ensi vuonna 3 miljardin euron tasolla ja lainakanta noin 9,5 miljardissa eurossa, vuosikatteen arvioidaan riittävän nettoinvestointien rahoittamiseen, mikä vähentää velanoton kasvupaineita. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa 3,0 miljardissa eurossa, vuosikate ei vuoden 2010 jälkeen kuitenkaan riitä täysimääräisesti nettoinvestointien kattamiseen. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä.

Kuntatalouden rahoitustilanteen tämän hetkisestä kokonaistasapainosta huolimatta siinä on huomattavia kuntakohtaisia, alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja. Rahoitusongelmat, joita kuvaavat velkaantumisen ja veroprosentin kasvu, keskittyvät lähinnä alle 6 000 asukkaan kuntiin sekä alueellisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen. Toisaalta heikon kehityksen kuntia on myös muualla maassa, lähinnä sellaisilla alueilla, jotka ovat kaukana alueellisista keskuksista ja joille on tyypillistä voimakas väestön väheneminen ja väestön ikärakenteen muutos. Eriytymiskehityksen arvioidaan kuntatalouden kokonaistilanteen paranemisesta huolimatta kiihtyvän lähitulevaisuudessa. Vaikeimmassa asemassa olevien kuntien osalta olisi harkittava erityisen kehittämisohjelman tarvetta.

Valmisteilla olevassa kuntien valtionosuusuudistuksessa kuntien väliset suhteet tulevat muuttumaan. Uudistuksen toteuttaminen kustannusneutraalisti ei johda parhaaseen lopputulokseen, vaan valtionosuuksien kokonaismäärää olisi aiheellista nostaa. Vielä hallintovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että kun valtio nyt verotuksen muutoksilla pienentää kuntien verotulokertymää, on varmistettava, että verokevennysten kompensoiminen kohdentuu täysimääräisesti menettäviin kuntiin.

Hallintovaliokunta on huolissaan ensi vuodelle ehdotettujen harkinnanvaraisten rahoitusavustusten määrän pienenemisestä 5 miljoonalla eurolla 15 miljoonaan euroon. Avustusten taso olisi perusteltua säilyttää ennallaan. Mikäli harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista jatkossa luovutaan, tulee niille kunnille, joilla ei ole edellytyksiä taloutensa vakauttamiseen pelkästään omin toimenpitein, luoda jokin korvaava tukimuoto. Valiokunta toteaa, että kuntien harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia on jouduttu käyttämään myös esimerkiksi luonnonkatastrofien kunnille aiheuttamien taloudellisten menetysten kompensoimiseen. Valiokunnan mielestä tällaisia tarkoituksia varten tarvitaan oma erillinen rahoitus.

PARAS-hankkeen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävien jakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Valiokunta tähdentää PARAS-hankkeen tehokasta toimeenpanoa puitelain ja hallintovaliokunnan linjausten mukaisesti (HaVM 31/2006 vp). Valiokunta tulee jatkossakin arvioimaan kiinteästi uudistusprosessin etenemistä. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota myös kuntien syvän yhteistoiminnan avustuksiin osoitettavan määrärahan riittävyyteen.

On välttämätöntä, että valtio sitoutuu jatkossakin toteuttamaan pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa, jotta kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu voidaan turvata koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Hallintovaliokunta toteaa, että kunnallisten erityisohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja sekä turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Kuntien ja maakuntien tulee voida hyödyntää tämä rahoitus täysimittaisesti omissa kehityshankkeissaan. Valiokunta on huolissaan maakunnan kehittämisrahan pienentämisestä 1,5 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden tasosta 31,656 miljoonaan euroon vuodelle 2009. Määrärahan pienentämiselle tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa ei ole perusteita. Kainuun kehittämisrahan tasoa on myös syytä seurata ja huolehtia siitä, että se säilyy samassa suhteessa yleisesti muualla maassa vastaaviin tehtäviin varattujen määrärahojen tasoon nähden. Valiokunta seuraa omalta osaltaan Kainuun kehittämisrahan vaikutuksia maakunnan hallintokokeilun tuloksiin.

Maahanmuutto

Sisäasiainministeriöön on vuoden 2008 alusta lukien muodostettu maahanmuutosta ja kotoutuksesta vastaava kokonaisuus. Siihen kuuluvat maahanmuutto-osasto ja sen alaisuudessa Maahanmuuttovirasto. Valiokunta tähdentää, että maahanmuuttopolitiikalla edistetään laillista maahanmuuttoa, annetaan kansainvälistä suojelua, torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa sekä edistetään kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Maahanmuuttopolitiikan on oltava yhtenäistä, kokonaisvaltaista ja aktiivista. Maahanmuuttopolitiikassa tulee myös toteutua ihmis- ja perusoikeuksien.

Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin osoitettua määrärahaa on vuoden 2009 talousarviossa alennettu kuluvan vuoden tasosta 675 000 euroa. Myös kehys on aleneva. Suhteessa lisääntyneeseen kysyntään sekä uusien tehtävien ja hankkeiden hyvään hoitamiseen henkilöstön määrää ei voitane vähentää ilman, että palvelukyky huononee.

Hallintovaliokunta on huolissaan myös kotouttamismäärärahojen riittävyydestä. Kotouttamisen puiteohjelmassa vuosiksi 2008—2011 on määritelty tarvittavat voimavarat tavoitteiden toteuttamiseksi. Kotoutumisen onnistuminen on edellytys työperäisen maahanmuuton lisäämiselle, mutta sen saavuttaminen edellyttää erityisesti henkilöstö- ja muiden resurssien uudelleen arvioimista. Nykyisillä resurssikohdennuksilla on vaarana ajautua muissa Euroopan maissa koettuihin ongelmiin. Kotoutumisen edistämiseen on nyt varattu paitsi työvoimapoliittista koulutusrahaa, perusopetuksen valmentavan koulutuksen määrärahaa ja rahaa kunnille pakolaisten ja heihin verrattavissa olevien henkilöiden vastaanotosta maksettaviin korvauksiin. Eri määrärahat tulisi koota yhdelle momentille sisäasiainministeriön pääluokkaan ja huolehtia samalla siitä, että määrärahan volyymi myös vastaisi nykyistä paremmin maahanmuuton määrissä tapahtuvia vaihteluita. Hallintovaliokunta huomauttaa samalla, että kuntien edustajien taholta on eri yhteyksissä esitetty huoli vastaanoton kuntakorvausten riittämättömyydestä ja niiden laskentaperusteiden selkeyttämisen tarpeesta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että pääkaupunkiseudulle, Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuuttoalueille laaditaan yhdessä valtion ja seudun kuntien kanssa pilottiohjelma maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi. Tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman mukainen pilotti vuosina 2009 ja 2010. Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen ja Turun kaupungit ovat valmistelleet esityksiä uusiksi, nykyisiä toimenpiteitä täydentäviksi käytännöiksi. Pilottiohjelman toteuttaminen edellyttää valtion talousarviossa vuositasolla 2,5 miljoonan euron lisärahoituksen.

Vuoden 2009 aikana otetaan käyttöön uusi ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä. Järjestelmän rakentaminen on osittain rahoitettu tuottavuuden edistämisellä. Vaikka sisäasiainministeriö ja Maahanmuuttovirasto ovat jo sitoutuneet 30 henkilötyövuoden tuottavuusvähennykseen, tämä ei yksin riitä, vaan sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän lisärahoitustarpeeksi olisi syytä varata 985 000 euroa.

Maahanmuuttopolitiikan ja maahanmuuttohallinnon kokoaminen yhteen on tärkeää. Tämä työ, joka on vielä osittain kesken, on saatettava valmiiksi mahdollisimman pian (ks. esim. HaVL 18/2008 vp).

Sisäinen turvallisuus

Poliisitoimi.

Poliisin nettobudjetoiduksi toimintamenomäärärahaksi esitetään 660 miljoonaa euroa. Määräraha on lähes 18,5 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvan vuoden, lisäbudjetit mukaan lukien, yhteenlaskettu toimintamenomääräraha. Lisäksi poliisitoimen lukuun ehdotetaan 2,5 miljoonan euron arviomäärärahaa maastapoistamiseen ja noutokuljetuksiin liittyviä menoja varten.

Vuoden 2009 talousarvioesitys on laadittu poliisin toimintamenomomentin osalta valtioneuvoston maaliskuussa 2008 tekemän kehyspäätöksen mukaisesti. Valtioneuvoston selonteosta koskien valtiontalouden kehyksiä vuosille 2009—2012 antamassaan lausunnossa hallintovaliokunta on tyydytyksellä todennut määrärahoja lisätyn poliisin toiminnan vakiinnuttamiseen ja työttömien poliisien palkkaamiseen (HaVL 9/2008 vp).

Valiokunta toteaa, että ensi vuodelle esitetty rahoitus mahdollistaa tulevana vuonna poliisimiesten määrän pitämisen nykyisellä tasolla eli vähintään 7 580 poliisimiehessä. Määräraha parantaa poliisin mahdollisuuksia palkata uusia vasta valmistuneita ja työttömänä olleita poliisimiehiä. Kuitenkaan määrärahalla ei kyetä työllistämään kaikkia koulutettuja ja palvelukseen halukkaita henkilöitä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuluvan vuoden tapaan vuonna 2009 voidaan poliisimiehiä ottaa vakinaiseen tai määräaikaiseen virkasuhteeseen, jos vakinaistaminen ei taloudellisista syistä ole mahdollista. Työllisyystilanne näyttää jo heijastuvan poliisikoulutukseen hakeutumiseen. Riittävän hyviä hakijoita ei ole enää vuonna 2008 ollut täyttä koulutuspaikkamäärää vastaavasti.

Valiokunta huomauttaa, että poliisin toimitilakulujen indeksitarkistuksia, jotka ovat sidottuja menoja, ei ole huomioitu ensi vuoden budjetissa vastoin budjetin täydellisyysperiaatetta. Voimassa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat indeksitarkistukset nostavat kustannuksia ensi vuoden alusta lukien 2,4 miljoonalla eurolla.

Muiden kustannusten sekä investointien kohdalla inflaatiovaikutus on yhteensä lähes samaa tasoa kuin toimitilakulujenkin. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että kustannustason noususta johtuvat yleiset menopaineet ovat yhteisiä koko valtionhallinnolle. Investointi- ja kehittämishankkeet kyettäneen rahoittamaan vuonna 2009 kuluvan vuoden tasolla. Samalla on kuitenkin syytä todeta, että investointeja, joilla voidaan kehittää tuottavuutta, on viime vuosina voitu toteuttaa hyvin rajoitetusti.

Poliisihallinnossa on meneillään mittava paikallishallinnon rakenneuudistus. Seuraavaksi on toteutettavana poliisin keskus- ja aluehallinnon uudistustyö. Kokonaisvaltaisen tarkastelun ja lainvalmistelun kohteena ovat myös poliisin tehtäviä ja toimivaltuuksia koskeva lainsäädäntö. Tämän lisäksi poliisiylijohtaja Mikko Paateron johdolla työskentelee tulevien vuosien resurssitarpeita kartoittava työryhmä. Valiokunta korostaa, että tämän työryhmätyön tulosten pohjalle tulee perustaa pitkäjänteisesti tulevien vuosien poliisin henkilöresurssimitoitus.

Hallintovaliokunta painottaa aiempaan tapaan Helsingin poliisilaitoksen erityistehtäviä pääkaupungin poliisilaitoksena. Kansainvälisistä vierailuista ja tapahtumista sekä valtakunnallisista tehtävistä aiheutuu jatkuvasti huomattavia kustannuksia. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on joutunut toistuvasti rahoittamaan näitä erityistehtäviä normaalista rahoituskehyksestään, mikä on vaikeuttanut muiden tehtävien hoitamista. Erityismenoja varten Helsingin poliisilaitokselle tulee valiokunnan käsityksen mukaan antaa korvamerkitty rahoitus.

Suojelupoliisin alustava kehys vuodelle 2009 on 5 prosenttia kuluvan vuoden talousarviota pienempi. Tämä merkitsee sitä, että nykyistä toiminnan tasoa ei voida pitää yllä. Talousarvioesityksessä esitetään suojelupoliisin yhteiskunnallisiksi vaikuttavuustavoitteiksi ääriliikkeiden nousun estäminen, tietoverkkorikollisuuden torjunta ja terrorismin torjunta. Erityisen huolestuttavaa on se, että alustavat kehykset eivät saadun selvityksen perusteella mahdollista terrorismin torjunnassa välttämätöntä kansainvälisen yhteistyöverkoston laajentamista.

Yleinen kustannustason nousu, kasvavat kansainväliset velvoitteet, rikostutkinnan asiantuntijapalvelujen kysynnän jatkuva kasvu, rikostorjunnan kustannustason nousu, ennakoimattomat laajat rikostutkimukset ja tuottavuusvähennykset vaativat yhä tiukempaa keskusrikospoliisin toiminnan priorisointia. Toimintoja karsimalla on mahdollista saavuttaa lyhyen aikavälin säästöjä, mutta tällaiset ratkaisut muodostuvat helposti vähänkin pidemmällä ajanjaksolla yhteiskunnalle kalliiksi. Esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tapahtuva panostus tuo valiokunnan käsityksen mukaan yhteiskunnan rahoituksen moninkertaisesti takaisin.

Poliisin sisäisen alustavan resurssijaon perusteella liikkuvan poliisin vuoden 2009 määräraha ei näytä mahdollistavan nykyisen henkilöstömäärän säilyttämistä. Käytännössä poliisimiesten lukumäärän alentuminen vähentää liikennevalvontaa. Aleneva resurssikehitys on liikkuvassa poliisissa jatkunut vuodesta 2004 lähtien. Ajoneuvojen ja veneiden sekä valvontalaitteiden uusimista ei myöskään ole mahdollista toteuttaa tarvetta vastaavasti.

Valiokunta tähdentää, että myös mainituilla poliisin erillisyksiköillä on merkittävä tehtäväalue sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä, minkä vuoksi niidenkin rahoitustasapainosta on huolehdittava tehtävien edellyttämällä tavalla.

Rajavartiolaitos.

Rajavartiolaitos on esimerkillisesti sopeuttanut toimintansa kulloistenkin, varsin tiukkojen, toimintamäärärahojen puitteisiin. Toimintamenokehykset ovat viime vuosina muodostuneet yhä ahtaammiksi. Välttämättömiä investointeja ja hankkeita on jouduttu osin siirtämään eteenpäin ja osin karsimaan. Sopeuttaminen käytettävissä olleisiin määrärahoihin on toteutettu ainoalla käytettävissä olleella keinolla, vähentämällä henkilöstöä. Rajavartiolaitos onkin saavuttanut etupainotteisesti tuottavuustavoitteeseen sisältyvät vuosien 2006—2011 henkilöstövähennykset. Hallintovaliokunta on jo aiemmin katsonut, että henkilöstövähennysten tie on nyt kuljettu loppuun (HaVL 9/2008 vp). Tässä kohdin valiokunta tähdentää samalla teknisen valvonnan kokonaissuunnitelman ja sen toteuttamisen merkitystä.

Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuudesta pääosa on siirretty Senaatti-kiinteistöjen omistajahallintaan vuoden 2008 alusta lukien. Osa kiinteistöistä, esimerkiksi saarilla sijaitsevat merivartioasemat, ovat jääneet kuitenkin vastoin rajavartiolaitoksen tahtoa sen hallintaan. Laitoksen hallintaan jääneen kiinteistövarallisuuden uudistamis- ja kehittämiskulut ovat noin 2,3 miljoonaa euroa vuonna 2008. Näitä kuluja ei ole sisällytetty vuoden 2008 talousarvioon. Vuoden 2009 talousarvioon on esitetty ainoastaan 700 000 euron määrärahaa sanotun kiinteistövarallisuuden menoihin sekä 400 000 euroa pienten investointien vuokriin.

Kiinteistömenot muodostavat kasvavan, nykyisellään 35 prosentin, osuuden laitoksen muista toimintamenoista. Rajavartiolaitos pystyy saadun selvityksen mukaan 2—3 vuodessa pysäyttämään kiinteistömenojen kasvun jatkamalla toimitilojen voimakasta vähentämistä. Välttämättömiä kalustouudistuksia on myös jatkuvasti siirretty eteenpäin. Uuden rajavartiomallin etupainoisen toteuttamisen arvioidaan tuottavan jonkin verran säästöjä rajavartioasemien yhdistämisen myötä, mutta nämä toimenpiteet vaikuttavat viiveellä ja kattavat vain osan lisääntyvistä kustannuksista.

Talouden tasapainottaminen valtion talousarvioesityksen pohjalta edellyttää vuonna 2009 arviolta 50—60 henkilötyövuoden vähentämistä, kalustoinvestointien leikkaamista sekä operatiivisen toiminnan leikkaamista. Henkilöstöä joudutaan ilmeisesti lisäksi siirtämään pohjoisista vartiostoista Kaakkois-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Samalla linjalla joudutaan jatkamaan myös seuraavana vuonna, ellei rahoitusta saada tasapainoon

Hallintovaliokunta viittaa edellä lausutun lisäksi aikaisempiin kannanottoihinsa HaVL 15/2007 vp ja HaVL 9/2008 vp sekä valtiovarainvaliokunnan mietintöön VaVM 25/2007 vp sisältyvään lausumaan, jossa hallitus on velvoitettu jo talousarvioesityksessään kompensoimaan rajavartiolaitoksen kiinteistöhallinnan siirrosta Senaatti-kiinteistöille aiheutuvat lisäkustannukset täysimääräisesti. Tämä merkitsee sitä, että rajavartiolaitokselle on otettava ensi vuoden talousarvioon kuluvalta vuodelta budjetoimatta jääneiden 2,3 miljoonan euron lisäksi kiinteistövarallisuuden uudistamis- ja kehittämiskulut myös ensi vuoden osalta leikkaamattomina.

Pelastusopisto.

Valiokunta toteaa myönteisenä seikkana, että Pelastusopistolle varatulla rahoituksella kyetään turvaamaan ammattitaitoisten pelastajien saatavuus myös tulevaisuudessa. Lisäksi siviilikriisinhallinnan määrärahat nousevat tasolle, joka antaa Suomelle mahdollisuuden lähettää noin 150 erityisasiantuntijaa siviilikriisinhallinnan eri tehtäviin. Vuoden 2009 talousarvioesitykseen sisältyvällä määrärahalla saadaan myös lisäpanostusta siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin.

Hätäkeskuslaitos.

Eduskunta on hyväksynyt kuluvan vuoden alkupuolella hallintovaliokunnan mietinnön koskien hätäkeskusuudistuksen toimeenpanoa (HaVM 3/2008 vp — VNS 3/2007 vp). Selontekomietinnöstä ja hallintovaliokunnan lausunnosta HaVL 19/2008 vp (MINS 6/2008 vp) ilmenevät hätäkeskuslaitoksen kehittämistarpeet.

Hallituksen velvollisuutena on huolehtia siitä, että uudistuksen toimeenpanoa jatketaan mietinnön HaVM 3/2008 vp mukaisesti. Tämä merkitsee muun muassa sitä, ettei tuottavuusohjelmaan sisältyviä hätäkeskushenkilöstön vähennyksiä tule tehdä. Hätäkeskuslaitos ei kykene selviytymään lakisääteisistä tehtävistään ilman lisärahoitusta. Henkilökunnan pysyvyydestä, koulutuksesta ja kilpailukykyisestä palkkauksesta ei kyetä huolehtimaan talousarvion puitteissa. Hätäkeskusjärjestelmän toiminnan vakiinnuttaminen ja tietojärjestelmien uudistaminen ovat velvoitteita, joiden toteuttaminen on tehtävä niin pian kuin se on inhimillisesti katsoen mahdollista.

Tulli.

Valiokunnan toimialaan tulli kuuluu keskeisesti siltä osin kuin kysymyksessä on tullin toiminta sisäisen turvallisuuden viranomaisena. Tässä yhteydessä valiokunta toteaa, että ulkomaankaupan ja erityisesti Venäjän transitoliikenteen arvioidaan edelleen kasvavan. Tämä aiheuttaa mittavia haasteita myös tullivalvonnalle ja tullirikostutkinnalle. Tullin paljastamien rikosten määrä on laskenut liikennevirtojen kasvusta huolimatta. Rikostorjunnan ja tarkastustoimen tulosten tarkastelu ilmentää myös tullin osalta resurssitarvetta.

Julkisen sektorin tuottavuus ja valtion henkilöstöpolitiikka

Valtioneuvoston maaliskuussa 2008 tekemän kehyspäätöksen mukaan tuottavuutta lisäävät toimenpiteet toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja ne sovitetaan henkilöstön palvelussuhteiden turvaamisen, työn jatkuvuuden ja eläkkeelle siirtymisen myöhentymisen sekä työelämän laadun kehittämisen tavoitteisiin. Suurten rekrytointitarpeiden ja kiristyvän työvoimakilpailun takia kehyspäätöksessä korostetaan kilpailukykyisten palvelussuhteen ehtojen tarjoamista.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus pyrkii edistämään julkisen sektorin tuottavuuden kasvua. Työvoiman kokonaistarjonnan kääntyminen laskuun uhkaa hidastaa kansantalouden kasvumahdollisuuksia tulevina vuosina, ellei samaan aikaan kyetä parantamaan työn tuottavuutta. Erityisesti ikääntymisestä johtuvan palvelujen kysynnän kasvun aiheuttamien lisääntyvien menopaineiden vuoksi koko julkisella sektorilla on tarkasteltava työprosesseja sekä tehtävien organisointia. Julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla voidaan helpottaa niukkenevan työvoiman riittävyysongelmaa ja turvata samalla osaltaan taloudellisen kasvun edellytyksiä.

Valiokunta tähdentää, että tuottavuudessa on kysymys keskeisesti työtehtävien organisoinnista, johtamisesta, uuden teknologian hyödyntämisestä ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Oikein toteutettuna tuottavuuden lisääminen parantaa myös työelämän laatua ja lisää tehtävien houkuttelevuutta.

Julkisella sektorilla on meneillään samanaikaisesti merkittäviä kehittämis- ja uudistusprosesseja, jotka koskevat laajalti henkilöstöä. Suurimpia hankkeita ovat kuntasektorilla toteutettavana oleva PARAS-hanke ja koko aluehallintoamme koskeva valmisteltavana oleva ALKU-hanke. Lisäksi vireillä on monia muita tärkeitä toimintatapa- ja organisaatiouudistuksia. Valiokunta korostaa hyvän työantajapolitiikan merkitystä myös muutostilanteissa. Muutosten valmistelu edellyttää yhteistoimintavelvoitteiden noudattamista sekä henkilöstön edustajien kytkemistä muutosten valmistelutyöhön. Muutostilanteita varten on perusteltua laatia pääsopijajärjestöjen ja valtion kesken koko valtiokonsernia koskevat palkkaturvasopimukset sekä koko valtiokonsernia koskeva yhteistoimintasopimus, jota tarvitaan muun muassa parhaillaan käynnissä olevien poikkihallinnollisten hallinnon kehittämishankkeiden toteuttamisessa.

Valiokunta tähdentää, että tuottavuushankkeiden tulee olla realistisia ja erityisesti on korostettava toimenpiteiden vaikuttavuutta. Muussa tapauksessa palvelut helposti heikkenevät ja hallinnon tuottavuus tosiasiallisesti vähenee. Vielä tällä hetkellä tuottavuusohjelma näyttäytyy liiallisesti matemaattisiin henkilöstöleikkauksiin perustuvana saneeraushankkeena ja säästämisenä kokonaistaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna kustannuksista piittaamatta. Tätä valiokunta ei pidä hyväksyttävänä. Henkilöstön määrää koskevat ratkaisut on kytkettävä tehtävien määrittelyn ohella todellisiin tuottavuutta tehostaviin hankkeisiin ja prosesseihin. Näistä lähtökohdista on arvioitava kohtuulliseen henkilökohtaiseen työmäärään perustuva henkilökunnan tarve.

Poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen tehtävät voidaan mainita tässä yhteydessä sellaisina laajalti operatiivisina tehtävinä, joissa henkilöstön supistukset johtavat hyvin helposti vaikeuksiin myös lakisääteisten tehtävien hoitamisessa ja samalla palveluiden heikentymiseen. Esimerkiksi poliisihallinnossa on jo jouduttu siirtämään poliisimiehiä operatiivisesta työstä hoitamaan henkilöstöleikkauksien piirissä olevia lupahallinnon tehtäviä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen samoin kuin maahanmuuttohallinnon tehtävät vapautetaan kokonaan tuottavuusohjelman henkilöstöleikkausten piiristä.

Tässä yhteydessä on vielä syytä muistuttaa, että eduskunta on hyväksynyt hallintoselonteon käsittelyssä lausuman, jossa hallitus on velvoitettu huolehtimaan siitä, että muun muassa valtiontalouden kehysmenettelyssä valtion henkilöstömäärä arvioidaan kaavamaisen matemaattisen laskentamallin sijasta ottaen huomioon valtion tehtävät sekä tuottavuutta tehostavien hankkeiden ja prosessien hyödyt (HaVM 2/2006 vp).

Kehyspäätöksessään valtioneuvosto on päättänyt, että ministeriöiden, virastojen ja laitosten henkilömuutoksiin asiantuntijapalveluja tarjoava Henkilöstöpalvelut-yksikkö perustetaan valtiokonttoriin. Tämän yksikön tehtävänä on tukea luotavaa eri hallinnonalojen ja virastojen henkilöstökoordinaattoriverkostoa ja asiakasvirtoja, niin että valtionhallinnon eri kehittämistoimenpiteistä johtuvat henkilöstömuutokset ja tehtävien henkilöresurssointi johdetaan ja toteutetaan asiantuntevasti ja tuloksellisesti sekä hyvää johtamistapaa ja henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Valmisteltavana olevan yliopistouudistuksen osalta valiokunta pitää tärkeänä, että Suomessa säilyy vastaisuudessakin alueellisesti kattava yliopistoverkosto ja että yliopistokeskusten tulevaisuus turvataan osoittamalla yliopistoille yliopistokeskusten ylläpitoon tarvittavat määrärahat valtion talousarviossa. Valiokunta toteaa, että tällä on merkitystä myös kuntien talouden kannalta.

Lopuksi hallintovaliokunta nostaa esiin tietosuojavaltuutetun jatkuvasti lisääntyneet ja laajentuneet tehtävät. Henkilötietojen suojaan liittyvät moninaiset kysymykset ovat kansalaisille ja viranomaisille tärkeitä, mutta samalla usein monimutkaisia. Esimerkiksi viranomaisten kesken tapahtuvan tarpeellisen tiedonvaihdon edistäminen on tärkeä tehtävä. Valiokunnan käsityksen mukaan tietosuojavaltuutetun toimiston asiantuntijuutta on voitava vahvistaa sekä tietosuojavaltuutetun työtaakkaa on muutoinkin perusteltua helpottaa.