30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Turvallisuuden uusia haasteita ovat muun muassa ympäristömuutokset ja luonnononnettomuudet, hallitsemattomat väestöliikkeet, tarttuvat taudit, ihmiskauppa, uskontojen väliset ristiriidat, vähemmistöjen syrjintä, alueelliset konfliktit, sortuvat valtiot, kansainvälinen rikollisuus, terrorismi ja joukkotuhoaseiden leviäminen. Maailmanlaajuinen köyhyys ja eriarvoisuus ylläpitävät kaikkien turvattomuutta. Kaikille näille ongelmille ja uhille on ominaista, ettei niitä kyetä torjumaan ensisijaisesti sotilaallisin välinein.

Suomelle on tärkeää monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen. Erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien toimintakykyä on tehostettava maailmanlaajuisten turvallisuus- ja kehitysongelmien ratkaisemiseksi sekä ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Suomen on osallistuttava YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteuttamiseen maailmanlaajuisen köyhyyden voittamiseksi. Tämä edellyttää kansainvälisen talouden pelisääntöjen ja oikeudenmukaisuuden vahvistamista sekä kehitysrahoituksen kasvattamista.

Maailman kuudesta miljardista ihmisestä joka viides elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla päivässä. YK:n yleiskokous määritti yhteisten kehityspäämäärien keskeisimmäksi tavoitteeksi äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamisen maailmasta. Pyrkimyksenä on puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus vuoteen 2015 mennessä. Tutkimusten mukaan kansalaisten enemmistö on valmis kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta maailman köyhistä. Kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa juuri köyhimpien maiden sekä heikoimmassa asemassa olevien — lasten ja naisten — tilannetta. Kehitysyhteistyömäärärahoja onkin lisättävä siten, että YK:n suositus, 0,7 prosenttia BKT:sta, voidaan saavuttaa mahdollisimman pian.

Kiinnitimme jo hallituksen kehystalousarviossa vuosille 2008—2011 huomiota siihen, että hallitus jää heti jälkeen keväällä asettamistaan aputavoitteista. Talouskasvun vuoksi kehitysavun osuus kansantaloudesta ei nouse tasaisesti kohti EU:ssa sovittua 0,51 prosentin minimitasoa vuoteen 2010 mennessä. Hallitus esittää nyt kehitysyhteistyövaroihin ainoastaan prosentin sadasosan lisäystä kuluvan vuoden 0,43 prosentista 0,44 prosenttiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 26 000 000 varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

22. (24.99.25) Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)

Suomi osallistuu kansainväliseen siviilikriisinhallintaan päämääränään edistää kriisialueiden kehitystä kohti demokratiaa, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioitusta, hyvää hallintoa sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa.

Käytännössä toiminta on asiantuntijoiden lähettämistä kriisialueille ja alueille, joilla demokraattiset ja oikeusjärjestelmän rakenteet kaipaavat ulkopuolista vahvistusta, tukea ja koulutusta. Sisällöltään toiminta ulottuu eri alojen tarkkailu-, koulutus- ja neuvontatehtävistä viranomaistoimintojen, kuten poliisitoimen, oikeuslaitoksen tehtävien ja siviilihallinnon sijaistamiseen.

Siviilikriisinhallinnan tarve ja merkitys kasvaa jatkuvasti. Siviilikriisinhallinnan henkilöstön rekrytointi ja koulutusvalmiuksien ylläpito edellyttää lisävoimavaroja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.99.22 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa siviilikriisinhallintaan.

10. (25.10, osa ja 25.30) Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. (25.10.23) Muiden tuomioistuinten toimintamäärärahat (siirtomääräraha 2 v)

Käytännön oikeusturvan laadun ja saatavuuden turvaamiseksi on tärkeää muuntaa silkat resurssileikkaukset todelliseksi tuottavuusohjelmaksi. Oikeuslaitoksemme rakenteellinen uudistaminen on välttämätöntä jo oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi. Rahoitusta ei kuitenkaan tässä prosessissa tule supistaa vaan lisätä se tehokkaasti kohdentaen. Tuottavuutta ei paranneta yksioikoisilla rahoituksen ja henkilöstön vähennyksillä vaan todellisella tuottavuuden parantamiseen tähtäävällä toiminnan suunnitelmallisella järkeistämisellä. Esimerkiksi lainvalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota oikeusprosessin tarpeettomiin käytäntöihin, joita karsimalla kalliit voimavarat voidaan suunnata tuottavammin itse oikeusturvan takaamiseen. Toinen tärkeä toimenpide on tuomarien täydennyskoulutuksen ja erikoistumisen mahdollistaminen.

Aivan keskeistä oikeusturvan toteuttamisessa ja oikeuslaitosuudistuksen suunnittelussa on riittävän tutkimustiedon tuottaminen. Tutkimustietoa tulee hyödyntää myös lainvalmistelussa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos, ja rahoituksen lisääminen on alan merkityskin huomioon ottaen kiireellisen tarpeellista. Oikeusministeriön tutkimukseen ja kehittämiseen varaamaa siirtomäärärahaa, joka nousee vuodesta 2007 vain 2 prosentilla, ei voida pitää oikeuslaitoksen muutospaineet huomioon ottaen riittävänä.

Tuomioistuinlaitokselle viime vuosina osoitetuista määrärahapanostuksista huolimatta eri tuomioistuimissa syntyneitä jutturuuhkia ei ole pystytty purkamaan. Tämän lisäksi keskimääräisissä käsittelyajoissa on suuria alueellisia eroja. Nykytilannetta ei voida pitää kansalaisen oikeusturvan kannalta hyväksyttävänä, ja Suomi onkin saanut osakseen lukuisia kansainvälisiä huomautuksia tuomioistuinprosessin liiallisesta kestosta.

Oikeudenkäyntien osalta vuoden 2008 budjetin tavoitteena on nopeuttaa käsittelyaikoja, supistaa niiden alueellisia eroja ja jatkaa käräjäoikeusverkoston harventamista. Vaikka talousarvioesityksessä tuomioistuinlaitoksen toimintamenoja ollaan kasvattamassa, tältä osin talousarvioesityksen panostusta tuomioistuimiin ei kuitenkaan voida pitää riittävänä. Esimerkiksi korkeimman oikeuden rahoitus ei nouse tässä esityksessä yhtään ja muiden tuomioistuinten vain 3—5 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Ratkaistujen asioiden arviotaulukot eivät osoita varsinaista nopeutumista vielä vuodelle 2008, mitä ei voida pitää sopivana ottaen huomioon tuomioistuinlaitoksen nykytilan akuutti hätä.

Markkinaoikeus ruuhkautui vuosina 2005— 2006 erityisesti kuntien kilpailutustoimia koskevista valituksista. Käsittelyaika piteni 13,5 kuukauteen vuonna 2006. Hallinto-oikeuksissa keskimääräisten käsittelyaikojen odotetaan jopa kasvavan entisestään. Vastaavasti vakuutusoikeuden ruuhkatilanne on kestämätön. Vaikka talousarviossa esitetään tuomioistuinten toimintamenoihin 10 miljoonan euron lisäpanostusta, ei tätä voida pitää riittävänä. Sosialidemokraatit pitävät olennaisen tärkeänä, että oikeuslaitoksen jutturuuhkan purkamiseksi riittävän nopeasti tuomioistuinten määrärahoja tulee välittömästi lisätä vastaavasti myös valtion talousarvioissa vuosille 2009 ja 2010, jotta käsittelyaikoja voidaan välittömästi lyhentää. Tällä määrärahapanostuksella on tarkoitus parantaa myös syyttäjäpuolen voimavaroja harmaan talouden torjumiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.03 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa tuomioistuinten toiminnan turvaamiseksi.

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi

01. (26.07.21, osa ja 75.21) Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on laskemassa ensi vuoden talousarviossa poliisitoimen määrärahoja kahdella prosentilla. Tehostamispaineet eivät saa johtaa operatiivisen poliisitoimen tason laskuun. Organisaatiomuutosten tulee perustua kentän toimintaedellytysten turvaamiseen. Erityisesti paikallispoliisin toimintakyky kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi edellyttää edellisen hallituksen aikana esitetyn 10 miljoonan euron lisäpanostuksen myöntämistä poliisin rahoitukseen. Uusien poliisien työllistämistä on tuettava erillismäärärahoin. On myönteistä, että lisätalousarviossaan hallitus kohdentaa poliisin toimintamenoihin 3,9 miljoonaa euroa lisää. Tarpeeseen nähden tämä on kuitenkin edelleen puutteellinen panostus, ja esitämme 6,1 miljoonan euron täydennystä, jotta paikallispoliisin toimintakyky voidaan täysimääräisesti turvata.

Viime hallituskaudella käynnistetty Sisäisen turvallisuuden ohjelma sisälsi laajan sisäisen turvallisuuden käsitteen keskittyen syrjäytymisen vastaiseen toimintaan. Tässä suhteessa pidettiin tärkeänä sosiaalityöntekijöiden ja poliisin yhteistyön tiivistämistä. Samoin perättiin sosiaalipäivystyksen ulottamista koko maahan. Sisäisen turvallisuuden ohjelmalta edellytetäänkin nykyistä vahvempaa syrjäytymisen vastaista ja sosiaalista turvallisuutta vahvistavaa työtä. Suomen keskeisimpiä turvallisuusongelmia on läheissuhdeväkivalta, jonka kitkemiseksi tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä.

Naisiin kohdistuva väkivalta on moniulotteinen ongelma, jolla on vakavia ja laaja-alaisia vaikutuksia uhrin ja hänen läheistensä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Sen sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset kustannukset ovat huomattavat sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle. Kyseessä ei ole perheen yksityinen ja näkymätön asia, vaan koko yhteiskuntaamme koskettava ongelma. Suomi on allekirjoittanut vuonna 1995 YK:n naisten maailmankonferenssin loppuasiakirjan, jossa Suomi sitoutuu estämään ja poistamaan kaikkinaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan. Samassa konferenssissa hallitukset sitoutuivat soveltamaan sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista, joka on tärkeää myös naisiin kohdistuvan väkivallan kannalta.

Puuttuminen erityisesti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan edellyttää kansallisella tasolla onnistuakseen aktiivista ja sitoutuvaa alueellista ja paikallista toimintaa, joita ovat mm. palvelu- ja hoitojärjestelmän kehittäminen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan käynnistäminen toiminnallista verkostoitumista tehostamalla. Suomessa onkin käynnistetty useita projekteja ja tutkimushankkeita naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Olennaista on, että myös miehiä on hankkeissa mukana. Yksi suurimpia esteitä parisuhdeväkivallan poistamisessa on uhrin vaikeneminen ja häpeä, joita ei voi poistaa ilman miesten ja naisten avointa vuoropuhelua ja kattavaa asennemuutosta. Tutkimusten ja projektien tulisi laajentua kansalaiskeskusteluksi, jotta muutokseen saataisiin lisävauhtia.

On hälyyttävää, että hallitusohjelma ei lupaa parannuksia kuntien velvollisuuksien kirkastamiseksi väkivallan eri osapuolten palvelutarjonnan osalta eikä ohjelmaan ole kirjattu muitakaan lainsäädännöllisiä tai käytännöllisiä tekoja, joilla väkivaltaa estettäisiin tehokkaammin tai uhreja suojeltaisiin paremmin.

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain yli 5 miljardin euron suuruiset vahingot. Summasta noin puolet aiheutuu verotulojen menetyksistä ja puolet elinkeinoelämälle ja yksityisille kuluttajille aiheutetuista vahingoista. Vahinkojen määrän voidaan olettaa nopeasti kasvavan mm. globalisaation ja tietotekniikan kehittymisen mukanaan tuomien monipuolistuvien rikoksentekomahdollisuuksien johdosta. Sosialidemokraattien hallitusaikana aloitetut merkittävät panostukset harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseen eivät saa lisäpanostuksia vuoden 2008 talousarvioesityksessä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 6 100 000 euroa poliisien toimintamenoihin.

01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto

01. (27.01.21) Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta henkilöstön vähennyksen 220 henkilötyövuodella vuoden 2008 loppuun mennessä. Puolustusministeriössä tullaan täten toteuttamaan nopeutettua valtion tuottavuusohjelmaa, joka tulee johtamaan työntekijöiden irtisanomisiin.

Tämä on vastoin valtioneuvoston omia periaatepäätöksiä ja linjauksia sekä eduskunnan ja parlamentaarisen neuvottelukunnan tahtoa. Valittu linja on ollut luonnollinen poistuma, jos on tarvetta vähennyksiin.

Eduskunta edellytti vuonna 2002 valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstön asema turvataan siten, että mahdolliset henkilöstövähennykset toteutetaan ensi sijassa luonnollisen poistuman avulla ja että henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus turvataan toissijaisesti uudelleensijoittamiskeinoin.

Asiaa valmistelemaan asetettu parlamentaarinen neuvottelukunta totesi selvityksessään myös, että kiinteistöuudistuksen mukaisen toiminnan jatkokehittäminen tapahtuu eduskunnan uudistuksen hyväksymisen yhteydessä linjaamalla tavalla valtion hyvää työnantajapolitiikkaa noudattaen.

Tulevat irtisanomiset ovat ilmeisesti myös työsopimuslain vastaisia, koska vastaavat työt on ostettava ulkopuolisilta. Valtion tuottavuusohjelmaan rakennuslaitos on jo vähentänyt henkilöstöään 30 prosenttia.

Rakennuslaitoksen palkkakustannus on noin 30 prosenttia koko sen budjetista. Noin 70 prosenttia on täysin kilpailutettua energiaa, tarvikkeita ym. vastaavaa. Rakennuslaitoksen työntekijät, muun muassa siivoojat, joutuvat täysin syyttömästi kiinteistöuudistuksen tuomien lisäkustannusten maksumiehiksi.

Senaatti-kiinteistöjen rajut pääomavuokrankorotukset ovat nostamassa puolustushallinnon kiinteistömenot sietämättömälle tasolle. Yliopistot ovat jo pitkään protestoineet jatkuvia Senaatti-kiinteistöjen vuokrankorotuksia.

Rakennuslaitos on nykyisellään puolustusvoimien strateginen kumppani. Kokonaisvuokramalli lisää puolustusvoimien ydintehtävän ulkopuolista työtä. Keskitetty osaaminen kiinteistöasioissa häipyy rakennuslaitoksen henkilöstön mukana hallinnonalalta, ja tilalle tulevat jatkuvasti vaihtuvat yritykset. Strateginen kumppani ei voi olla kolmen vuoden välein vaihtuva ulkopuolinen palveluntuottaja. Vaihtuvat yritykset eivät pysty vastaamaan turvallisuudesta. Esimerkiksi vankeinhoitolaitos ei ole siirtynyt kokonaisvuokramalliin perustellen sitä nimenomaan turvallisuusnäkökulmalla.

Rakennuslaitosta tulee kehittää siten, että ykkösvaihtoehdoksi otetaan laitoksen oman työn kehittäminen ottaen huomioon eduskunnan lausumat sekä parlamentaarisen neuvottelukunnan linjaukset. Ulkoistaminen ei saa olla itseisarvo.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,

että hyväksytään seuraava lausuma:

50. (28.07) Eläkkeet ja korvaukset

16. (28.07.06) Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2008 talousarvioksi ehdotetaan, että vuonna 2008 saadaan myöntää enintään 35 täyttä eläkettä vastaavaa ylimääräistä taiteilijaeläkettä. Vuonna 2003 hyväksytyn taiteilijapoliittisen ohjelman seuranta- ja toimeenpanoryhmä esitti, että ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden vuotuinen määrä nostetaan takavuosien 65:een vuoteen 2010 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttaminen lisäisi valtion menoja noin 70 000 euroa vuodessa ja siitäkin osa palautuisi valtiolle eläkkeistä maksettuina veroina. Puuttuminen tähän epäkohtaan käy entistäkin välttämättömämmäksi, kun suurten ikäluokkien taiteilijat tulevat näinä vuosina runsain joukoin eläkeikään.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.50.16 otetaan lisäyksenä 70 000 euroa uusien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden myöntämiseksi.

10. Yleissivistävä koulutus

Kuntien saamat opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet eivät ole kasvaneet palvelutarpeita ja kustannuskehitystä vastaavalla tavalla. Useissa maakunnissa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat asukasta kohden vähentyneet. Kuntien saamien valtionosuuksien vähentyminen johtuu muun muassa voimakkaasti kasvaneesta opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtaisesta rahoitusosuudesta sekä myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmässä käytössä olevasta ylläpitäjämallista.

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston budjettimietinnön mukaan ongelmana on, että museoiden ja teattereiden rahat ohjataan kunnissa muihin käyttötarkoituksiin. Kohentuneessa taloustilanteessa kunnat olisivat voineet ohjata museoille ja teattereille kuuluvat rahat niille, eivätkä ne ohjautuisi muihin tarkoituksiin.

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Budjettiperusteinen lisäys kuntien yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin.

Kuntien toimintaedellytykset lakisääteisten opetus- ja kulttuuritoimen tehtävien hoitamiseen ja rahoittamiseen ovat heikentyneet. Sosialidemokraatit esittivät hallintovaliokunnan mietinnön vastalauseessa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosenttien korottamista.

Sosialidemokraatit esittävät edelleen, että kuntien rahoitus turvataan budjettiperusteisesti. Tämä toisi budjettiin lisäyksenä 230 000 000 euroa vuodelle 2008. Näin kunnat saisivat budjettiperusteisesti määrärahoja, jotka kohentaisivat kuntien taloutta.

Perusopetuksen ryhmäkoon pienentäminen.

Budjetissa on luvattu ohjata ikäluokkien pienenemisestä aiheutuneet varat perusopetuksen laadun parantamiseen. Koululaitos ja erityisesti perusopetus ovat viime vuosina eläneet kovien säästöpaineiden alaisina. Tämä on aiheuttanut opetusryhmien kasvattamista jopa yli 30 oppilaan ryhmiin.

Monissa yleisopetuksen ryhmissä on integroituina erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Ennen kaikkea näissä ryhmissä tarvitaan riittävän pienet ryhmäkoot, jotta niin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kuin myös yleisopetuksen oppilaat saisivat riittävästi opettajan ohjausta ja apua.

Taiteen perusopetuksen valtionosuuteen oikeuttavan tuntimäärän lisääminen.

Lasten ja nuorten taideopetus on tärkeä väylä taiteen ymmärryksen lisäämisessä. Taide on osa kulttuuria ja yleissivistystä. Lisäksi taiteella ja taiteen tekemisellä on tutkitusti ihmisten hyvinvointia lisäävä vaikutus. Nuorella iällä syntynyt innostus taiteeseen kantaa läpi elämän. Taidekasvatuksen mahdollisuudet ovat rajalliset, sillä taideopetus kilpailee muiden oppiaineiden kanssa tuntikehyksistä ja määrärahoista. Kuitenkin OECD:n tutkimusten mukaan suomalaiset lapset saavat huipputuloksia kohtuullisen vähäisellä tuntiopetuksen määrällä. Nyt onkin syytä miettiä, voitaisiinko tuntikehystä kasvattaa ja antaa lisää tunteja taideaineiden opetukselle.

Valtionosuuksin tuettavalla taiteen perusopetuksella on tärkeä merkitys myös oppilaiden alueellisen tasa-arvon kannalta, sillä mahdollisuudet tutustua erilaisiin taiteisiin ja harrastaa niitä ovat kaupunkien ulkopuolella rajalliset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 230 000 000 euroa, josta 60 000 000 euroa käytetään perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja 5 000 000 euroa taiteen perusopetuksen valtionosuuteen oikeuttavan tuntimäärän lisäämiseen.

34. Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Suomessa on edelleen hälyttävän paljon kosteus- ja homevaurioista kärsiviä koulurakennuksia. Pahin tilanne on niissä kunnissa, joilla ei ole varaa järjestää tilapäistiloja koulujen toimintaan. Näin ollen terveyshaitoista kärsivät oppilaat ja koulun henkilökunta. Vaikein tilanne on niissä kunnissa, joissa väestön ikääntyminen ja muuttoliike kaupunkeihin rajoittavat taloudellista liikkumavaraa entisestään. Home ja asbesti aiheuttavat hengityselinsairauksia, puutteellinen ilmanvaihto taas laskee vireystilaa. Lisäksi monien koulujen tilat eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia tai nykyaikaisia atk-valmiuksia.

Monien kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista koulurakennusten pikaista korjaamista, vaan korjauksia siirretään vuosi toisensa jälkeen. Valtion tuki on korjaamisten aloittamiseksi välttämätön. Oppilaiden ja koulujen henkilökunnan terveyden pitää olla ykkössijalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.34 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa ja myöntämisvaltuutta lisätään 3 000 000 eurolla.

30. (29.30 ja 29.20, osa) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

30. (29.30.30, 50, 55 ja 56) Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä (PAT) käynnisti vuonna 2002 valmistuneessa muistiossaan keskustelun vapaan sivistystyön ns. suuntaviivaopinnoista. Ajatusta on tämän jälkeen kehitetty yhteistyössä vapaan sivistystyön toimijoiden ja opetushallinnon kanssa, ja parhaillaan (2005—2008) on käynnissä näiden opintojen lisäämiseen ja kehittämiseen tähtäävä informaatio-ohjaus. Suuntaviivaopintojen ideana on, että tarvitaan erityistoimenpiteitä ja uudenlaisia opintoja tiettyjen huonompiosaisten ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen kansalaisryhmien osallistumisen lisäämiseksi. Suuntaviivaopinnoissa puhutaan toisaalta uudenlaisista oppisisällöistä ja toisaalta aliedustettujen ryhmien aktivoimisesta.

Järjestöllistä sivistystyötä tekevillä opintokeskuksilla on hyvät toiminnalliset edellytykset tarttua suuntaviivaopintojen kaltaisiin erityisiin opinnollisiin haasteisiin. Koulutuksen arviointineuvosto toteaa vapaan sivistystyön vaikuttavuutta ja suuntaviivaopintoja koskeneen arviointihankkeen juuri valmistuneessa loppuraportissa, että opintokeskukset ovat ottaneet suuntaviivaopintoja koskevan tehtävän vastaan "positiivisesti ja aktiivisesti".

Uudet haasteet ja uudenlaisten toimintamuotojen kehittäminen edellyttävät kuitenkin myös rahallista resursointia. Opetusministeriö myönsikin vuonna 2006 opintokeskuksille erillisavustuksen, jolla haluttiin tukea opintokerhotoiminnan kehittämistä vastaamaan entistä paremmin tämänhetkisiä yhteiskunnallisia haasteita. Sitä vastoin itse opintokerho-opiskeluun myönnetty valtion tuki on jäänyt viime vuosina vähäiseksi ja vuoden 2007 valtion budjetissa suorastaan romahtanut. Myös opintokeskuksille osoitettu valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan (opetustuntien enimmäismäärä) on riittämätön kansalaisjärjestöjen tarpeisiin nähden. Myös opetustunteina toteutettu toiminta sisältää suurelta osin suuntaviivaopintoja.

Tällä hetkellä opintokerhotunnin yksikköhinnan pienuus vaikeuttaa eniten niiden mahdollisuuksien hyödyntämistä, jotka opintokerhotoiminta tarjoaa. Yksikköhintaa pudotettiin vuonna 2003 neljään euroon eikä siihen ole tämän jälkeen tehty indeksitarkastuksia. Edellä mainittu opintokeskusten yhteinen opintokerhotoiminnan kehittämishanke osoitti selkeän tarpeen nostaa opintokerhojen tuntihintaa. Erityisesti opintokeskuksilla tulisi olla mahdollisuus resursoida tavanomaista intensiivisempää opintotoimintaa harjoittavia opintokerhoja muita enemmän. Tällaisia kerhoja ovat mm. suuntaviivaopintojen teemoja opiskelevat opintokerhot. Ennen vuotta 1994 haasteellisimpia opintokerhoja varten olikin olemassa ns. korotettua valtionapua.

Kun valtionosuutta opintokeskusten opintokerhotoimintaan lisätään 510 000 eurolla, tämä tulisi tehdä korottamalla opintokerhojen yksikköhintaa kahdella eurolla niin, että yksikköhinta olisi nykyisen neljän euron sijaan kuusi euroa ja valtionosuus opintokerhotoimintaan yhteensä 1 530 000 euroa valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden ollessa enintään 255 000 opintokerhotuntia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.30 otetaan lisäyksenä 510 000 euroa opintokeskusten opintokerhotoimintaan.

34. Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Eri ammateissa vaaditaan yhä monipuolisempia osaajia ja jatkuvaa uudelleenkouluttautumista. Myös muuttuva työelämä ja sen vaatimukset asettavat työntekijöille suuria haasteita. Suomeen tarvitaankin kattava, työelämälähtöinen aikuiskoulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa ammattitaidon ylläpitämisen ja uusimisen. Kaikki eri väestöryhmien lahjakkuusresurssit tulee saada käyttöön.

Hallituksen esitys oppisopimuskoulutuksen paikkojen lisäämisestä on tervetullut, mutta yksinomaan sen varassa ei aikuiskoulutusta voi kehittää. Lakkauttamalla heikoimman pohjakoulutuksen saaneisiin, työssä oleviin aikuisiin kohdistunut Noste-ohjelma jätetään vähän koulutetut tai vanhentuneen tutkinnon varassa olevat ihmiset vaille uskoa paremmasta tulevaisuudesta.

Kokonaan vailla toisen asteen tutkintoa olevia työntekijöitä on työelämässä edelleen yli 300 000, ja joka vuosi jää lähes 20 prosenttia ikäluokasta — yli 10 000 nuorta — ilman toisen asteen tutkintoa.

Noste-ohjelman rahoituksen lopettaminen on suuri pettymys sosialidemokraateille. Heikennettäessä jo muutenkin heikoimmassa asemassa olevan aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia jaetaan yhteiskuntaa kahtia ja lisätään eriarvoistumista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentti 29.30.34 palautetaan talousarvioon ja että momentille osoitetaan 20 000 000 euroa.

40. Ammattikorkeakouluopetus

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammattikorkeakoulut toimivat erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Ammattikorkeakoulut tuottavat teknologisten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia ja järjestelmäinnovaatioita.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön tukemiseen.

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

01. (29.50.21) Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistot joutuvat toimimaan entistä kovemmassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa tutkimusrahoituksen hankkimiseksi sekä korkeatasoisten tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Yliopistoihin kohdistuu yhä kovempia vaatimuksia myös kolmanteen tehtävään liittyvän alueellisen vaikuttavuuden ja tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen suhteen.

Suomen kaltaisessa maassa tulee olla alueellisesti kattava korkeakouluverkosto, joka järjestää koulutusta ja tutkimusta lähtökohtanaan myös alueellinen vaikuttavuus ja kehittäminen, mikä niille jo lainsäädännönkin mukaan kuuluu. Taloudellinen kasvu edellyttää tuottavuuden ja osaamisen vahvistamista. Yliopistojen perusrahoitukseen on satsattava. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt suosituksensa koskien vuosia 2008—2011. Neuvoston mukaan yliopistojen perusrahoitusta tulisi kasvattaa kaudella yhteensä 200 miljoonaa euroa.

"Tulevaisuuspanostukset" porvarihallituksen talousarvioesityksessä ovat vaatimattomat, vaikka kokoomus edellisellä vaalikaudella toistuvasti esitti korotuksia yliopistojen perusrahoitukseen. Huippuyliopiston rahoittaminen ei saa heikentää muiden yliopistojen rahoitusta ja tasavertaisia mahdollisuuksia tieteen tekemiseen. Sosialidemokraatit vaativat yliopistojen perusrahoituksen nostamista tiede- ja teknologianeuvoston esittämälle tasolle. Hallituksen esityksillä ei yliopistojen opettajamääriä nosteta eikä päästä massaluentojen sijaan pienempiin opetusryhmiin.

Yliopistoille varattu rahoitus on riittämätön ja tuottavuusohjelman säästöt tulevat tosiasiassa vaikuttamaan myös opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Sosialidemokraatit edellyttävät, että perusopetus ja yliopistojen perusrahoitus turvataan. Yliopistot saavat ensi vuonna 20 miljoonaa euroa lisää perusrahoitukseensa. Opetusministeriön esitys oli 53 miljoonaa euroa. Sosialidemokraatit olivat valmiita esittämään 50 miljoonan euron lisäystä yliopistojen rahoitukseen, kuten valtion tiede- ja teknologianeuvosto esitti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.01 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

70. Opintotuki

Opintotuen korotuksen aikaistus

Sosialidemokraatit jättivät talousarvioaloitteen, jossa he toivoivat opintorahan aikaistusta jo vuoden 2008 alusta. Äänestyksessä lain voimaantulosta hävisimme. Lain voimaantulosta huolimatta vaadimme, että hallitus tuo välittömästi eduskuntaan esityksen opintotukilain muutoksesta, jotta opintorahan korotukset voidaan aikaistaa tulevaksi voimaan heti.

Hallitus korottaa korkeakouluopiskelijoiden ja muiden oppilaitosten opiskelijoiden opintorahaa 15 prosentilla vasta 1.8.2008 alkaen. Kuitenkin opintorahan jälkeenjääneisyys on ongelma, joka on pikaisesti korjattava. Opintorahan korottaminen on perusteltua heti 1.1.2008.

80. Taide ja kulttuuri

34. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Suomen korkean sivistystason perusta on julkinen, laadukas ja maksuton kirjastolaitos. Toimivat kirjastopalvelut ovat taanneet jokaiselle suomalaiselle mahdollisuudet sivistää itseään ja osallistua tietoyhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisena jäsenenä. Perinteisten tehtäviensä ohella kirjastojen rooli internetin ja muiden tietoliikenneyhteyksien tarjoajana kaikille kansalaisille on keskeisessä asemassa. Kirjastoja käyttävät ahkerasti kaikenikäiset ihmiset. Suomessa on edelleen useita kirjastoja, joiden tilat ovat nykyvaatimuksiin sopimattomia. Esimerkiksi esteettömyyden periaatteet eivät toteudu monissa vanhemmissa kirjastorakennuksissa. Erityisen tärkeää on pitää kiinni periaatteesta, jossa eri kuntien alueella asuvat ihmiset ovat tasa-arvoisessa asemassa kirjastopalveluiden suhteen. Kirjastojen perustamiskustannusten myöntämisvaltuudet ovat riittämättömät. Uusien kirjastojen rakentamiseen tai vanhojen kirjastorakennusten korjaamiseen pitää varata riittävästi varoja. Myös kattava kirjastoautoverkko on turvattava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa ja myöntämisvaltuutta lisätään 2 500 000 eurolla.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahan osoittaminen työväen- ja seurantaloille.

Suomessa on lukuisia työväen- ja seurantaloja kautta maan. Ne toimivat kulttuuriharrastusten keskuksina ja asukkaiden tapaamispaikkoina. Monet talot ovat lisäksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja luovat paikkakunnan identiteettiä ja jatkuvuutta.

Tuhannet talot ovat valtaosaltaan talkootyönä rakennettuja. Ne merkitsevät paljon paikalliselle kansalaistoiminnalle, nuorisotyölle ja kulttuurielämälle. Ne ovat myös oleellisia kylien elinvoimaisuudelle ja vetovoimaisuudelle.

Talot ovat monin paikoin huonossa kunnossa, ja korjaus- ja entistämismäärärahojen kasvattamiseen on todellista tarvetta. Kovassa käytössä ja kulutuksessa olevat, pääosin puurakenteiset talot vaativat jatkuvaa korjausta. Usealla paikkakunnalla toiminnan jatkuminen on uhattuna. Korjaukset vaativat suuria resursseja, joita paikallistasolla ei juuri ole.

Rauhantyön edistäminen.

Suomea pidetään kansalaisyhteiskuntana. Tämän taustalla on yli vuosisatainen vahva kansalaisjärjestöperinne. Tätä pidetään siinä määrin tärkeänä, että sekä valtio että kunnat ovat järjestelmällisesti taloudellisesti tukeneet merkittävää osaa kansalaisjärjestökentästä. Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen kautta sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuri- ja urheilualan järjestöt saavat varsin säännöllisen ja vakaanakin pidettävän tuen. Maallemme tärkeätä kansainvälistä työtä tekevää järjestökenttää puolestaan tuetaan paljolti valtion budjetista.

1990-luvun taloudellisessa taantumassa järjestöjen tukia supistettiin pääsääntöisesti noin 10 prosentilla. Merkittävä ja häkellyttävä poikkeus tästä oli rauhanjärjestöjen valtionapujen vähentäminen varoituksetta ja kerralla peräti 70 prosentilla vuoden 1992 budjetissa. Näiden järjestöjen työ kattaa paitsi yleisen aseidenriisunnan edistämisen sekä joukkotuhoaseiden ja pienaseiden vastaisen kansainvälisen toiminnan myös ihmisoikeuksien sekä taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta tapahtuvan työn. Niillä on ollut myös suuri merkitys kokonaisen sukupolven, kohta jo toisenkin, kouluttamisessa järjestelmällisesti tukemaan väkivallatonta toimintaa ja omaksumaan sille myötämielinen maailmankatsomus. Järjestöjen julkaisutoiminta ja myös kansainvälinen verkosto- ja kokoustoiminta on mittavaa. Järjestöt ovat tukeneet maamme rauhanomaista ulkopolitiikkaa varsin vahvasti ja johdonmukaisesti. Tämän vaiheen jälkeen valtionapua on saatu lisättyä vain erittäin vähän.

Kaikkialla maailmassa, etenkin maissa, joissa kansalaisjärjestöjen rooli on ollut olematon eikä kansalaisyhteiskuntaa tässä mielessä ole ollut, korostetaan nyt järjestöjen merkitystä.

Rauhanjärjestöjen avustusta on lisättävä olennaisesti, onhan suomalainen rauhanliike 100-vuotisen olemassaolonsa aikana osoittanut tarpeellisuutensa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.50 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa työväen- ja seurantaloille ja

että momentille 29.80.50 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa rauhantyön edistämiseen.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta jaetaan taiteenharjoittajien työskentelyn ja opintojen tukemiseen taiteilija-apurahoja. Apurahakausi voi olla vähintään kuusi kuukautta ja enintään viisi vuotta. Opetusministeriö päättää valtion taiteilija-apurahan suuruudesta.

Valtion taiteilija-apurahan suuruus on 1 254 euroa kuukaudessa. Apurahan reaalinen taso on laskenut vuoden 1970 käyttöönoton jälkeen. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että maan suurimman apurahasäätiön Suomen Kulttuurirahaston apuraha on 1 500 euroa kuukaudessa. Valtion taiteilija-apurahan nykyistä tasoa tulisi ajanmukaistaa siten, että apuraha riittäisi normaalien elinkustannusten kattamiseen. Nyt suurin osa taiteilijoista joutuu tekemään muuta työtä voidakseen rahoittaa taiteellisen työnsä. Ei ole edes kansantaloudellisesti järkevää edellyttää, että taiteilijoiden ammattikunta tekee muuta työtä sen lisäksi, mihin he ovat saaneet koulutuksen.

Suomen kokoisilla markkinoilla vain harvat taiteilijat voivat tulla toimeen ilman kattavaa tukijärjestelmää. Tällä määrärahalla voidaan mm. nostaa apurahan tasoa ja lisätä kohdeapurahoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.51 otetaan lisäyksenä 1 700 000 euroa taiteilijoiden, kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin.

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

20. (30.30.25) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)

Eläinkokeet ovat perusteltuja usein lääketieteellisistä syistä. Velvoite eläinkokeen korvaamisesta muulla menetelmällä aina kun mahdollista on kirjattu useisiin Suomea sitoviin kansainvälisiin säädöksiin (mm. direktiivi 86/609/ETY). Myös eduskunta on useaan kertaan ottanut kantaa vaihtoehtoisten menetelmien puolesta (mm. YmVL 37/2005 vp; YmVL 23/2005 vp).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.30.20 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa eläinkokeiden vaihtoehtojen tukemiseen.

40. Kala-, riista- ja porotalous

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) harjoittaa ja järjestää tärkeää työtä mm. lapsi- ja nuorisotyön piirissä ylläpitämällä kalastusharrastusta ja kehittämällä sitä sekä parantaa siten Suomen vesistöjen kalakantoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.40.51 otetaan lisäyksen 100 000 euroa kalatalouden edistämiseen.

50. Vesitalous

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Maamme vesistöjen kunnon parantamiseksi on tehtävä töitä entistä enemmän. Myös maaseudun asutuksen kehittämiseksi ja merkittävien elintarvikejalostuslaitosten ja voimakkaiden karjatalousalueiden vedensaannin varmistamiseksi on kiireesti toteutettava suunnitellut uudet keskitetyt vedenottamot ja kattava runkovesijohto. Maaseudun elinvoimaisuus edellyttää myös jätevesi-investointien parantamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.77 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa vesistö- ja vesihuoltotöihin.

60. Metsätalous

01. (30.60.21) Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Metsäntutkimuksen ja metsäsektorin toimintaa ollaan vaikeuttamassa Metlan toimintayksiköiden lakkautuksella. Nyt tarvitaan tutkimus- ja kehitystyötä, joka turvaa metsätalouden tulevaisuuden. Laajojen tuottavuustoimien kohdistaminen Metlan toimintaan on ristiriidassa sen kanssa, että nykyisessä tilanteessa pitäisi edistää päinvastoin tutkimusta ja kehitystyötä tärkeillä elinkeinoaloilla. Nykyisten Metlan Punkaharjun, Kannuksen ja Kolarin tutkimuslaitosten toiminnan turvaamiseksi esitetään 500 000 euron määrärahaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.60.01 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenoihin.

24. Tiehallinto

21. (31.24.21, osa) Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Liikenneturvallisuutta edistäviä, elinkeinoelämää tukevia ja ympäristöä parantavia väyläinvestointeja tulee vauhdittaa. Ensi vuoden talousarvio ei kuitenkaan tuo merkittävää muutosta tienpidon rahoitukseen. Esityksen mukaan pääteiden ja muiden vilkkaiden teiden kunto säilyy nykytasolla mutta alemman tieverkon kunto heikkenee ja huonokuntoisten teiden määrä lisääntyy. Myös siltojen yleiskunto heikkenee ja vaurioiden määrä lisääntyy.

Perustien rahoitustasoa arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon perustien todellinen rahoitustarve sekä liikenneturvallisuuden edistämiseen liittyvät vaatimukset. Lähes neljääsataa kuollutta ja yhdeksäätuhatta loukkaantumista vuosittain tieliikenteessä ei voida pitää hyväksyttävänä. Teiden kunto vaikuttaa merkittävällä tavalla turvallisuuteen. Suuri osa liikenneverkkoamme on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla eikä vastaa enää nykyliikenteen tarpeita.

Huonot päällysteet, soratiet, kelirikko, ruuhkat ja painorajoitetut sillat lisäävät maantieliikenteen kustannuksia. Merkittävää kansallista pääomaamme, tieverkkoa, ei tule päästää rappeutumaan, koska siinä tapauksessa tiestön saattaminen ennalleen muodostuu kohtuuttoman kalliiksi. Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista mutta samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä.

Toimiva tiestö on kansalaisten arjen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Se on myös yksi aluepolitiikan keskeisimmistä välineistä. Sosialidemokraattien mielestä sujuva ja turvallinen liikenne on turvattava riittävällä lisärahoituksella.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa perustienpitoon.

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Vuoden 2007 talousarviossa päätettiin käynnistää ne vielä aloittamatta olleet kehittämishankkeet, jotka sisältyivät liikennepoliittisen ministerityöryhmän esittämään ns. ensimmäiseen koriin. Hallitus ehdottaa kuitenkin kahden tiehankkeen lykkäämistä jo siirretyn Lusi—Mikkeli-hankkeen lisäksi. Hallitus on lykkäämässä kantatien 51 korjausta välillä Kirkkonummi—Kivenlahti, ja Savonlinnan keskustan tiehankkeet siirtyvät vuodelle 2010.

Sosialidemokraatit linjasivat jo hallitustunnusteluissa, että liikenneväylien rakentaminen ja rahoitus on pidettävä vuosittain vakaana ja liikenneyhteydet on nähtävä keskeisenä osana kansallista kilpailukykyä. SDP vaati, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan ja lisäksi hallituskauden aikana aloitetaan tien E18 rakentaminen moottoritieksi Koskenkylästä Vaalimaalle.

Viime vuonna opposition budjettivastalauseessa vaadittiin jopa hankkeiden kiirehtimistä. Eduskunnan yksimielisesti hyväksymiä tiehankkeita ei saa lykätä. Seurauksena on väistämättä liikenneturvallisuuden vaarantuminen, suomalaisen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kärsiminen sekä ympäristöpolitiikan heikkeneminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.78 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa eräisiin tiehankkeisiin.

30. Merenkulkulaitos

21. Vesiväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Valtio on perinyt viime vuosina väylämaksuina noin 15 miljoonaa euroa ylikatetta. Väylämaksulain perustelujen mukaan väylämaksu on lähtökohtaisesti tarkoitettu käytettäväksi kauppamerenkulun tarpeista aiheutuviin merenkulkulaitoksen menoihin.

Merenkulunrahoituskehys ei anna riittäviä mahdollisuuksia väylien ja turvalaitteiden kunnostamiseen, vaan nykyinen palvelu-ja turvallisuustaso alenevat. Vesiväylien kunnossapito on välttämätöntä sekä liikenteen turvallisuuden että myös Suomen kilpailukyvyn kannalta. Siksi on huolehdittava siitä, että vesiväylien kunnossapidon resursseja vahvistetaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.21 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa vesiväylien kunnossapitoon.

40. Ratahallintokeskus

21. (31.40.21, osa) Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Savonlinna—Huutokoski-radan kunnostusta lukuun ottamatta rataverkon korvausinvestointeihin jää noin 130 miljoonaa euroa. Selvityksen mukaan rataverkon ylläpitäminen turvallisena liikenneväylänä edellyttäisi, että korvausinvestointeihin osoitettaisiin vuosittain 190 miljoonaa euroa. Kustannuksia ovat viime aikoina nostaneet huomattava radanrakennusmateriaalin hintatason nousu. Esimerkiksi ratakiskojen kustannukset ovat nousseet yli 50 prosenttia vuodesta 2004 ja ostovoima on pienentynyt 100 miljoonalla eurolla vuoteen 1996 verrattuna.

Mikäli rahoitustasoa ei nosteta merkittävästi, seurauksena on liikennöinnin kannalta välttämättömien korvausinvestointien siirtyminen ja rataverkon kunnon heikkeneminen. Rataverkon liikennerajoitukset lisääntyvät nopeasti, jolloin rautatieliikenteen kilpailukyky kuljetusmuotona heikkenee. Ensi vuonna rataverkon kunnosta johtuvien nopeusrajoitusten määrä nousee jo noin 630 kilometriin, kun se vielä viime vuonna oli noin puolet vähemmän.

Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle. Tästä on saatu syksyn kuluessa monta ikävää esimerkkiä. On selvää, etteivät nämä heikennykset voi olla vaikuttamatta asiakastyytyväisyyteen ja junaliikenteen imagoon sekä rahti- ja matkustajamääriin ja VR:n kannattavuuteen

Tarvitsemme toimivia rataosuuksia, jotka palvelevat sekä nopeaa henkilöliikennettä että raskasta tavaraliikennettä. Raideliikenteen edellytyksistä on huolehdittava monipuolisen liikenteen sekä kestävän kehityksen tukemiseksi. Sosialidemokraatit vaativat myös, että ratojen sähköistämistä on jatkettava. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin ratojen sähköistyksen jatkamista ministerityöryhmän ehdotusten mukaisesti. Tätä oppositiossa vaadittiin viime kaudella, mutta nyt hallituksessa asia on unohdettu.

Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että se pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus suunnitelmallisesti pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteisten ratojen pitämiseen liikennöitävässä kunnossa. Tällä on merkitystä erityisesti puunsaannin turvaamisen kannalta.

Raideliikenne on vähän saastuttavana, energiataloudellisena ja turvallisena liikennemuotona kestävän kehityksen mukaista. Rataverkon perusparannusluontoisiin korvausinvestointeihin varattu rahoitus ei riitä. Jos riittävää rahoitusta korvausinvestointeihin ei saada, uhkaa useiden rataosuuksien perusparannustöiden valmistuminen lykkääntyä vuosilla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa perusradanpitoon.

78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)

Hallituksen liikennepoliittisten toimenpiteiden johdosta myös merkittävät ratahankkeet uhkaavat vesittyä.

Seinäjoki—Oulu-hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa, ja vuoden 2007 talousarviossa sille on myönnetty 110 miljoonan euron sopimusvaltuus. Varsinainen rakentaminen alkaa vuonna 2008, ja ensi vuodelle on esitetty 54 miljoonan euron rahoitusta.

Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että ehdotettu 54 miljoonan euron rahoitus ei ole riittävä vaan käytännössä töitä voitaisiin tehdä 90 miljoonalla eurolla. Myös sopimusvaltuutta tulisi nostaa pikaisesti, jotta vuoden 2009 töiden ja työurakoiden suunnittelu voidaan käynnistää ajoissa. Liian alhainen rahoitustaso johtaa tehottomaan rakentamiseen.

Myös hankkeen sisältöä ja laajuutta on vielä harkittava. Selvityksen mukaan liikenne on lisääntynyt erittäin voimakkaasti rataosuudella Kokkola—Ylivieska ja kyseiselle rataosalle olisi tarvetta rakentaa kaksoisraide. Tästä aiheutuu 250 miljoonan euron lisäkustannukset, jolloin koko hankkeen kustannukset nousevat 800 miljoonaan euroon.

Sosialidemokraatit ovat myös aikaisemmin linjanneet, että Lahti—Vainikkala-rataa on parannettava sekä Kehäradan ja Espoon metron rakentaminen on aloitettava.

Yksi kiireellisimmistä ja pääkaupunkiseudun kuntien yksimielisesti ykköshankkeena ajamista ratahankkeista on Vantaalle sijoittuva Kehärata. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja merkittävä.

Sosialidemokraattien mielestä kansantalouden kannalta tärkeät ratahankkeet on toteutettava ripeässä aikataulussa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momenteille 31.40.78 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa eräisiin ratahankkeisiin.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että joukkoliikenteen tuki ulotetaan koskemaan myös pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Turun seudun joukkoliikennettä. Tuen oli myös edellytetty astuvan voimaan vuonna 2008. Hallituksen päätöksellä tuki astuu voimaan vasta 2009 alkaen.

Liikennepolitiikan lähtökohtana on oltava kestävän kehityksen periaate. Toimiva joukkoliikenne lisää ihmisten tasaveroisia liikkumismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Joukkoliikenteen rahoitukseen tarvitaan kuitenkin selkeä tasokorotus. Laadukasta joukkoliikennettä ei voida ylläpitää pelkillä asiakastuloilla ja kuntien rajallisella rahoituksella, vaan joukkoliikenteen turvaaminen julkisella tuella on välttämätöntä. Tuen pitää taas näkyä lippujen hinnoissa niin, että joukkoliikenteestä tulee kilpailukykyisempi.

Sosialidemokraatit odottavat hallitukselta toimia joukkoliikenteen vahvistamiseksi. Ympäristön kannalta suurimmat hyödyt saadaan tukemalla suurten kaupunkien joukkoliikennettä. Suurissa asutuskeskuksissa tehdään yli 70 prosenttia Suomen joukkoliikenteen matkoista. Useissa Euroopan suurissa kaupungeissa valtio tukee joukkoliikennettä 50—60 prosentilla, mutta Suomessa suurten kaupunkien joukkoliikenteen tulot perustuvat lipputuloihin ja kuntien myöntämään rahoitukseen. Myös haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut vaativat sekä kehittämistä että taloudellisia resursseja. Ehdotamme myös maksutonta joukkoliikennettä lapsille ja nuorille.

Lisäksi dieselveron noususta tulee Linja-autoliiton arvion mukaan kymmenen miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Se on sama kuin hallituksen vuodelle 2009 lupailema suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki. Tämä kuvaa hallituksen liikennepolitiikkaa. Yhtäällä joukkoliikenteelle tarjoillaan pieniä tukia, toisaalla ne verotetaan pois.

Joukkoliikenteen peruspalvelutason lähtökohtana tulee olla jokaisen suomalaisen jokapäiväisen arkielämän liikkumisen turvaaminen sekä paremman ilmastopolitiikan noudattaminen. Hallituksen osoittamalla määrärahalla tämä ei ole mahdollista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa joukkoliikenteen tukemiseen.

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka ja markkinoiden sääntely

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Kotitalouksien velkaantuminen on ollut viime aikoina nousussa. Eniten kotitalouksien velanottoa ovat lisänneet asuinrakennusinvestoinnit sekä vilkas vanhojen asuntojen kauppa. Näiden lisäksi myös velaksi kuluttaminen on lisääntynyt. Tämä kehitys yhdessä korkotason nousun kanssa ennakoi sitä, että tarve talous- ja velkaneuvontaan ei vähene, pikemminkin päinvastoin. Näin ollen ei ole myöskään perusteita vähentää tarkoitukseen osoitettavaa määrärahaa vuoden 2007 tasosta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.40.31 otetaan lisäyksenä 150 000 euroa velkaneuvonnan järjestämiseen.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Hallitusohjelma ja EU:ssa keväällä sovitut erittäin kunnianhimoiset uusiutuvan energian lisäämistavoitteet edellyttävät, että Suomen uusiutuvan energian käyttöä lisätään huomattavasti. Tehdyt energiapoliittiset linjaukset ja talousarvioehdotus eivät ole tältä osin keskenään tasapainossa. Energiatukibudjetti on pysynyt vuosia samalla tasolla ja nyt jopa laskenut. Uusiutuvan energian rahoitusta tuleekin lisätä merkittävästi. Eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan EU:n uusiutuvaa energiaa koskevat velvoitteet edellyttäisivät investointituen tason korottamista noin 100 miljoonaan per vuosi.

Alhainen tukibudjetti johtaa siihen, että myönnettävät tukiosuudet uusiutuvan energian investointeihin jäävät alhaisiksi. Investointituki on kustannustehokas uusiutuvan energian edistämiskeino.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa energiatukiin.

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

51. (34.06.51) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Hallituksen päättämät toimet työllistämismäärärahojen suuntaamisesta uudelleen voivat heikentää erityisesti pitkäaikaistyöttömien aktiivitoimien piiriin pääsyä. Valmentavan koulutuksen ja kunta-, valtio- ja järjestösektorin tukityöllistämisen avulla on pitkäaikaistyöttömien, ikääntyvien, maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten työllistymisedellytyksiä voitu parantaa ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Kun valtio- ja kuntasektorin tukityöllistämismäärärahoja vähennetään, joutuvat kunnat entistä enemmän itse rahoittamaan pitkäaikaistyöttömien työllistämisen. Näin lisätään entisestään myös kuntien menoja.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 311/2007 vp ehdotamme,

että momentille 32.80.51 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin.

64. (34.06.64) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Talousarvioesityksessä ehdotetaan merkittävää vähennystä työllisyysperusteisiin investointimäärärahoihin. Kuluvan vuoden 34,7 miljoonan euron avustusvaltuutta esitetään supistettavaksi ensi vuonna 16,5 miljoonaan euroon.

Määrärahakehitys on huolestuttava. Työllisyyspoliittisilla investoinneilla on ollut erittäin suuria myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän kehittämiseen varsinkin vaikeilla työttömyysalueilla ja rakennemuutospaikkakunnilla. Ne ovat edesauttaneet monien yksityisten investointien liikkeelle lähtöä. Näin suhteellisen pienellä rahalla on voitu saada aikaan merkittäviä kasvusykäyksiä alueilla, joilla työpaikkojen syntyminen on muutoin ollut vaikeaa. Erityisen suuri merkitys määrärahan supistumisella on Länsi- ja Etelä-Suomessa, missä uusien EU-ohjelmien rahoitustaso alenee tuntuvasti. Onkin tarpeen ja perusteltua, että määräraha pidetään vuoden 2007 talousarvion tasolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.80.64 otetaan lisäyksenä 6 000 000 euroa työllistämisperusteisiin investointeihin ja että momentin valtuutta korotetaan 18 200 000 eurolla.

10. (33.15, 28, osa ja 35.30) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus

51. (33.15.52) Lapsilisät (arviomääräraha)

Nostaessaan vain lapsilisän yksinhuoltajakorotusta kymmenellä eurolla 36,60 eurosta 46,60 euroon vuoden 2008 alusta hallitus jättää suurimman osan lapsiperheistä ilman lapsilisien korotuksia. Hallitus lisää lapsiperheiden kuluja nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ensi vuonna sekä sitomalla ne indeksiin. Kuluttajatutkimusten mukaan ensimmäisestä lapsesta tulevat miltei suurimmat kustannukset. Ehdotamme tämän vuoksi ensimmäisen lapsen lapsilisän korottamista niin, että se on samansuuruinen toisen lapsen lapsilisän kanssa.

Esitämme perheen ensimmäisestä lapsilisään oikeuttavasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrää korotettavaksi nykyisestä 100 eurosta 110,50 euroon kalenterikuukaudessa. Olemme tehneet myös lapsilisän korottamista koskevan lakialoitteen (LA 62/2007 vp).

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 50/2007 vp ehdotamme,

että momentille 33.10.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 75 000 000 euroa ensimmäisen lapsen lapsilisän korottamiseen.

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

52. (34.06.52) Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan lailla turvataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Perustuslain nojalla ns. syyperusteista toimeentuloa saavien ei siten tulisi joutua viimesijaisen toimeentuloturvan eli toimeentulotuen piiriin.

Työmarkkinatuen taso ei riitä työttömän perustoimeentuloon, ja osa työmarkkinatuen saajista joutuu asumistuen lisäksi turvautumaan toimeentulotukeen. Kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten asemaa on parannettava toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi.

Siksi ehdotamme työmarkkinatuen korottamista 1,5 eurolla päivässä. Tasokorotukseen tulee myös liittää riittävä määrä aktiivitoimenpiteitä, jolloin pitkäaikaistyöttömiä voidaan auttaa työllistymään uudelleen.

Työmarkkinatukea tulee jatkossa nostaa asteittain niin, ettei työttömän henkilön tarvitsisi nostaa toimeentulotukea lainkaan. Tämä vaatisi työmarkkinatuen korotusta kolmella eurolla päivässä.

Työmarkkinatuen ja muun työttömyysturvan keskinäisen kytkennän vuoksi työmarkkinatuen korotus nostaa myös työttömän peruspäivärahan tasoja sekä niihin kytkettyä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 123 000 000 euroa työmarkkinatuen korottamiseen.

50. (33.21, 22, 23 ja 92, osa) Veteraanien tukeminen

51. (33.21.52) Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Sotainvalidien kotona asumista on haluttu tukea korvaamalla kuntien heille järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluja. Näiden palvelujen ulkopuolelle jää kuitenkin noin 5 000 haitta-asteeltaan 10—15 prosentin sotainvalidia. Ikääntymisen seurauksena monella heistä on toimintakyky heikentynyt siinä määrin, että he tarvitsevat monenlaista apua ja palveluja.

Sotainvalidien keski-ikä on jo yli 85 vuotta. Siten erityisen tärkeää on turvata kotona asuville sotainvalideille sellaiset sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelut, että he halutessaan voisivat mahdollisimman pitkään selvitä kotona ja välttää laitoshoitoon siirtymistä.

Esitämme talousarvioon määrärahakorotusta sotilasvammalain mukaisten avopalvelujen laajentamiseksi 10—15 prosentin sotainvalideihin. Jatkossa sotilasvammalain mukaisten etuuksien edellytyksenä olevasta haitta-asteprosentista voidaan luopua kokonaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.50.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 31 700 000 euroa käytettäväksi sotilasvammalain nojalla kunnille korvattavien avopalvelujen järjestämiseen myös haitta-asteeltaan vähintään 10 prosentin sotainvalideille.

60. (33.06, osa, 32 ja 33, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. (33.32.30) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuntien ongelmat vanhustenhuollon järjestämisessä ja uuden henkilökunnan palkkauksessa hoito- ja hoivapalveluihin ovat olleet pitkään tiedossa. Hallitus esittää hallitusohjelman mukaista korotusta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin vain 21,3 miljoonaa euroa. Hoito- ja hoivapalvelujen saatavuuden ja laadun varmistaminen on tulevaisuuden avainkysymyksiä. Erityisesti vanhustenhuoltoon, perheiden palveluihin ja vammaispalveluihin tarvitaan tuhansia uusia työntekijöitä. Lisäksi kuntien naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkankorotukset vaativat lisärahoitusta. Siksi esitetty valtionosuus sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin ei ole riittävä.

Lisäksi hallitus aikoo korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja 1.8.2008, mutta korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät jää kunnille, sillä kuntien valtionosuusprosentteja madalletaan niin, että asiakasmaksut tuloutuvat käytännössä valtiolle.

Vaikka hallitus on ohjelmassaan luvannut parantaa kuntapalveluja — muun muassa vanhustenhuollon palveluja — monin tavoin, ei tavoitteisiin nähden ole kuitenkaan varattu läheskään riittäviä resursseja. Sosialidemokraattien mielestä erityisesti vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen tarvitaan selkeä suunnitelma, selkeät vanhustenpalvelujen tasoa ohjaavat normit ja riittävä rahoitus. Lapsiperheiden ja vammaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen sekä kansalaisten tasavertaisuuden varmistamiseen omaishoidossa tarvitaan niin ikään merkittäviä lisäresursseja.

Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto luo tasaveroiset työssäkäyntimahdollisuudet niin naisille kuin miehillekin. Perusvähennyksillä ja toimivilla palveluilla voidaan myös tehokkaasti ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Esitimme talousarvioaloitteessamme 600 miljoonan euron määrärahalisäystä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin. Esityksemme antamisen jälkeen syntyi kunta-alalle palkkaratkaisu, jonka seurauksena hallitus lisäsi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia 150 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi esitämme 450 miljoonan euron lisäystä sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin edellä mainittuun tarkoitukseen. Valtionosuuslisäyksen jakautuminen asukasluvun mukaan tasaisesti kuntien kesken varmistaisi eri asemassa olevien kuntien yhdenvertaisuuden toteutumisen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 51/2007 vp ehdotamme,

että momentille 33.60.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 450 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksien korottamiseen.

Lisäksi ehdotamme lakialoitteeseen LA 128/2007 vp viitaten,

että hyväksytään seuraava lausuma:

Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin: koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on tärkeä osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Siten koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ja terveydenhuollon resursseihin on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Terveysongelmia ehkäiseviä palveluja on kehitettävä.

Stakesin selvityksen mukaan vain harvoissa terveyskeskuksissa kouluterveydenhuolto on järjestetty kansallisten suositusten mukaisesti. Siten koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ja terveydenhuollon resursseihin on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämistyössä on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisen asteen (lukioiden ja ammattioppilaitosten) opiskelijaterveydenhuoltoon ja sen järjestämiseen. Myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa tulee parantaa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 51/2007 vp ehdotamme,

että momentille 33.60.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 15 000 000 euroa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon parantamiseen.

32. (33.32.32) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Erikoissairaanhoitolain mukaan valtio suorittaa korvausta kuntayhtymille, joissa on yliopistosairaala, yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta. Korvaus perustuu suoritettujen tutkintojen ja tieteellisten julkaisujen lukumääriin. Määrärahat erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan ovat useita vuosia olleet samat, vaikka tutkimustoiminnan tulos ja volyymi ovat lisääntyneet huomattavasti. Valtion tulee turvata tutkimuksen julkinen rahoitus mm. puolueettoman tutkimustoiminnan turvaamiseksi. Näistä syistä ehdotamme tutkimuksen määrärahojen korottamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.32 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan.

33. (33.32.33) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Erikoissairaanhoitolain mukaan valtio suorittaa korvausta kuntayhtymille, joissa on yliopistosairaala, lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Vaikka hallitus lisää koulutuksen korvauksen määrärahoja viidellä miljoonalla eurolla, ovat koulutusmäärärahat edelleen liian pienet kustannustaso huomioon ottaen. Siksi esitämme lisämäärärahaa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.33 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

35. (33.32.38) Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Hallituksen esittämän lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen hyödyt jäävät pieniksi toimeentulotukea saaville yksinhuoltajaperheille, sillä he jäävät korotuksen ulkopuolelle korotuksen pienentäessä myönnettävän toimeentulotuen määrää. Pitkään jatkuva köyhyydessä ja toimeentulotuen varassa eläminen syrjäyttää lapsia ja lapsiperheitä.

Vaikka toimeentulotuen tulisi olla viimesijainen toimeentuloturvan muoto, joutuvat käytännössä monet perheet turvautumaan toimeentulotukeen säännöllisenä tukena. Koska hallituksen talousarvioesityksessä ei ole luvassa riittävän suuria korotuksia niiden ensisijaisten etuuksien tasoon, jotka vähentäisivät lapsiperheköyhyyttä, on välttämätöntä puuttua toimeentulotuen perusteisiin nostamalla lapsen perusosan tasoa toimeentulotuessa.

Sosialidemokraatit toteuttivat viime vaalikaudella useita täsmätoimia kaikkein pienituloisimpien aseman kohentamiseksi. Haluamme jatkaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävää politiikkaamme myös kuluvalla vaalikaudella. Siksi ehdotamme toimeentulotuessa olevan lapsen perusosan tason nostamista 30 eurolla kuukaudessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että perusosan määrä nousisi noin 11 eurosta noin 12 euroon päivässä.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 53/2007 vp ehdotamme,

että momentille 33.60.35 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 16 500 000 euroa toimeentulotuen lapsen perusosan korottamiseksi 30 eurolla kuukaudessa.

38. (33.32.37) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarve on viime vuosina kasvanut jatkuvasti. Oman osuutensa kasvuun aiheuttavat muun muassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän lisääntyminen ja vanhempien päihteiden käytön kasvu. Osaava ja oikea-aikainen hoito on lasten ja nuorten kehityksen kannalta ensisijaisen tärkeää. Tällä vahvistetaan lapsen ja nuoren selviytymistä tasapainoiseen aikuisuuteen ja vähennetään myöhempien, huomattavasti kalliimpien hoitomuotojen tarvetta.

Hallitus esittää, että kunnille aiemmin suunnattu lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden valtionosuuksiin sisällytetty määräraha poistetaan ja että nämä palvelut rahoitetaan jatkossa osana sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Hallituksen esitys siitä, että rahoitus on jatkossa pysyvä, on sinänsä kannatettava. Erillisellä määrärahalla aloitettiin kuitenkin viime hallituskaudella hyviä hankkeita, joiden jatkuvuus olisi turvattava nytkin. Jos lapsi- ja nuorisopsykiatrian määrärahat sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitukseen, ei ole varmuutta siitä, että nämä hankkeet jatkuvat. Sosialidemokraatit katsovat siten, että lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden parantamiseen tarkoitettu erityisvaltionosuus on myönnettävä kunnille myös ensi vuonna. Lisäksi ko. erityisvaltionosuuden määrää on nostettava, jotta lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin pystyttäisiin tarttumaan oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla toimilla ja jotta myös hoidon pitkäjänteisempi suunnittelu voidaan turvata.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 69/2007 vp ehdotamme,

että momentin 33.60.38 nimi muutetaan kuulumaan "Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)" ja

että momentille 33.60.38 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden parantamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin.

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden lunastushinta on viime aikoina noussut merkittävästi erityisesti puun hinnan kohoamisen seurauksena. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO) perustuu metsien pysyvään suojeluun maanomistajien tekemien tarjouspyyntöjen pohjalta. Talousarvioesityksessä on varattu METSOn mukaisten yksityismaiden hankintaan vain 7 miljoonaa euroa. Puun hinnannousun kautta myös metsämaiden hintaan kohdistuu niin merkittäviä korotuspaineita, että talousarvioon varatut hankintaresurssit eivät enää riittäne toteuttamaan METSO-ohjelmaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Esitämme, että tämä tulee ottaa huomioon tulevissa budjettiesityksissä. Ylipäänsä METSO-ohjelman jatkon rahoitukseen tulee ensi vuonna varautua riittävällä määrärahapanostuksella, jotta ohjelman ensimmäisen vaiheen tärkeä työ ei valuisi hukkaan.

61. (35.10.63) Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvosto teki keväällä 2002 periaatepäätöksen Itämeren suojeluohjelmasta. Itämeren rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä ei ohjelmasta huolimatta ole saatu kuriin, ja Suomenlahden tila on viime vuosina edelleen heikentynyt hapettoman tilan vallatessa jatkuvasti lisää pohjapinta-alaa. Myös uudet vaaralliset lajit ovat hälyttävällä tavalla lisääntyneet. Hallituksen esittämät toimet Itämeren tilan kohentamiseksi ovat täysin riittämättömiä.

Itämeren rehevöitymisen suurin kotimainen aiheuttaja on maatalouden päästöt. Niiden vähentämiseksi Itämeren merkitystä luonnonsuojelualueena tulee korostaa. Rehevöitymisen hillitsemiseksi maatalouden ympäristötukien myöntämisperusteita ja valvontaa tulee entisestään kiristää. Rehevöitymisen hillitsemisen ohella on tärkeää varmistaa Itämeren luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja samalla parantaa alueen meriturvallisuutta. Lähialueen maiden yhteistyötä Itämeren suojelussa täytyy jatkaa. Tämä edellyttää riittäviä resursseja.

Kun edellinen hallitus vuoden 2007 talousarvioesityksessä asetti tavoitteeksi Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisen erityisesti Suomen rannikolla, vuoden 2008 budjetista on tämä edellytys poistettu. Vuoden 2007 budjetin yhteydessä ympäristöministeriölle asetettuihin tulostavoitteisiin verrattuna ovat vuoden 2008 tavoitteet vähälukuisempia ja ylimalkaisempia. Ympäristöministeriön pääluokan alaisen ympäristön- ja luonnonsuojelun luvun alle kohdennettiin vielä vuoden 2007 budjetissa 34 prosentin korotus määrärahoissa, kun vuoden 2008 budjetissa korotus on enää 9 prosenttia. Ympäristönsuojelun edistämiseen momentin 61 alle varattuja määrärahoja tulee esitettyä tehokkaammin kohdentaa nimenomaan Itämeren suojeluun.

Itämeren suojelukomissio (HELCOM) on laatinut toimintaohjelman, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä Itämeren tilan pelastamiseksi. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että valtioneuvoston periaatepäätöksen tasolta siirrytään toimenpideohjelman tasolle ja myös Itämeren suojelukomission toimintaohjelman rahoitus turvataan valtion budjetissa. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen tulee näkyvästi sitoutua ministeritasolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.61 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa Itämeren suojelemiseksi.

67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v)

Porvarihallituksen budjettiesityksessä on otettu askel väärään suuntaan, mitä tulee kansainvälisen yhteistyön vähentymiseen ympäristönsuojelun saralla. Tämä on erityisen kohtalokasta ottaen huomioon Itämeren kriittinen tila ja lähialueyhteistyön suuri merkitys yhteisellä merialueella. Vuoden 2008 talousarviosta on kokonaan poistettu momentti 67. Tämän momentin varoilla on aikaisempina vuosina tuettu ympäristöyhteistyötä Suomen lähialueiden maissa. Vuonna 2006 ympäristöyhteistyön edistämiseen panostettiin 1 600 000 euroa ja vielä vuonna 2007 kyseiselle momentille sijoitettiin 800 000 euroa.

Vaikka kyse on osittain päättyvistä projekteista, ei lähialueyhteistyön tarve katoa mihinkään. Suomen on toimittava aktiivisesti Itämeren maiden kaikessa yhteistyössä, jotta näkyviä tuloksia voidaan saada aikaiseksi. Tätä työtä ei voida tehdä ilman riittäviä resursseja. Kaiken lisäksi lähialueyhteistyö on kustannustehokas tapa parantaa Itämeren tilaa, ja suhteellisen pienellä omalla panostuksella voidaan saada aikaan merkittäviä kansainvälisiä rahoitusjärjestelyjä.

Momentin poistaminen on selkeässä ristiriidassa valtioneuvoston julkilausuman tavoitteen kanssa parantaa Itämeren tilaa. Myös ympäristöministeriön kirjaamissa tavoitteissa korostetaan Suomen ja Venäjän ympäristöyhteistyön tärkeyttä. Budjettiesitys ei vastaa näihin hallituksen omiin linjauksiin.

Valtiovarainministeripuolue kokoomus linjasi omassa vastalauseessaan (VaVM 41/2006 vp) viime vuoden talousarvioesitykseen Itämeren kansainvälisen suojelun tärkeyttä. Vielä viime vuonna kokoomus siis peräänkuulutti Itämeren päästöjen vähentämiseksi kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä Suomenlahden tilan kohentamiseksi. Vastalauseessaan kokoomus edellytti kirjausta tuolloisen talousarvioesityksen luvun 35.10 perusteluihin vaatien hallitusta nimenomaan tehostamaan toimiaan kotimaassa ja lähialueilla tapahtuvana yhteistyönä. Sosialidemokraatit pitävät tätä kirjausta tärkeänä ja edellyttävät hallitukselta konkreettista panostusta lähialueyhteistyön lisäämiseen erityisesti Suomenlahden tilan pelastamiseksi.

Syyt lähialueyhteistyötä koskevan momentin poistoon ovat ilmeisen poliittisia. Taustalla on ollut ajatus lähialueyhteistyön kehittämisestä asteittain osapuolten väliseksi tasavertaiseksi yhteistyöksi. Samalla Venäjältä edellytetään kasvavaa taloudellista sitoutumista hankkeisiin. Menotaso vähenee kuitenkin 23 miljoonasta 13 miljoonaan vuoteen 2011 mennessä. Teknisen avun rahoitus hoidetaan jatkossa ulkoasiainministeriön määrärahasta (24.50.66). Lähialueyhteistyön määräraha ulkoasiainministeriön pääluokassa on tasoltaan 20,5 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa euroa on osoitettu ympäristöhankkeisiin. Ympäristövaliokunta on aiheellisesti huomauttanut, että lähialueyhteistyömäärärahan vähentäminen ei saa vaikuttaa määrärahan ympäristöhankkeita koskevaan osuuteen. Sosialidemokraatit edellyttävät, että Suomi ottaa yhteisen meremme puolesta edelläkävijän aseman lähialueyhteistyön kehittämisessä. Tämän tulee näkyä myös määrärahoissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momenttia 35.10.67 ei poisteta talousarviosta ja että sille otetaan 1 600 000 euroa ympäristöyhteistyön edistämiseksi Suomen lähialueen maissa.

20. (35.20, osa, 30, osa ja 70) Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Hallituksen kehyslinjauksen mukaan määräraha aluearkkitehtitoiminnan valtionavustuksia varten on mahdollisesti poistumassa valtion budjetista tämän hallituskauden aikana. Aluearkkitehtiavustusta saavista kunnista 24 on mukana Paras-hankkeen mukaisten kaupunkisuunnitelmien laadinnassa ja toteuttamisessa. Aluearkkitehtitoimisto on pienissä kunnissa tärkeä toimija kaupunkiseudun yhteistyössä. Katsomme, että määräraha tulisi palauttaa edellisen hallituksen alkuvuonna 2007 tekemän kehyspäätöksen mukaiseksi. Katsomme, että avustusta ja aluearkkitehtitoimintaa tulisi jatkaa vähintään tämän hallituskauden ajan eli vuoteen 2011 saakka.

55. (35.30.55) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Vaikka korjausavustuksia ollaan korottamassa, hallituksen lisäys kohdentuu vain energia-avustuksiin. Sen sijaan hissiavustuksiin ei ole luvassa erillistä korotusta. Väestön ikääntyessä tulisi korjausrakentamisen esteettömyyteen panostaa huomattavasti tuntuvammin semminkin, kun korjausavustusten määrä on nostosta huolimatta vieläkin 10 miljoonaa euroa alhaisempi kuin 3 vuotta sitten.

Uusiutuviin energiamuotoihin ja energiansäästöön perustuvaa lämmitysjärjestelmien kehittämistä on tuettava investointituilla. Yhteiskunnan panosta energiansäästämisen edistämiseen tarvitaan. Asuintalojen energiatehokkuutta voidaan edelleen parantaa erityisesti pientalojen osalta, jotka muodostavat lämmitysenergian suurimman kuluttajaryhmän.

Erityinen haaste energiansäästölle liittyy kotitalouksiin, joiden lämmitystavan muuttamisen taloudelliset hyödyt eivät yksittäisesti tarkasteltuina ole riittävän suuria ohjaamaan kulutustottumuksia kalliiden kertainvestointien tekemiseksi. Yhteiskunta voi kuitenkin vaikuttaa suoraan energiansäästöön tukemalla muutosinvestointeja. Tästä syystä esitämme kolmen miljoonan euron lisäpanostusta pientalojen energia-avustuksiin.

Ihmiset asuvat nykyään ja tulevaisuudessa yhä pitempään omassa kodissaan. Tämä on paitsi vanhusten oman tahdon mukaista myös yhteiskunnan etu. Kerrostalot sijaitsevat yleensä kaupunkien keskuksissa, joista löytyvät myös palvelut. Tällöin näissä kiinteistöissä sijaitsevat asunnot ovat ihanteellisia vanhusten kannalta. Ikävä kyllä ensimmäisen kerroksen asuntoja on kuitenkin suhteellisen vähän, ja osalle vanhuksista ensimmäinen kerros tuntuu turvattomalta paikalta asua, joten hissillä on olennainen merkitys kiinteistöjen toimivuuden ja esteettömyyden kannalta.

Tällä hetkellä varausvaiheessa on uusia hissejä noin 28 miljoonan euron edestä. Mikäli hissien määrä on edelleen kasvussa, tarvittava määrärahatarve kasvaa vastaavasti. Vanhojen hissien uudistamiseen tai peruskorjaukseen jätettiin hakemuksia noin 24 miljoonan euron edestä (luku on säilynyt suurin piirtein samansuuruisena viime vuosina). Avustuksiin voitiin käyttää vain 3 miljoonaa euroa, eli vain noin 8 prosenttia hakijoista sai myönteisen päätöksen.

Ensi vuotta ajatellen olisi tarkoituksenmukaista jakaa korjausavustusten momentille lisää rahaa kohdennettuna puoliksi edellä mainittuihin energia-avustuksiin ja hissiavustuksiin niin, että energia-avustuksia voitaisiin myöntää ensi vuonna 3 000 000 eurolla hallitusten esitystä enemmän. Vastaavasti hissiavustusten määrärahaa tulisi nostaa 3 000 000 eurolla, jotta vanhusten mahdollisuutta asua kotona pidempään parannetaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.55 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa hissiavustusten ja

3 000 000 euroa energia-avustusten myöntämiseksi.

60. (35.30.60) Siirto valtion asuntorahastoon

Suomessa on huomattava määrä pääosin 1960—1970-luvuilla rakennettuja lähiöitä, joiden rakennuskanta vaatii lähitulevaisuudessa mittavia perusparannustoimenpiteitä. Ilman toimenpiteitä nämä lähiöt yksipuolistuvat sosiaaliselta ja väestörakenteeltaan alun perin nuorille lapsiperheille rakennettujen alueiden väestön ikääntyessä.

Lähiöitä tulee kehittää eri viranomaissektorien, kuten asunto-, sosiaali- ja elinkeinoviranomaisten ja yksityisen sektorin, yhteistyönä. Erityisesti kaupallisten palvelujen kytkeminen lähiöiden kehittämiseen on erittäin tärkeää. Lähiöistä on kehitettävä eri elämäntilanteisiin soveltuvia alueita, jotka ovat asukasrakenteeltaan, asuntokannaltaan sekä palveluiltaan monipuolisia ja turvallisia.

Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja alueellisen eriytymisen vähentämiseksi on käynnistetty ympäristöministeriön koordinoiman poikkihallinnollisen lähiöuudistusohjelman valmistelu. Toimenpiteiden rahoitukselle ei valtion talousarvioon kuitenkaan sisälly mitään takeita. Lähiöohjelman käynnistämistä varten tulee osoittaa selkeä määräraha Valtion asuntorahastolle. Nämä varat voitaisiin käyttää lähiöohjelman käynnistämiseksi ja esimerkiksi rakennusten kuntoa ja asuinympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä parantaviin toimenpiteisiin.

Huoli lähiöidemme jälkeenjääneisyydestä on tulevaisuuden kannalta aiheellinen. Sosialidemokraatit katsovat, että rahoituskehyksen tulisi olla selvillä jo projektin alkuvaiheessa, kun toimenpiteitä suunnitellaan. Muuten lähiöohjelma on vaarassa jo ennen syntymistään jäädä pelkäksi paperitiikeriksi.

Talousarvioaloitteen TAA 985/2007 vp perusteella ehdotamme,

että momentin 35.20.60 perusteluihin lisätään, että valtion asuntorahaston varoista saa myöntää avustuksia lähiöohjelman käynnistämiseen yhteensä enintään 3 000 000 euroa.

01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Vastalauseen muutosehdotukset merkitsevät valtion menojen lisääntymistä 410 000 000 eurolla. Talousarvion tasapainottamiseksi momentille ehdotettua määrärahaa tulee vähentää 410 000 000 eurolla.

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulovero

Tuloverokertymään vaikuttaa työllisyys- ja palkkakehitys. Tuloverokertymää on monen vuoden aikana tarkistettu ylöspäin talousarvioesityksestä ennakoitua paremmasta kehityksestä johtuen. Arvioissa on ollut systemaattinen noin 2 prosentin virhe talousarvion ja lopullisesti toteutuneen tuloverokertymän välillä.

Edellisen hallituksen aikana luotu pohja kantaa pitkälle, ja taloudellinen tilanne näyttää jatkuvan sen seurauksena suotuisana myös ensi vuonna. Työttömyys on jatkanut varsin tuntuvaa laskua tämän vuoden aikana, ja laskun ennakoidaan jatkuvan myös ensi vuonna. Jo sovitut palkankorotukset osoittavat, että yleinen palkankorotuslinja tulee olemaan korkeammalla tasolla kuin talousarviossa on ennakoitu. Tehostuneet toimet harmaan talouden torjumisessa tulevat osaltaan kasvattamaan tuloverokertymää. Näistä kolmesta tekijästä johtuen palkkasumma ja sen seurauksena tuloverokertymä tulee kasvamaan edelleen. Esitämme momentille lisäyksenä 175 miljoonaa euroa.

Viite Tarja Filatov ym. (LA 127/2007 vp)

Edellä olevan perusteella ehdotamme

luvun 11.01 perusteluissa lausuttavaksi:

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että tuloverokertymän arviota täsmennetään ja että momentille 11.01.01 lisätään 175 000 000 euroa tuloverokertymään.

04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut

01. Arvonlisävero

Nopea talouskasvu sekä vahva kotimainen kysyntä on pitänyt arvonlisäverokertymän tänä vuonna tuntuvassa kasvussa. Vaikka talouskasvu ensi vuonna hidastuu kuluvasta vuodesta, pysyvät valtion verotulot kasvu-uralla myös ensi vuonna. Arvonlisäveroja arvioidaan kertyvän 150 miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän, ja 25 miljoonaa euroa kertyy tehostuneista harmaan talouden toimenpiteistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.04.01 arvioitua arvonlisäverotuottoa korotetaan 175 000 000 eurolla.

08. Valmisteverot

07. Energiaverot

Ydin- ja vesivoimakapasiteetille säädettävä ns. Windfall-vero leikkaisi osin niitä ylimääräisiä tuloja, jotka markkinahinnoitteluun siirtyminen on aikaansaanut sähkötuottajille ja joita päästökaupan käynnistyminen ja päästöoikeuksien kallistuminen on lisännyt edelleen. Veron tuotoksi arvioidaan 375 miljoonaa euroa (LA 132/2007 vp).

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.08.07 perusteluissa lausuttavaksi:

10. Muut verot

08. Jätevero

Jäteverolain ulottaminen koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja tehostaa jätehuoltoa ja vähentää ympäristöhaittoja. Verotuloja laajennuksesta arvioidaan kertyvä noin 40 miljoonaa euroa (LA 133/2007 vp).

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.10.08 perusteluissa lausuttavaksi

01. Korkotulot

07. Korot talletuksista

Tämän vuoden talousarviossa arvioidaan talletuskorkoja kertyvän vuoden aikana 100 miljoonaa euroa. Tämän vuoden neljännellä lisätalousarviolla kertymää nostettiin 80 miljoonalla eurolla ennakoitua suuremman kassan ja korkotason nousun johdosta. Ensi vuonna arvioidaan talletusten korkotuloja kertyvän 130 miljoonaa euroa. Koska markkinakorot ja kassa eivät keskimäärin laske merkittävästi tästä vuodesta, kasvavat valtion talletusten korkotuotot ensi vuonna 180 miljoonaan euroon.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 13.01.07 lisätään 50 000 000 euroa korkotuottoihin.

03. Osinkotulot

01. Osinkotulot

Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden taloudellinen tilanne on pysynyt kuluvan vuoden aikana hyvänä, ja tämän vuoksi niiden tulokset säilyvät edelleen korkealla tasolla. Alkuvuoden kehityksen perusteella voi jopa arvioida, että tulokset kohentuvat jonkin verran viime vuodesta. Kun yhtiöiden osingonjakopolitiikassa ei tapahdu muutosta, valtiolle tulevat osinkotulot tulevat nousemaan viime vuodesta jonkin verran. Vuoden 2006 tulosten perusteella tänä vuonna maksetaan valtiolle osinkoja 1 650 miljoonaa euroa. Tämän vuoden talousarvioesityksessä osinkoja arvioitiin saatavan 950 miljoonaa euroa. Sittemmin osinkokertymää korotettiin lisätalousarvioissa kahteen otteeseen.

Talousarvioesityksessä arvioidaan osinkoja kertyvän valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden tämän vuoden tuloksista 1 450 miljoonaa euroa. Korotettu osinkotuloarvio edellyttää, että valtionyhtiöiden merkittävästä myymisestä pidättäydytään ensi vuoden aikana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 13.03.01 lisätään 120 000 000 euroa osinkotuottoihin.

04. Osuus valtion rahalaitosten voitosta

01. Osuus Suomen Pankin voitosta

Talousarvioesityksessä arvioidaan tuloutettavan Suomen Pankin voitosta ensi vuonna 150 miljoonaa euroa valtion rahoitustarpeita varten. Tänä vuonna voitosta tuloutettiin 186 miljoonaa euroa. Talousarviossa esitetyt arviot ovat olleet alimitoitettuja myös aikaisempina vuosina. Kehitys tämän vuoden osalta viittaa siihen, että Suomen Pankin voitto on edelleen hyvällä tasolla ja siten voitosta tuloutettavaa osuutta valtiolle voidaan nostaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 13.04.01 lisätään 50 000 000 euroa tuloutuksena Suomen Pankin voitosta.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesityksessä vuodelle 2008 hallitus vahvistaa, että se on sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen nostossa YK:n asettamaan tavoitteeseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut vuonna 2005 myös Eurooppa-neuvoston päätökseen, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,51 prosenttiin bruttokansantulosta ja vuoteen 2015 mennessä 0,7 prosenttiin.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen kehitysyhteistyömäärärahojen arvioidaan olevan 0,44 prosenttia BKTL:sta. Hallituksen vuotuiset lisäykset kehitysapuun ovat niin vaatimattomia, että käytännössä YK:n vaatimaa tasoa ei saavuteta koskaan.

Viite: TAA 477/2007 vp (Lapintie).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa.

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

22. (24.99.25) Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)

Siviilikriisinhallinnan voimavarojen tulisi olla oikeassa suhteessa sotilaalliseen kriisinhallintaan, jotta ratkaisuja tehtäessä voidaan käyttää myös siviilikriisinhallintaa eivätkä ratkaisut painottuisi liikaa sotilaalliselle puolelle. Nyt hallitus esittää määrärahan säilyttämistä ennallaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.99.22 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa.

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU on suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen konfliktinehkäisyverkosto, joka on tehnyt hyvää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen sekä UM:n, PLM:n ja SM:n välisenä yhteistyön mahdollistajana ja koordinaattorina. KATU korostaa toiminnassaan laajan turvallisuuden käsitettä, jossa "perinteisen" sotilaallisen turvallisuuden lisäksi painotetaan ihmisoikeuksien, demokratian, ympäristö- ja kehityskysymysten merkitystä ihmisten turvallisuudelle. KATU painottaa kriisinhallinnan ei-sotilaallisen puolen, siviilikriisinhallinnan merkitystä ja pitää erittäin tärkeänä, että kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen rooli kriisinhallinnassa nostetaan nykyistä merkittävämpään asemaan. Talousarvioesityksessä KATU pudotettiin pois suorien tuensaajien joukosta, vaikka samaan aikaan mm. UM on antanut tunnustusta KATUn työlle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.99.50 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ry:n palauttamiseksi suoran rahoituksen piiriin.

01. Ministeriö ja hallinto

50. (25.01.51, osa) Avustukset (kiinteä määräraha)

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään todennut, että vähemmistökieltä puhuvilla koltansaamelaisilla ja inarinsaamelaisilla on oikeus oman kielensä käyttöön kunnan virastoissa asioidessaan. Lisäksi kaikki viralliset päätökset ja ilmoitukset pitää esittää myös vähemmistökielellä. Nämä oikeudet eivät ole täysin toteutuneet, koska kielenkääntäjiä ja tulkkeja ei ole riittävästi. Jotta perustuslakivaliokunnan tarkoittama oikeus toteutuisi paremmin, vasemmistoliiton ryhmä esittää lisämäärärahaa koltansaamen ja Inarin saamen kieliasiamiehen virkoihin.

Viite: TAA 873/2007 vp (Tennilä).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.50 otetaan lisäyksenä 450 000 euroa tarkistuksena saamelaiskäräjien valtionavustukseen ja koltansaamen ja inarinsaamen kieliasiamiehen virkoihin.

10. (25.10, osa ja 25.30) Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. (25.10.23) Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusministeriön ensimmäinen oikeuspolitiikan strategia vuodelta 2003 sisältää hallinnonalan tärkeimmät linjaukset asioissa, joissa kehittämistarve on suurin. Strategian tavoitteet on asetettu ulottumaan vuoteen 2012. Strategiasta annetuissa lausunnoissa muun muassa Suomen Lakimiesliitto ry katsoi, että oikeuspolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on oltava oikeusturvan toteutumisen edellytysten turvaaminen niin, että koko oikeuslaitokselle taataan riittävät taloudelliset ja henkilöstölliset resurssit.

Sekä hovioikeuksien että hallinto-oikeuksien osalta on lähiaikoina tapahtumassa isoja toiminnallisia muutoksia. Vastoin hyvää tuomiokäytäntöä hallituksen talousarvioesitys lähtee siitä, että hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien ja vakuutusoikeuden jo nykyiselläänkin liian pitkät keskimääräiset käsittelyajat osin pitenevät vielä vuoden 2007 tavoitetasostakin. Käräjäoikeuksien osalta talousarvioesitys puolestaan on pudottamassa ratkaistujen asioiden tavoitemäärää lähes kolmellakymmenellätuhannella. Vakuutusoikeuden tavoitetason osalta pudotus on suhteessa vielä rajumpi.

Liian pitkäksi venyneet kaavavalitusruuhkat jarruttavat järkevää maankäyttöä ja elinkeinopolitiikkaa. Samoin vakuutusoikeuden juttujen käsittelyajat ovat vastoin kansalaisten oikeustajua. Mustan talouden vastaisessa toiminnassa puolestaan sekä markkinaoikeudella että työtuomioistuimella on merkittävä rooli. Tämän roolin vahvistamiseen talousarvioesitys ei vastaa.

Viite: TAA 809/2007 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.03 otetaan lisäyksenä 4 500 000 euroa hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien, käräjäoikeuksien ja vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseen sekä toimintatavoitteiden ja henkilöstöresurssien turvaamiseen.

04. (25.30.21) Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusaputoimistot ovat saamassa tulevina vuosina uusia tehtäviä. Toimistojen henkilökunnalla ei kuitenkaan ole ollut samaa mahdollisuutta kuin syyttäjillä, tuomareilla ja asianajajilla erikoistua. Siksi oikeusaputoimistojen henkilöstöä on pyrittävä kouluttamaan ja käsittelyaikoja lyhentämään.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.04 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa käytettäväksi oikeusaputoimistojen käsittelyaikojen lyhentämiseen, henkilöstön kouluttamiseen sekä toimintatavoitteiden ja henkilöstöresurssien turvaamiseen.

30. (25.60) Syyttäjät

01. (25.60.21 ja 26.07.21, osa) Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan suunnattujen resurssien tarve kasvaa rajat ylittävän työvoiman liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton lisääntyessä. Torjunta vaatii toki tässä aloitteessa esitetyn määrärahan lisäyksen ohella myös muita toimia. Lisäksi tarvitaan lainsäädännön muutoksia ja ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten valvonnan tiukentamista. Tarvitaankin tehokas toimenpideohjelma harmaan talouden torjumiseksi. Siinä keskeistä tulisi olla:

• tilaajan tai teettäjän velvoitteiden ja todellisen tilaajavastuun (mm. työsuhdesaatavien suoritusvastuu laiminlyöntitilanteessa) vahvistaminen
• arvonlisäveron käännetty verovelvollisuus
• työmarkkinajärjestöjen kanneoikeus
• luottamusmiesten ja henkilöstön edustajien valvonta-, tiedonsaanti- ja neuvotteluoikeuksien ja työsuhdeturvan parantaminen
• ulkomaista vuokratyövoimaa käyttävien yritysten reaaliaikainen ilmoitusvelvollisuus henkilöstöstään verottajalle
• ulkomaisen työvoiman työehtojen tarkastusresurssien lisääminen työsuojelupiireissä.

Tilaajavastuulaki on osoittautunut puutteelliseksi, koska laki ei edellytä tilaajan tai teettäjän suoraa vastuuta alihankintaketjuun kuuluvan yrityksen laiminlyödessä työsuhteeseen liittyviä velvoitteitaan. Todellinen tilaajavastuu edellyttäisi myös taloudellista suoritusvastuuta alihankkijayrityksen laiminlyönneistä.

Ulkomaisten vuokratyövoimaa välittävien yritysten toimintaan on tutkimuksissa todettu liittyvän kansainvälistä talousrikollisuutta, rahanpesua ja ihmiskaupan kaltaista työvoiman riistoa.

Ulkomaista vuokratyövoimaa käyttävät yritykset on velvoitettava ilmoittamaan luettelo henkilöstöstään reaaliajassa verohallinnolle. Tilaajalla, pääurakoitsijalla tai vuokratyövoiman käyttäjäyrityksellä tulee olla viime kädessä vastuu luettelojen päivittämisestä ja tietojen todenperäisyydestä.

Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto ei ole Suomessa edennyt, vaikka verojen maksamatta jättämisestä koituu valtion verotulojen menetyksen lisäksi rehellisesti toimiville yrityksille merkittävä kilpailuhaitta.

Käännetyllä verovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että aliurakoitsijan sijasta pääurakoitsija määrätään verovelvolliseksi alihankintapalvelujen myynnistä suoritettavasta verosta. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että nykyään urakat muodostavat pitkiä ketjuja ja veron ja maksujen laiminlyöntejä esiintyy nimenomaan ketjujen etäpäässä. Käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen on siirrytty useissa EU-maissa.

Viittaus: TAA 1065/2007 vp (Yrttiaho).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.01 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

40. (25.50) Rangaistusten täytäntöönpano

01. (25.50.21) Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on talousarviossaan näennäisesti lisännyt panostustaan vankiloiden toimintaan noin 6,3 miljoonalla eurolla. Todellisuudessa kasvu lähes kokonaisuudessaan menee laitosten pääomavuokrien kohoamisen kattamiseen, jotka ovat seurausta uudisrakentamisesta sekä vanhojen tilojen kunnostustöistä. Osa noususta menee nykyisen henkilöstön normaaleihin palkankorotuksiin, ja loput hukkuvat liian korkean vankiluvun aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Todellista lisäpanosta toiminnan kehittämiseen ei talousarvio siis sisällä.

Oikeusministeriön oman arvion mukaan kuluvan vuoden vaje vankeinhoidon osalta on yli neljä miljoonaa euroa. Tämä vaje sekä se tosiasia, että vankeusrangaistusta koskeva uusittu lainsäädäntö uusine aktivointivaatimuksineen astui voimaan lokakuussa 2006, olisivat edellyttäneet tuntuvaa panostusta vankeinhoidon toiminnan kehittämiseen ja muun muassa henkilöstöresurssien tuntuvaan lisäämiseen ensi vuonna.

Vankiloiden henkilöstöä on vuosikausia aliresursoitu. Tällä hetkellä työntekijävaje on noin 100. Vankiloidemme henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet hälyttävästi. Samaan aikaan vankiloissa ylitöiden määrä on noussut yli 50 prosentilla.

Vuoden 2006 lokakuussa voimaan astuvan uuden lainsäädännön tarkoitus oli muuttaa nykyisiä toimintatapoja ja -resursseja siihen suuntaan, että ennaltaehkäistään uusintarikollisuutta ja erilaisin aktivointitoimin kannustetaan rikoksettomaan elämään. Lain hengen mukainen lisäpanos alkuvaiheessa tuottaisi pysyviä säästöjä yhteiskunnalle pitemmällä aikavälillä. Nyt annettu talousarvioesitys kuitenkin uhkaa vaarantaa lakiuudistuksen keskeisimmät tavoitteet.

Jo pitkään vankien terveydenhuollossa on ollut selviä puutteita, muun muassa oikeusministeriö on ollut huolissaan tilanteesta.

Vankien sujuva palaaminen yhteiskuntaan edellyttää voimavaroja Kriminaalihuoltolaitoksen toiminnan vahvistamiseen.

Viite: TAA 810/2007 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 5 500 000 euroa, joista 1 000 000 euroa Kriminaalihuoltolaitoksen toiminnan vahvistamiseen, 1 500 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin ja 3 000 000 euroa henkilöstön lisäresursointiin sekä vankien aktivointitoimiin.

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi

01. (26.07.21, osa ja 75.21) Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi ja mm. katunäkyvyyden ja lähipoliisitoiminnan kautta määrärahoja on syytä lisätä eikä vähentää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 6 100 000 euroa.

20. (26.90) Rajavartiolaitos

01. (26.90.21) Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vuoden 2008 alusta Rajavartiolaitoksen kiinteistöt siirtyvät Senaatti-kiinteistöille. Siirron yhteydessä hallitus lupasi, että siirtymisestä aiheutuvat lisäkustannukset korvataan täysimääräisesti rajavartiolaitokselle. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.20.01 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa lisääntyneiden kiinteistökulujen kattamiseen.

30. (26.01, osa ja 80) Pelastustoimi ja hätäkeskukset

02. (26.80.21, osa) Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hätäkeskuslaitoksen toimintaongelmia on paikkailtu tilapäisillä ratkaisuilla. Näillä ei kuitenkaan ole pystytty poistamaan epäyhtenäisiä järjestelmiä, käytäntöjen tuomia ongelmia eikä pätevän henkilökunnan puutetta. Määrärahoja onkin tarpeen korottaa palvelutason parantamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.30.02 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

40. (26.02 ja 34.07) Maahanmuutto

01. (26.02.21) Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkomaalaisviraston muuttuminen maahanmuuttovirastoksi tuo tullessaan hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia. Osana näitä muutoksia on oltava maahanmuuttajien asiointiin liittyvien neuvontapalveluiden kehittäminen.

Tällä hetkellä edes kantasuomalaisille ei avaudu, miksi neuvonta on keskitetty vain tiettyihin päiviin rajallisilla tuntiajoilla. Rajoitettuna aikana ei edes välttämättä saa tarvitsemaansa palvelua. Toisaalta hyvätkään ohjeet internetissä eivät auta, jos tietokone on tuntematon tai saavuttamattomissa taikka lukutaitoa ei netissä käytettävillä kielillä ole.

Maahanmuuttovirastoon tarvitaan selkeästi monikielinen puhelinneuvontapalvelu, ennen kuin voimme puhua edes asianmukaisesta palvelutoiminnasta.

Viite: TAA 811/2007 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.01 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa maahanmuuttajien neuvontapalveluiden järjestämiseen.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

18. (27.10.16) Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Emme pidä indeksikorotuksia perusteltuina.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.18 vähennetään 20 700 000 euroa.

50. (28.07) Eläkkeet ja korvaukset

16. (28.07.06) Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Uusia ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä on vuosittain myönnetty 35. Yhä useampi taiteilija on ilman vakituista tulonlähdettä, eikä heillä ole takuuta taloudellisesta mahdollisuudesta tehdä taidetta, vakituista työsuhdetta, vakituisen työsuhteen tuomaa sosiaaliturvaa eikä eläkettä. Varsinkin kuva- ja tanssitaiteilijoiden asema Suomessa on heikko. Alhaisista, epäsäännöllisistä ja epävarmoista tuloista ei myöskään ole varaa maksaa itselleen kohtuukokoista yrittäjäeläkettä tai sosiaaliturvaa, ja monen yllätykseksi vuosien yrittäjäeläkkeen maksamisen tuloksena onkin vain muutama euro kansaneläkkeen lisukkeena. Määrärahan taso on laskenut 500 000 euroa jo viime vuodesta.

Lisärahan tarkoituksena on nostaa vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä 35:stä 55:een ja ylimääräisten sanomalehtimieseläkkeiden määrä 10:stä 15:een.

Viite: TAA 12/2007 vp (C. Andersson).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.50.16 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisten sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärän nostamiseen ja tason ylläpitämiseen.

90. Kuntien tukeminen

31. (26.97.32) Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako sekä kuntien yhteistoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Kainuun maakunta -kuntayhtymä on toiminut nyt noin 2,5 vuotta, ja kokemusten perusteella voidaan arvioida, miten maakuntamalli on taloudellisesta näkökulmasta toiminut. Mallin tarkoituksena on luoda Kainuuseen rakenne, joka kykenee selviytymään palvelujen järjestämisestä myös tulevaisuudessa. Kokeilun käynnistyessä siirtyi yhdeksän kunnan toiminnasta noin 60 prosenttia maakunnan vastattavaksi.

Maakunnan tavoitteena ensimmäisenä toimintavuonna 2005 oli, etteivät menot kasva edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoitteeseen ei täysin päästy. Maakunnan toiminnan menot kasvoivat 1,6 prosenttia verrattuna kunnilta siirtyneeseen lähtötasoon. Kainuun kuntien aiempien vuosien nettomenojen kasvu on ollut keskimäärin noin 7 prosenttia vuosittain. Kattamatonta alijäämää oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2006 maakunnan kokonaismenot poistot mukaan lukien kasvoivat 3,4 miljoonaa euroa enemmän kuin maakunnan tulot, ja kun vuodelta 2005 oli jo syntynyt rahoitusvajetta yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, syntyi vuodelta 2006 alijäämää yhteensä 7,2 miljoonaa euroa.

Vuosien 2005—2006 keskimääräinen menojen kasvu oli 3,6 prosenttia vuodessa. Tämä on noin puolet valtakunnallisesta kasvusta. Kuluvan vuoden talousarvion mukaan menojen kasvu viime vuoteen verrattuna on 2,7 prosenttia ja suunniteltu alijäämä noin 5 miljoonaa euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan sekä tulojen että menojen kasvu tulee olemaan arvioitua suurempaa. Alijäämää syntynee enemmän kuin suunniteltu 5 miljoonaa euroa.

Samanaikaisesti kun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet, maakunnan vuosikate on muuttunut negatiiviseksi. Kun Kainuun kuntien yhteenlaskettuun alijäämään, 30,4 miljoonaa euroa, lisätään maakunnan alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 39,6 miljoonaa euroa vuoden 2006 lopussa. Vuoden 2007 lopussa katettavat alijäämät ovat arvioiden mukaan jo noin 50 miljoonaa euroa.

Vaikka menokehitys on hillittyä, niin Kainuun alueella julkisiin palveluihin kohdistuvat rasitukset ovat keskimääräistä suuremmat. Ikärakenne on muuta maata raskaampi, sairastavuus korkeampi ja työttömyys korkeampaa. Stakesin mukaan Kainuun terveydenhuollon palvelutarve ylittää 15 prosentilla maan keskimääräisen palvelutarpeen. Saman selvityksen mukaan Kainuun terveydenhuollon palvelut on kuitenkin pystytty tuottamaan 15 prosenttia maan keskimääräisiä kustannuksia edullisemmin. Sosiaali- ja terveystoimiala muodostaa maakunnan nettokustannuksista yli 90 prosenttia, joten oleellisinta kustannusten kehityksen kannalta on se, miten sosiaali- ja terveysmenot kehittyvät.

Kovista ponnisteluista huolimatta alijäämää on syntynyt sekä maakunnalle että kunnille. Rahoitusprosentin nostaminen tasolle, jolla voitaisiin kattaa myös vanhat alijäämät (15 miljoonaa euroa), on käytännössä mahdoton.

Kuntien valtionosuuslain mukaan sisäasiainministeriö voi myöntää harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta, jos kuntien välinen yhteistoiminta on laaja-alaista tai se on kuntien palvelujen järjestämisen ja talouden kehittämisen kannalta merkittävää. Valtio tukee kuntaliitoksia kuntajakolaissa säädetyllä tavalla. Jos Kainuun muutosta tuettaisiin kunnilta siirtyneen toiminnan (60 %) ja asukasluvun (81 000) suhteessa, avustus olisi 15,5 miljoonaa euroa.

Kainuu on tehnyt ja tekee kehittämistyötä uranuurtajana. Tehty työ ja jo annetut näytöt kertovat suuresta muutoksesta. Siirtymävaiheessa tarvitsemme valtiontukea. Kainuun kunnat ovat jo ennakkoon toteuttaneet osaltaan Paras-hankkeen palvelurakennetavoitteet. Kainuun hallintokokeilu ei ole palvelurakenteen osalta kokeilua.

Viite: TAA 317/2007 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.31 otetaan lisäyksenä 14 000 000 euroa Kainuun maakunta -kuntayhtymälle.

32. (26.97.34) Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2008 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 20 miljoonaa euroa, kun vastaava määräraha vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan oli 28 500 000 euroa. Vuoden 2007 talousarviossa määräraha oli 14 500 000 euroa.

On myönteistä, että määräraha monen leikkausvuoden jälkeen nousee. Korotus on kuitenkin riittämätön. Merkittävällä osalla kunnista taloudellinen tilanne on edelleen heikko, ja voimakkaana jatkuva muuttoliike heikentää erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa kuntien taloudellista asemaa. Muuttotappioalueiden kuntien mahdollisuudet hoitaa vastuitaan ovat pikemminkin heikentyneet kuin vahvistuneet, minkä vuoksi harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tarve on jopa aikaisempaa suurempaa. Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta tuleekin lisätä, jotta kunnat voisivat selvitä edes lakisääteisistä tehtävistään.

Viite: TAA 991/2007 vp (E. Virtanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.32 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen.

91. (28.99, osa) Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen

40. (28.99.41) Tuki työnantajille (arviomääräraha)

Momentille on varattu 100 miljoonaa euroa väliaikaiseen työnantajan matalapalkkatukeen. Tuki on erittäin tehoton eli suhteessa sillä työllistyviin uusiin henkilöihin erittäin kallis. Toiseksi se kannustaa alhaisten palkkojen maksamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 28.91.40 vähennetään 100 000 000 euroa.

10. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valtion talousarvioesitys ei lupaa kunnille riittävästi rahoitusta perusopetuksen laadukkaaseen toteuttamiseen ja luokkakokojen pienentämiseen. Varojen riittämättömyys johtaa myös pienten koulujen, erityisesti kyläkoulujen, lakkauttamiseen ja pienten koululaisten koulumatkojen pidentymiseen alueilla, joissa on jo nyt pitkät matkat.

Peruskoulun luokkakoot ovat kasvamassa liian suuriksi, mikä heikentää erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuuksia pärjätä koulussa. Lisäksi se vaikeuttaa opettajien mahdollisuuksia ottaa huomioon lasten erilaiset oppimistarpeet. Peruskoulun keskeyttäneiden määrä on huolestuttava.

Tukiopetukseen ja oppilashuoltoon kohdistettuja voimavaroja on viime vuosina leikattu tun-tuvasti. Erityisen voimakkaasti leikkaukset ovat kohdistuneet erityisopetukseen. Säästöjen vuoksi luokkiin on myös integroitu erityistä ohjausta tarvitsevia lapsia. Samalla ryhmäkoot ovat jatkuvasti kasvaneet. Liian suuret ryhmäkoot ovat todellinen ongelma, joka tuli kouluihimme laman säästöjen seurauksena.

Koululuokkien liian suuren koon takia opettajan on mahdotonta ottaa huomioon riittävästi kaikkien oppilaiden erilaisia tarpeita. Opettajan riittävä huomio ja keskinäinen vuorovaikutus opetuksessa on lapsille ensiarvoisen tärkeää. Lasten ja nuorten laiminlyönti koulussa lisää syrjäytymistä, joka tulee yksilölle ja yhteiskunnalle myöhemmin kalliiksi.OECD:n Pisa-tutkimuksen tuloksen mukaan suomalainen peruskoulujärjestelmä on maailman paras. Tästä huolimatta oppimisvaikeuksista kärsivien lasten määrä lisääntyy jatkuvasti. Oppilaskohtaisen tuen tarjoaminen on tärkeää etenkin oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen syrjäytyminen on estettävissä turvaamalla hänen pärjäämisensä koulussa. Perusopetuksen ryhmäkokojen on oltava kohtuullisia, jotta opettajalla on mahdollisuus nykyistä oppilaslähtöisempään opetukseen. Pienemmissä opetusryhmissä opettajalla on mahdollisuus osallistua enemmän myös oppilaiden kasvatustyöhön ja tukea siten perheitä.

Kuntien taloudellisten vaikeuksien takia on pelkona, että useissa kunnissa joudutaan opetus-ryhmäkokoja kasvattamaan entisestään. Kunnille on turvattava mahdollisuus järjestää laadukasta perusopetusta. Laadukas opetus- ja kasvatustyö, turvallinen koulu ja riittävät voimavarat mahdollistavat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen.

Suomen kouluissa on tuhansia koulunkäyntiavustajia. Avustajien läsnäolo on koettu erittäin välttämättömäksi mm. erityisopetuksen ja koulurauhan kannalta. Avustajat toteuttavat oppilaan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ja mahdollistavat erityisopetuksen toteutumisen.

Jotta vuorovaikutus ja tavoitteisuus oppilaan kanssa olisi mahdollista, koulunkäyntiavustajien tulee olla pitkäaikaisessa työsuhteessa. Erityistukea eri syistä tarvitsevat oppilaat tarvitsevat usein paljon aikaa tutustumiseen ja yhteisen kommunikaation yms. löytämiseen. Tämä näkyy mm. vammaisten, mutta myös muiden erityistukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla.

Yleissivistävän lukiokoulutuksen piirissä on noin 125 000 opiskelijaa. Vaikka lukiokoulutus on maksutonta, joutuvat lukiolaiset ja heidän perheensä maksamaan vuosittain useita satoja euroja oppikirjoista. Lukiolaisten liiton mukaan oppikirjoihin kuluu lukion aikana jopa 1 300—1 500 euroa.Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa viime vuosina kaksinkertaistunut. Oppikirjojen kalleus on todellinen rasite kaikille, mutta etenkin näille pienituloisille perheille. Kirjojen hankintakulut ovat suuria myös suhteessa siihen opintotukeen, jota lukiolaisille voidaan myöntää. Oppimateriaalien maksullisuus ja korkeat tutkintomaksut ovat ristiriidassa lukio-opetuksen maksuttomuusperiaatteen kanssa. Tämä tilanne on koulutuksen tasa-arvoperiaatteen vastainen ja syrjii pienituloisten perheiden lapsia ja vaikeuttaa heidän kouluttautumismahdollisuuksiaan. Yhteiskunnan tulisikin kustantaa lukiolaisille oppikirjat koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi.

Viite: TAA 18/2007 vp (Arhinmäki) — luokkakokojen pienentäminen

Viite: TAA 205/2007 vp (Kauppila) — koulunkäyntiavustajien lisääminen

Viite: TAA 292/2007 vp (Kuoppa) — lukiolaisten oppikirjojen tekeminen maksuttomiksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 80 000 000 euroa budjettiperusteisesti perusopetuksen turvaamiseen luokkakokojen pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen sekä lukiolaisten oppikirjojen saattamiseen maksuttomiksi.

20. Ammatillinen koulutus

01. (29.20.21) Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Voimassa olevassa yhdenvertaisuuslaissa säädetään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen sekä muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuvan syrjinnän kiellosta. Syrjinnäksi määritellään välitön ja välillinen syrjintä sekä kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä häirintä ja ohje ja käsky syrjiä. Epäsuotuisan kohtelun tai kielteisten seurausten kohdistaminen henkilöön, joka ryhtyy tai osallistuu toimiin laissa tarkoitetun yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, kielletään vastatoimena.

Nuorisotakuun yhteydessä hallitus on puolestaan sitoutunut siihen, että kaikille alle 25-vuotiaille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen.

Opetusministeriö on asettanut tavoitteen, että vuonna 2006 kaikilla peruskoulunsa päättäneillä vaikeimmin vammaisilla nuorilla on mahdollisuus perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen, joko tutkintotavoitteisena koulutuksena tai vammaisten valmentavana ja kuntouttavana opetuksena ja ohjauksena. Tarkoituksena on, että vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestäjinä toimivat ensisijaisesti ammatilliset erityisoppilaitokset. Hallituksen talousarviossa ei kuitenkaan ole osoitettu riittäviä taloudellisia resursseja tähän yhdenvertaisuutta vahvistavan ja nuorisotakuuta toteuttavan tavoitteen toteuttamiseen.

Viite: TAA 813/2007 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.01 otetaan lisäyksenä 1 800 000 euroa valtion ammatillisen koulutuksen erityisopetukseen.

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät ovat kasvussa. Tänä syksynä opintonsa on aloittanut yli 60 000 uutta opiskelijaa. Vaikka ammatillinen koulutus on pääosin maksutonta, joutuvat ammattikoululaiset ja heidän perheensä vuosittain maksamaan useita satoja euroja oppikirjoista. Yhdistetyssä ammatti- ja lukiokoulutuksessa kustannukset ovat vielä suuremmat: oppilas joutuu maksamaan sekä lukion että ammattikoulun kirjoista.

Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa viime vuosina kaksinkertaistunut. Köyhissä lapsiperheissä elää jo yli 120 000 lasta. Oppikirjojen kalleus on todellinen rasite kaikille, mutta etenkin pienituloisille perheille. Kirjojen hankintakulut ovat suuria myös suhteessa siihen opintotukeen, jota ammattikoululaisille voidaan myöntää. Ammattiin opiskelevien järjestö Sakki ry on huolissaan tilanteesta, jossa suurin osa täysi-ikäisistä opiskelijoista joutuu käymään ansiotyössä kattaakseen opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Tämä osaltaan haittaa myös opintoihin keskittymistä.

Oppimateriaalien maksullisuus on ristiriidassa opetuksen maksuttomuusperiaatteen kanssa. Tämä tilanne on koulutuksen tasa-arvoperiaatteen vastainen ja syrjii pienituloisten perheiden lapsia ja heidän kouluttautumismahdollisuuksiaan. Yhteiskunnan tulisikin kustantaa ammattiin opiskeleville oppikirjat koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi.

Viite: TAA 293/2007 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.30 otetaan lisäyksenä 58 000 000 euroa ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien oppilaiden kirjojen kustantamiseen.

30. (29.30 ja 29.20, osa) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

30. (29.30.30, 29.30.50, 29.30.55 ja 29.30.56) Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä (PAT) käynnisti vuonna 2002 valmistuneessa muistiossaan keskustelun vapaan sivistystyön ns. suuntaviivaopinnoista. Ajatusta on tämän jälkeen kehitetty yhteistyössä vapaan sivistystyön toimijoiden ja opetushallinnon kanssa, ja parhaillaan (2005—2008) on käynnissä näiden opintojen lisäämiseen ja kehittämiseen tähtäävä informaatio-ohjaus. Suuntaviivaopintojen ideana on, että tarvitaan erityistoimenpiteitä ja uudenlaisia opintoja tiettyjen huonompiosaisten ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen kansalaisryhmien osallistumisen lisäämiseksi. Suuntaviivaopinnoissa puhutaan toisaalta uudenlaisista oppisisällöistä ja toisaalta aliedustettujen ryhmien aktivoimisesta.

Järjestöllistä sivistystyötä tekevillä opintokeskuksilla on hyvät toiminnalliset edellytykset tarttua suuntaviivaopintojen kaltaisiin erityisiin opinnollisiin haasteisiin. Koulutuksen arviointineuvosto toteaa vapaan sivistystyön vaikuttavuutta ja suuntaviivaopintoja koskeneen arviointihankkeen juuri valmistuneessa loppuraportissa, että opintokeskukset ovat ottaneet suuntaviivaopintoja koskevan tehtävän vastaan "positiivisesti ja aktiivisesti".

Uudet haasteet ja uudenlaisten toimintamuotojen kehittäminen edellyttävät kuitenkin myös rahallista resursointia. Opetusministeriö myönsikin vuonna 2006 opintokeskuksille erillisavustuksen, jolla haluttiin tukea opintokerhotoiminnan kehittämistä vastaamaan entistä paremmin tämänhetkisiä yhteiskunnallisia haasteita. Sitä vastoin itse opintokerho-opiskeluun myönnetty valtion tuki on jäänyt viime vuosina vähäiseksi ja vuoden 2007 valtion budjetissa suorastaan romahtanut. Myös opintokeskuksille osoitettu valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan (opetustuntien enimmäismäärä) on riittämätön kansalaisjärjestöjen tarpeisiin nähden. Myös opetustunteina toteutettu toiminta sisältää suurelta osin suuntaviivaopintoja.

Tällä hetkellä opintokerhotunnin yksikköhinnan pienuus vaikeuttaa eniten niiden mahdollisuuksien hyödyntämistä, jotka opintokerhotoiminta tarjoaa. Yksikköhintaa pudotettiin vuonna 2003 neljään euroon eikä siihen ole tämän jälkeen tehty indeksitarkastuksia. Edellä mainittu opintokeskusten yhteinen opintokerhotoiminnan kehittämishanke osoitti selkeän tarpeen nostaa opintokerhojen tuntihintaa. Erityisesti opintokeskuksilla tulisi olla mahdollisuus resursoida tavanomaista intensiivisempää opintotoimintaa harjoittavia opintokerhoja muita enemmän. Tällaisia kerhoja ovat mm. suuntaviivaopintojen teemoja opiskelevat opintokerhot. Ennen vuotta 1994 haasteellisimpia opintokerhoja varten olikin olemassa ns. korotettua valtionapua.

Kun valtionosuutta opintokeskusten opintokerhotoimintaan lisätään 510 000 eurolla, tämä tulisi tehdä korottamalla opintokerhojen yksikköhintaa kahdella eurolla niin, että yksikköhinta olisi nykyisen neljän euron sijaan kuusi euroa ja valtionosuus opintokerhotoimintaan yhteensä 1 530 000 euroa valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden ollessa enintään 255 000 opintokerhotuntia.

Viite: TAA 621/2007 vp (Ollila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.30 otetaan lisäyksenä 510 000 euroa opintokeskusten opintokerhotoimintaan.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Opetusministeriössä valmistellaan parhaillaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa seuraaviksi viideksi vuodeksi. Samalla on käynnistymässä hallitusohjelmassa sovittu ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Lähitulevaisuudessa tehdään siis merkittäviä ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevia linjauksia.

Osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ovat keskeisiä aiheita koulutusta koskevassa keskustelussa ja myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksessa, joka on lausuntokierroksella.

Työmarkkinoilla selviytymisen vähimmäisvaatimuksena tulee pitää ammatillisen perustutkinnon suorittamista etenkin, kun osalta jo työelämässä olevilta puuttuu täysin ammatillinen koulutus. Noste-ohjelman loppuminen jättää selkeän aukon aikuisten ammatillisen koulutustason noston osalta jo ensi vuonna. Pelkona on, ettei vuonna 2008 ammatillista aikuiskoulutusta pystytä järjestämään edes nykyisiä määriä saatikka, että tasoa ja koulutuksen määrää voitaisiin nykyisestä laajentaa.

Viite: TAA 814/2007 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.31 otetaan lisäyksenä 35 000 000 euroa ammatilliseen aikuiskoulutukseen.

32. (29.20.31) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimuskoulutus on joustava tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto työn ohessa. Oppisopimuskoulutus sopii sekä nuorille että vanhemmille oppijoille. Oppisopimuskoulutus on erityisen tärkeä väylä työelämään niiden nuorten kohdalla, joille ammattitutkinnon suorittaminen oppilaitoksessa on vaikeaa. Pitkäaikaistyöttömälle oppisopimuskoulutus voi olla ainoa tie päästä kiinni työhön varsinkin nyt, kun hallitus ilmoitti leikkaavansa työllisyysmäärärahoja.

Oppisopimuskoulutus on tuloksekasta koulutusta, sillä oppisopimuskoulutetuista työllistyy noin 90 prosenttia. Koulutusmuoto on tehokas myös työnantajapuolelle: yritys voi kouluttaa ihmisiä nopeasti ja täsmällisesti niihin tehtäviin, joihin se kaipaa lisätyövoimaa. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi koettu tapa siirtää työpaikalla eteenpäin niin kutsuttua hiljaista tietotaitoa.

Oppisopimuskoulutuksen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 tutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen osallistui 45 300 opiskelijaa. Tämän lisäksi tutkintoon johtamattomaan koulutukseen osallistui 5 900 opiskelijaa. Vuonna 2004 opiskelijoita oli 47 700. Oppisopimuskoulutuksesta on työministeriön tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan erittäin hyviä kokemuksia työllistäjänä. Vaikka oppisopimuskoulutukseen osoitettu määräraha on suurentunut hieman viime vuodesta, ehdotamme oppisopimuskoulutuksen voimakkaampaa tukemista työllistymisen helpottamiseksi.

Viite: TAA 152/2007 vp (Kangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.32 otetaan lisäyksenä 5 500 000 euroa oppisopimuskoulutuksen vahvistamiseen.

40. Ammattikorkeakouluopetus

21. (29.40.25) Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003—2008 on todettu, että ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistetaan nykyistä kannustavammaksi ja nykyistä paremmin ammattikorkeakoulun koko toiminnan huomioivaksi. Perusrahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon opiskelijamäärän lisäksi myös suoritettujen tutkintojen määrä ja ammattikorkeakoulujen aluekehitystä tukeva tutkimus ja kehitystyö.

Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Lain mukaan ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistyössä yliopistojen kanssa maakuntakorkeakouluja vastaamaan alueellisiin koulutustarpeisiin.

Ammattikorkeakouluille on ammattikorkeakoululaissa (351/2003) siis määrätty uusia perustehtäviä, kuten tutkimus- ja kehitystyö. Valtion talousarvioesitys ei kuitenkaan sisällä lisärahoitusta ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttamiseen. Tämä siitäkin huolimatta, että lisärahoitustarve on tuotu esille sekä selvitysmies Jorma Rantasen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenneselvityksessä (2004) että opetusministeriön omassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan.

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

01. (29.50.21) Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistoverkostomme on suurten muutosten edessä. Samaan aikaan koveneva globaali kilpailu asettaa yliopistoille uusia laadullisia ja määrällisiä haasteita. Valitettavasti suomalaisten korkeakoulujen nousua maailman huippuyliopistojen rinnalle estää jatkuva rahoituksen alimitoitus. Määrärahojen alimitoituksen kielteisenä seurauksena on, että Suomessa oppilas-opettajasuhde on vähintäänkin epäedullinen, kun mittarina on opetuksen laatu. Samoin puuttuvat määrärahat estävät opetuksen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen järjestämisen.

Opetusministeriö esitti ensi vuodelle 53 miljoonan euron korotusta yliopistojen toimintamenoihin, joka ei vielä olisi saanut suomalaista oppilas-opettajasuhdetta edes keskiverrolle eurooppalaiselle tasolle. Tästä huolimatta hallitus ei edes tätä summaa ollut valmis kokonaisuudessaan esittämään.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kuitenkin katsoo, että yliopistojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja selkeää taloudellista lisäresursointia. Määrärahaa on alkuperäisesityksestä korotettu, mutta vajaukseksi jää edelleen 20 milj. euroa.

Viite: TAA 815/2007 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.01 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa yliopistojen toimintamenoihin.

20. (29.50.22) Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Yliopistokeskukset perustettiin vuoden 2004 alusta lukien Kajaaniin, Kokkolaan, Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Seinäjoelle. Ne vahvistavat yliopistotoiminnan alueellista kattavuutta ja alueellista vaikuttavuutta, ja niillä on ollut merkittävä rooli sijaintikuntiensa elinkeinotoiminnan kehittymisessä ja asukaspohjan vahvistamisessa.

Panostus keskusten kehittämiseen on kuitenkin ollut riittämätöntä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.20 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa yliopistokeskusten kehittämiseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotuen taso on nykyisin riittämätön, ja opintotukea on syytä kehittää ja korottaa eri tavoin. Yksi osaparannus olisi opintotuen asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi siten, että opiskelijalla olisi mahdollisuus saada opintotuen asumislisää koko kalenterivuodelta eli myös lomakaudelta, mikäli hänen tulonsa eivät ylitä opintotukilain 17 §:ssä säädettyä määrää. Asumislisän puuttuminen kesäkuukausilta aiheuttaa opiskelijoille usein ylimääräisiä toimeentulo-ongelmia, koska esim. yleistä asumistukea ei myönnetä niin lyhyeksi ajaksi. Opiskelijat ovat usein joutuneet hakemaan toimeentulotukea kesäkuukausiksi. Asumislisän ympärivuotisuus kohentaisi etenkin niiden opiskelijoiden asemaa, jotka opiskelevat myös kesäkuukausina tai jotka eivät onnistu saamaan kesätyötä. Opiskelija-asuntojen tyhjäkäyttö vähenisi. Muutos vähentäisi myös kuntien toimeentulotukimenoja.

Opetusministeriön selvityksessä (opetusministeriön työryhmien muistioita 18:2002) arvioidaan, että noin 35 500 opiskelijan opintotuki lisääntyisi, jos asumislisää voisi nostaa myös kesäloma-aikana. Valtionvarainministeriön arvion mukaan opiskelijan keskimääräinen asumislisä on 184 euroa/kk. Kustannukset olisivat noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Eri koulutusasteiden opiskelijoita ei tällä hetkellä kohdella yhdenvertaisesti. Alle 20-vuotiailla itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla vanhempien tulot eivät vaikuta alentavasti opintorahan määrään, mutta toisen asteen opiskelijoilla ne vaikuttavat. Toisen asteen opiskelijat ja korkea-asteen opiskelijat ovat tässä asiassa perusteettomasti eriarvoisessa asemassa.

Tämä epäoikeudenmukainen vanhempien tuloihin perustuva opintorahan tarveharkinta on poistettava myös itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta. Suomessa täysi-ikäisyyden rajaksi on määritelty 18 vuoden ikä. Ei ole oikeudenmukaista, että itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahan suuruus määräytyy vanhempien tulojen mukaan, vaikka vanhemmat eivät enää ole lain puolesta elatusvelvollisia täysi-ikäisistä lapsistaan eivätkä he enää ole samaa ruokakuntaa.

Opintorahan tarveharkinnan poistaminen kaikilta itsenäisesti asuvilta yli 18-vuotiailta maksaisi arvion mukaan noin 38 miljoonaa euroa. Tällä määrärahalla yhdenmukaistetaan opintotukijärjestelmää ja tasa-arvoistetaan eri koulutusasteiden opiskelijoiden asemaa.

Viite: TAA 943/2007 vp (Valpas) — asumislisä

Viite: TAA 19/2007 vp (Arhinmäki) — toisen asteen opiskelijoiden opintoraha.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan lisäyksenä 58 000 000 euroa, mistä 20 000 000 euroa opintorahan asumislisän maksamiseen budjettiperusteisesti koko kalenterivuodelta ja 38 000 000 euroa toisen asteen opiskelijoiden budjettiperusteiseen opintorahaan.

80. Taide ja kulttuuri

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kirjastoilla on suuri merkitys kansalaisten tasavertaisuuden ja demokratian edistämisessä. Kirjastojen kautta voidaan osaltaan taata tasa-arvoiset mahdollisuudet tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen ja siihen osallistumiseen kaikille. Kirjastoissa on oltava riittävästi internetyhteydellisiä tietokoneita asiakkaiden käytettävissä asiantuntevan palvelun kera.

Kunnalliset kirjastot ovat aikoinaan saaneet valtiolta varoja koneiden ja internetyhteyksien hankintaan, mutta jatkuvasti kehittyvä teknologia ja ohjelmistot vievät nyt suhteettoman suuria summia kirjastojen vuosittaisista budjeteista. Tämä raha on yleensä pois kirjastojen muusta toiminnasta. Vastuu tasa-arvoisesta tietoyhteiskunnasta ja sen rahoittamisesta ei voi olla yksin kirjastoilla.

Tietoyhteiskuntaa ei saa digitalisoida muun kulttuurin kustannuksella. Tarvitaan valtion panostusta, jotta kaikki kirjastot ovat kiinteissä yhteyksissä verkkoon.

Viite: TAA 20/2007 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.30 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin ja että myöntämisvaltuuksia korotetaan 5 000 000 eurolla.

33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha)

Vasemmistoliiton mielestä kulttuuri on olennainen osa ihmisten elämää. Siksi kaikilla suomalaisilla on oltava asuinpaikasta ja varallisuustasosta riippumatta mahdollisuus kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen. Kulttuuri on inhimillistä kasvua, ihmisenä olemista.

Omaehtoinen kulttuuri- ja taideharrastus vahvistaa ihmisen omaa kulttuuri-identiteettiä ja auttaa hahmottamaan ympäröivää maailmaa usein tuoreesta näkökulmasta. Kuntien kulttuuritoimella on tässä paljon tehtävää.

Kulttuurista monimuotoisuutta on yhtä tärkeää vaalia kuin luonnon monimuotoisuuttakin. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion ja kuntien budjeteista on niin pieni, että sitä karsimalla ei ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusongelmia.

On paradoksaalista, että aineellisen vaurauden kasvu ei kasvata henkistä hyvinvointia. Kulttuurin ja taiteen kautta ihmiset voivat löytää elämäänsä merkityksellistä sisältöä. Kirjastot, museot, teatterit, vapaa sivistystyö, koulut ja taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset muodostavat alueellisesti kattavan kulttuurilaitosten verkon. Sitä edelleen kehittämällä taide ja kulttuuri voidaan saada kaikkien kansalaisten ulottuville. Valtion ja kuntien on yhdessä pidettävä huoli siitä, ettei tuo verkosto rapaudu.

Kunnat ovat merkittävä kulttuurin rahoittaja. Kuntien talouden ollessa tiukalla on jo nyt ollut huomattavissa, etteivät kunnat palkkaa tai avusta ammattimaisia kulttuurintuottajia, mikä on myös toimeentulokysymys kulttuurialan ihmisille. Samalla vaarantuu myös valtion tukeman kulttuurin toimintakyky.

Kolmannen sektorin kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja sivistystoimintojen kokonaisvolyymi kasvaa arvioiden mukaan tulevina vuosina. Arvion perusteina ovat julkisen sektorin resurssien niukentuminen, arvojen muutos ja edellisistä johtuva hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen.

Julkinen rahoitus kanavoituu pääasiassa kuntien kautta. Vain harva paikallistason yhdistys saa tukea suoraan valtiolta. Veikkausvoittovaroja saa noin neljännes nuorisojärjestöistä. Muuten esim. veikkausvoittovaroja saattaa kanavoitua paikallisjärjestöjen käyttöön keskusjärjestöjen kautta. Lähes kaksi kolmasosaa yhdistyksistä saa kunnalta avustusta toimintaansa. Eniten kunnan myöntämästä tuesta riippuvaisia ovat nuorisojärjestöt, VPK, urheilu-, kulttuuri- ja kunnanosajärjestöt.

Kuntien mahdollisuuksia hoitaa kansalaisjärjestöjen kulttuuriharrastuksia on heikennetty merkittävästi. Vaikka ammattitaiteelle on esitetty lisäystä, se ei poista ruohonjuuritason kulttuuriharrastuksen ongelmia.

Kunnat ylläpitävät suurinta osaa kansalaisille kohdistetusta kulttuuritoiminnasta. Lastenkulttuuri, erityisryhmien kulttuuritoiminta sekä monikulttuurisuus ovat useiden kuntien painopistealueita. Valtion tuen pienentäminen johtaa kuntien kulttuurityön vähenemiseen. Pitkäjänteinen kulttuurityö vaarantuu.

Juuri nyt on aika panostaa yhteisesti omistamiemme kulttuuripalveluiden laatuun, sisältöön ja saatavuuteen. Siksi esitämme lisäystä kuntien kulttuuritoimintaan osoitettuihin valtionosuuksiin ja -avustuksiin.

Viite: TAA 211/2007 vp (Kauppila)

Viite: TAA 819/2007 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.33 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa budjettiperusteisesti kuntien kulttuuritoimintaan.

34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Suomessa yhteiskunta on pyrkinyt turvaamaan informaation säilymistä ja löytämistä laajalla kirjastojärjestelmällä. Suomessa on tieteellisten kirjastojen lisäksi noin tuhat yleistä kirjastoa sivukirjastoineen. Suomen hyvä kirjastolaitos on nostanut yleistä sivistystasoa ja tasannut eroja sosiaaliluokkien välillä. Ihmisten osallistumista korostavassa tietoyhteiskunnassa jokaisella kansalaisella pitäisi olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Tässä toimivalla ja kattavalla kirjastolaitoksella on keskeinen rooli.

Hallitus on kuitenkin vähentämässä valtionosuutta yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja siten heikentämässä kirjastolaitoksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös kirjastojen perustamiskustannusten myöntämisvaltuudet ovat riittämättömät.

Viite: TAA 296/2007 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan lisäyksenä 4 300 000 euroa valtionosuuteen yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja

että myöntämisvaltuuksia lisätään siten, että vuonna 2008 saa tehdä valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille enintään 10 000 000 eurolla.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Lamavuosista lähtien kansalaisjärjestöjen avustukset rauhantyöhön ovat supistuneet lähes kolmanneksella. Jälkeenjääneisyys jatkuu ja kasvaa edelleen. Rauhanjärjestöt osallistuvat Suomen velvoitteiden mukaiseen työhön YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumiseksi niin kotimaisissa kuin myös kansainvälisissä hankkeissa ja vahvistavat turvallisuutta rakentamalla yhteisöjen välistä ymmärtämystä. Siksi rauhantyön toimintaedellytysten vahvistaminen on välttämätöntä.

Viite: TAA 13/2007 vp (C. Andersson).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa rauhantyön edistämiseen.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Valtion taiteilija-apurahan suuruus on 1.6.2006 lukien ollut 1 254 euroa kuukaudessa ja vuositasolla 15 048 euroa. Kuitenkaan valtion taiteilija-apuraha ei edelleenkään ole edes sillä reaalisella tasolla, jolla se oli vuonna 1970, kun taiteilija-apuraha otettiin käyttöön. Apurahalla taiteilija kustantaa itselleen työvälineet ja työtilat sekä huolehtii omasta ja mahdollisten elätettävien toimeentulosta apurahakauden aikana.

Myönnettyjen taiteilija-apurahavuosien määrä on edelleen tuntuvasti jäljessä aiemmista sitoumuksista. Apurahojen merkitys taiteen ammattilaisten työskentelymahdollisuuksille on selkeästi lisääntynyt. Siksi vasemmistoliiton mielestä myös apurahan saajien määrää on kasvatettava. Lisäksi taiteilijoiden kaikkia apurahoja tulee korottaa, jotta apurahat voitaisiin verottaa ja ne oikeuttaisivat taiteilijat sosiaali- ja eläketurvaan. Tasokorotus on välttämätön, jotta taiteilijoiden nettotulot eivät vähenisi. Yksityisten säätiöiden maksamien apurahojen taso vaihtelee, mutta uudistus koskisi myös niitä.

Viite: TAA 14/2007 vp (C. Andersson).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.51 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa taiteilija-apurahan tason ja määrän nostamiseen.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Kotimainen elokuva on viime vuosina osoittanut elinvoimansa. Tarjonta on ollut monipuolista ulottuen lastenelokuvista kotimaisten merkkihenkilöiden kuvauksiin ja aina kansainvälisesti palkittuihin taide-elokuviin. Valtion tuki laahaa kuitenkin perässä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomalainen kokoillan elokuva tehdään keskimäärin 1,2—1,4 miljoonalla eurolla, kun muissa Pohjoismaissa vastaava summa on 1,8—- 2,5 miljoonaa euroa. Koko tuotannon ja levityksen vuosittainen tuki Suomessa on noin 13 miljoonaa euroa, kun se muissa Pohjoismaissa on 30—35 miljoonaa euroa.

Perinteisesti suomalainen ammattiteatterikenttä on ollut hyvin monipuolinen. Teatteri- ja orkesterilain turvassa toimivien valtionosuutta nauttivien teattereiden rinnalla on toiminut moni-ilmeinen ja usein rohkeasti teatteri-ilmaisua ja tarjontaa kehittävä vapaa teatterikenttä, joka toimii lähinnä satunnaisilla ja epävarmoilla avustuksilla. Henkilötyövuosien vähäinen määrä estää uusien ryhmien nostamisen teatterilain piiriin, vaikka ryhmien määrä lisääntyykin jatkuvasti.

Vapaiden ryhmien tukemisella on suora vaikutus alan taiteilijoiden työllistymiseen. Tämä teatterilain ulkopuolinen vapaa ammattiteatterikenttä työllistää satoja teatterialan ammattilaisia, mutta saa vain 2,5 % valtion teatterimäärärahoista. Tämä siitäkin huolimatta, että näiden vapaiden ryhmien osuus puheteattereiden katsojamääristä on 17,5 % ja esityksistä 23,5 %. Tuen puute on johtanut siihen, että palkattoman työn osuus on 2/3 työajasta ja palkattoman työn arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa.

Vapaiden teatteriryhmien tukisumma on säilynyt pitkään samana. Silti kuluvana vuonna tuen piiriin lisättiin kaksi uutta sirkusryhmää, mikä vähensi entisestään muille ryhmille jaettavia avustuksia.

Tämän määrärahaesityksen tarkoituksena on nostaa vapaan teatterikentän tuki 2 miljoonaan euroon eli tasolle, josta jo teatterilain valmistelun yhteydessä vuonna 1993 sovittiin.

Suomalainen nykysirkus on kansainvälisesti kiinnostavaa ja uutta kehittävää. Sirkuksen, tanssin ja elokuvan yhdistäminen on taannut nykysirkuksemme kärkiryhmille kansainvälisiä läpimurtoja jopa siinä määrin, että kuluvan vuoden 2007 aikana kaksi nykysirkuksen kärkiryhmäämme on jo esiintynyt yli 200 kertaa noin 20 maassa. Sirkuskoulutuksemme tarjoaa tasokasta koulutusta, mutta ongelmana on, ettei koulutuksen jälkeen muodostuville työryhmille taata riittäviä taloudellisia resursseja ryhmän perustamisvaiheessa.

Viite: TAA 15/2007 vp (C. Andersson)

Viite: TAA 820/2007 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.52 otetaan lisäyksenä 4 500 000 euroa josta osoitetaan 2 000 000 euroa kotimaisen elokuvan tuotantotukeen, 2 000 000 euroa vapaiden tanssi- ja teatteriryhmien tukeen ja 500 000 euroa nykysirkusryhmien tukeen.

90. Liikuntatoimi

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Kansan terveydelle ja mielenvirkistykselle arkiliikunnalla ja urheiluseuratoiminnalla on suuri merkitys. Urheiluseurojen työ niin nuorten kuin vanhempienkin hyväksi on erittäin tärkeää yleisen hyvinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta.

Viite: TAA 664/2007 vp (Puhjo).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.90.50 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa veikkausvoittovarojen käyttörahastosta arkiliikunnan edistämiseen.

20. Maatalous

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v)

Maaseudun rakenteen kehittämiseen ei ole varattu riittävästi määrärahoja. Investointiavustukset siirtyvät rahan puutteeksi, ellei määrärahaa kasvateta. Investointituet sisältyvät myös 141-sopimukseen.

Viite: TAA 212/2007 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.20.61 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

50. Vesitalous

31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahaa on perusteltua korottaa siitä, mihin valiokunnan enemmistö on suostunut.

Viite: TAA 297/2007 vp (Kuoppa)

Viite: TAA 874/2007 vp (Tennilä).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.31 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

60. Metsätalous

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

On ilmeistä, että puuntuonti Venäjältä vähenee tulevina vuosina. Teollisuuden ja energiapuun saannin turvaamiseksi on perusteltua korottaa määrärahaa tässä tilanteessa.

Viite: TAA 213/2007 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.60.44. otetaan lisäyksenä 14 000 000 euroa.

24. Tiehallinto

21. (31.24.21, osa) Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen esittämä ja valiokunnan enemmistön kannattama määrärahataso ei missään tapauksessa riitä väyläverkon palvelutason ja liikenneturvallisuuden turvaamiseen. Toimiva tiestö on myös aluepolitiikassa merkittävä väline.

Viite: TAA 157/2007 vp (Kangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Ilman riittävää valtionapua yksityistieverkosto heikkenee. Kunnilla on myös usein heikot taloudelliset edellytykset näiden teiden avustamiseen.

Viite: TAA 302/2007 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.25.50 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. (31.40.21, osa) Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus ei näytä tunnustavan ilmaston muutoksen merkitystä vaan tukee henkilöautojen lisäystä 216 milj. euron panoksella alentaessaan sen verran autoveroa. Sen sijaan panostus joukkoliikenteeseen jää olemattomaksi.

Pidämme tärkeänä ohjata liikennettä radoille, mikä edellyttää perusradanpidon määrärahan kasvattamista.

Viite: TAA 315/2007 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)

Ilmastomuutoksen hillitseminen edellyttää voimakasta panostusta joukkoliikenteen kehittämiseen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä katsoo, että Vaasa—Seinäjoki-rataosuuden sähköistäminen on osa joukkoliikenteen kehittämistä myös tässä mielessä. Sähköistämisen kokonaiskustannukset ovat arviolta 17 milj. euroa.

Viite: TAA 824/2007 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.78 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa Vaasa—Seinäjoki-rataosuuden sähköistämiseen.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja houkuttelevuutta on parannettava lisäämällä joukkoliikenteen rahoitusta valtion toimesta. Koko maan joukkoliikenteen matkoista noin 70 prosenttia tehdään pääkaupunkiseudun YTV-alueella, Tampereella ja Turussa. Valtio ei kuitenkaan tue näiden alueiden joukkoliikennettä lainkaan. Toisin kuin lukuisten muiden Euroopan maiden suurimmissa kaupungeissa Suomessa isojen kaupunkien joukkoliikenne perustuu joukkoliikenteen lipputuloihin ja kuntien omaan rahoitukseen. Sen sijaan keskisuuret kaupungit saavat joukkoliikenteeseensä valtion tukea noin 20—40 prosenttia.

Ilmaston muutoksen uhkasta piittaamaton Vanhasen hallitus sen sijaan panostaa 216 milj. euroa henkilöautoliikenteen lisäämiseen autoverouudistuksessa. Ja kyse on pysyvästä panoksesta. Vuoden 2009 talousarvioesityksessä hallitus aikoo tuoda esityksen vähäisestä määrärahasta suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen. Käytännössä se tuki menee juuri toteutettuun dieselveron korotukseen.

Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen pitää olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Nykyinen kehitys, jossa lippujen hinnankorotukset johtavat matkustajamäärien vähenemiseen, kustannusten kasvuun ja siten palvelujen supistamispaineisiin, on kestämätön. Kehityksen suunnan kääntäminen vaatii, että joukkoliikenteen palveluiden saatavuus, laatu ja hinta ovat kohdallaan, mikä merkitsee sitä, että joukkoliikenteen rahoitusta on lisättävä ja valtion on kannettava vastuunsa Helsingin ja muiden suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemisessa.

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle sekä joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiselle. Esimerkiksi matkapalvelukeskusten ja joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittäminen edellyttävät riittävää rahoitusta.

Kaikki joukkoliikennemuodot ovat ongelmissa: junaliikenne, linja-autoliikenne ja saaristoliikenne. Matkojen yhteensovittaminen on vakava haaste.

Vuonna 2006 toteutui joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin 5,9 miljoonaa euroa. Nyt esitetty 3,2 miljoonaa euroa ei ole riittävä, vaan joukkoliikenteen kehittämistoimintaan on syytä lisätä vähintään 2 miljoonaa euroa. Tätä vaativat liikenteen kestävä kehittäminen ja liikenteen hiilidioksidipäästöosuuden pienentäminen.

Viite: TAA 22/2007 vp (Arhinmäki) — joukkoliikenteen tuki

Viite: TAA 892/2007 vp (Tiusanen) — joukkoliikenteen kehittäminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa, mistä 13 000 000 euroa Helsingin ja muiden suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen ja 2 000 000 euroa joukkoliikenteen kehittämiseen.

65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha)

Ilmasto-ongelman takia ja ympäristösyistä pidämme kattavaa ja tehokasta kaukoliikennettä tärkeänä. Siksi määrärahaa on tarpeen korottaa.

Viite: TAA 220/2007 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.65 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

50. (26.96, osa) Alueiden kehittäminen

43. (26.98.43) Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Pidämme maakuntien kehityksen kannalta tärkeänä, että ohjelmiin sitomatonta määrärahaa kasvatetaan. Se antaa mahdollisuuden käyttää hyväksi maakunnissa ilmeneviä uusia ideoita.

Viite: TAA 303/2007 vp (Kuoppa)

Viite: TAA 222/2007 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.50.43 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa ohjelmiin sitomattomaan erään.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Maallamme ei ole hyviä edellytyksiä saavuttaa yhä tiukentuvia päästötavoitteita, ellei panosteta voimakkaasti energiatalouden kehittämiseen. Tarvitaan mm. tukea demonstraatiolaitoksille.

Viite: TAA 893/2007 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa.

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

51. (34.06.51) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Palkkaperusteisia työllistämistukia kunnille ja kuntayhtymille on vähennetty viime eduskuntakausilla erittäin paljon. Kun palkkaperusteisiin työllistämistukiin vuonna 1998 käytettiin valtion varoja 193 miljoonan euron edestä, niin vuonna 2001 ne olivat puolittuneet 95 miljoonaan euroon. Ensi vuodelle esitetään työllistämistukia kunnille ja kuntayhtymille enää 61 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaistyöttömyyden jumiutuminen aivan liian korkealle tasolle edellyttää, että aktiivisia työllistämisvaroja tulee nimenomaan lisätä eikä vähentää, kuten edelleenkin esitetään. Pätkä- ja vuokratyöllisten aiheuttama työttömyystilastojen kaunistuminen ei saa tässä hämätä.

Siksi on perusteltua, että nykyistä työllistämisperustein annettavaa aktiivista työllistämistukea kunnille ja kuntayhtymille nostetaan vuoden 2001 tasolle.

Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien suurimmaksi esteeksi kotoutua ovat muodostuneet puutteet suomen kielen taidossa, asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä kiinnittyminen työelämään. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien osalta se, kenelle muun muassa tarjotaan kielenopetusta, riippuu liikaa myös siitä, millä statuksella maahanmuuttajat Suomessa elävät.

Puuttuva kielitaito hankaloittaa viranomaisasiointia, karsii alan ammattilaisia työnhakutilanteessa jo ennen haastattelua ja ylläpitää maahanmuuttajien syrjäytymistä. Puuttuva kielitaito on myös osoittautunut muuriksi Suomen kansalaisuuden saavuttamisessa, kun ulkomaalaisvirasto ja poliisi ovat liian usein tulkinneet kansalaisuuslain erittäin vaativan kielivaateen kynnyskysymykseksi edes kansalaisuushakemuksen käsittelylle.

Työllistymisen, kotoutumisen ja sitoutumisen kannalta onkin keskeistä lisätä maahanmuuttajille annettavan kieli- ja kotouttamiskoulutuksen määrää ja samalla myös laajentaa niiden maahanmuuttajien joukkoa, jotka ovat oikeutettuja kyseistä koulutusta saamaan.

Viite: TAA 673/2007 vp (Puhjo) — kunnat ja kuntayhtymät

Viite: TAA 811/2007 vp (Sirnö) — maahanmuuttajien koulutus ja kotouttaminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.80.51 otetaan lisäyksenä 39 000 000 euroa, mistä 34 000 000 euroa työllistämiseen kunnille ja kuntayhtymille ja 5 000 000 euroa maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen lisäämiseen.

01. (33.01, osa, 03, 04, 12 ja 14) Hallinto

01. (33.01.21) Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pidämme tärkeänä lapsiasiainvaltuutetun toimintaa ja ehdotamme työn tehostamiseksi kahden henkilön palkkaamista valtuutetun avuksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.01 otetaan lisäyksenä 200 000 euroa kahden avustavan henkilön palkkaamiseksi lapsiasiainvaltuutetun toimistoon.

10. (33.15, 28, osa ja 35.30, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus

51. (33.15.52) Lapsilisät (arviomääräraha)

Hallitus esittää, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta. Sen sijaan muilta osin lapsilisät säilyisivät ennallaan. Me ehdotamme, että yksinhuoltajakorotuksen lisäksi kaikkia lapsilisiä korotettaisiin 10 eurolla.

Kun tällaista muutosta ei nyt ole mahdollista tehdä lakisääteisesti, ehdotamme lapsilisiin maksettavaa ylimääräistä lisää. Tällöin lapsilisät olisivat:

Pidämme lapsilisien korottamista perusteltuna varsinkin, kun monet lapsiperheet ovat ajautuneet ahdinkoon. Toisessa aloitteessa ehdotamme lisäksi perusturvan (työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, sairausvakuutuksen pienimmät päivärahat ja toimeentulotuen perusosa) nostamista täyden kansaneläkkeen tasolle. Tämä osaltaan auttaisi lapsiperheiden köyhyyden poistamisessa.

Viite: TAA 305/2007 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 130 000 000 euroa 10 euron suuruisen ylimääräisen lisän maksamiseksi kaikkiin lapsilisiin kunakin kalenterikuukautena.

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

51. (33.17.51) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Vasemmistoliitto tähtää perusturvan uudistamiseen ja siten yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen.

Huolimatta työllisyyden parantumisesta työttömyys on yhä koko Suomea koskettava ongelma. Hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt vastaamaan haasteeseen, mutta vaikutukset ovat tähän mennessä olleet useilta osin riittämättömiä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia keinoja työvoiman kysynnän ja tarjonnan parantamiseksi ja työttömien kannustamiseksi ottamaan vastaan kaikki tarjolla oleva työ.

Työttömyysturvalain mukaan voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta, mikäli henkilö on lyhytaikaisissa työsuhteissa. Usein syntyy kuitenkin tilanne, että työstä saatava tulo yhdessä sovitellun päivärahankin kanssa on pienempi kuin kokoaikaisesti työttömänä olevan nettotulo. Tähän vaikuttaa usein sekä tulonhankkimiseen vaikuttavat kustannukset että työajan tai työsuhteen lyhyys.

Sovitellun päivärahan onkin oltava vähintään 550 euroa kuukaudessa.

Pääministeri Vanhasen kummankaan hallituksen aikana työttömyysturvaan ei ole tehty sentinkään tasokorotusta. Näin siitäkin huolimatta, että työttömyys on suomalaisen köyhyyden suurin yksittäinen syy. Vaikka työllisyys kohenee, silti yli 200 000 ihmistä on vailla työtä. Vuoden, kuukauden tai viikon aikana vajaatyölliset huomioon ottaen lukumäärä on huomattavasti suurempi. Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Työmarkkinatukiuudistuksen seurauksena jo yli kymmenentuhatta työtöntä on sysätty toimeentulotuen varaan. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Viite: TAA 359/2007 vp (Laakso) — soviteltu päiväraha

Viite: TAA 499/2007 vp (Mustajärvi) — peruspäiväraha.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.51 lisätään 11 500 000 euroa, mistä osoitetaan 10 000 000 euroa työttömyysturvalain mukaisen sovitellun työttömyysetuuden budjettiperusteiseen uudistamiseen ja 1 500 000 euroa 4 euron suuruisen budjettiperusteisen korotuksen maksamiseen työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahaan 1.1.2008 lukien.

52. (34.06.52) Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Vasemmistoliitto tähtää perusturvan uudistamiseen ja siten yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen.

Pääministeri Vanhasen kummankaan hallituksen aikana työttömyysturvaan ei ole tehty sentinkään tasokorotusta. Näin siitäkin huolimatta, että työttömyys on suomalaisen köyhyyden suurin yksittäinen syy. Vaikka työllisyys kohenee, silti yli 200 000 ihmistä on vailla työtä. Vuoden, kuukauden tai viikon aikana vajaatyölliset huomioon ottaen lukumäärä on huomattavasti suurempi. Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Työmarkkinatukiuudistuksen seurauksena jo yli kymmenentuhatta työtöntä on sysätty toimeentulotuen varaan. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Viite: TAA 500/2007 vp (Mustajärvi).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 lisätään 123 000 000 euroa työmarkkinatuen 4 euron suuruisen budjettiperusteisen korotuksen maksamiseen 1.1.2008 lukien.

60. (33.06, osa, 32 ja 33, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. (33.32.30) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hallitus esittää ensi vuodeksi riittämätöntä määrärahaa. Katsomme, että julkisten palvelujen kehittämiseksi, palkkatasa-arvon toteuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi määrärahaa tulisi korottaa 450 milj. euroa. Opposition yhteisen aloitteen alkuperäinen summa oli 600 milj. euroa, mutta kun hallitus on suostunut 150 milj. euron lisäämiseen, ehdotamme nyt 450 milj. euron lisäystä.

Viite: TAA 52/2007 vp (Filatov ym.).Määrärahaa tarvitaan mm.

• jonojen purkamiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen. Viite: TAA 993/2007 vp (Virtanen)
• vanhuspalvelujen kehittämiseen. Viite: TAA 254/2007 vp (Korhonen)
• siihen, että valtionosuudesta ei leikata kuntien maksutuloja. Viite: TAA 1067/2007 vp (Yrttiaho)
• uusien tehtävien aiheuttaman yleisen alijäämän poistamiseen. Viite: TAA 306/2007 vp (Kuoppa)
• vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen. Viite: TAA 901/2007 vp (Tiusanen)
• omaishoidon tuen saajien määrän nostamiseen 29 000:sta 52 000:een
• työttömien terveydenhuollon kustannuksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.30 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 450 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin.

32. (33.32.32) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Ehdotamme määrärahan lisäystä. Samalla on kuitenkin todettava, että ehdotuksemme ei sellaisenaan riitä kattamaan aiemmin syntynyttä ja syntyvää vajetta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.32 lisätään 10 000 000 euroa terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan.

33. (33.32.33) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Ehdotamme määrärahan lisäystä. Samalla on kuitenkin todettava, että ehdotuksemme ei sellaisenaan riitä kattamaan aiemmin syntynyttä ja syntyvää vajetta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.33 lisätään 10 000 000 euroa terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

35. (33.32.38) Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Suomalainen yhteiskunta ja kotitaloudet ovat vaurastuneet huimaa vauhtia koko 2000-luvun ajan. Viimeisimpien tilastojen mukaan kotitalouksien varallisuus on noussut vuoden 2002 lopun 134 miljardista eurosta neljässä vuodessa peräti 191 miljardiin. Ja tänä vuonna vaurastuminen on vain jatkunut.

Huolestuttavaa on se, että yhteiskunnan vaurastuminen ei näy lainkaan kaikista pienituloisimpien kansalaisten tuloissa. Vauraus jakaantuu epätasaisesti, ja yhteiskuntamme eriarvoistuminen kiihtyy. Hallitus ei näytä olevan kiinnostunut eriarvoistumisesta. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana köyhyys on kaksinkertaistunut. Lapsiperheissä köyhyys on lisääntynyt jo kaksi ja puolin -kertaisesti. Erityisesti toimeentulo-ongelmia on yksinhuoltajaperheissä, monilapsisissa perheissä ja perheissä, joissa on työttömyyttä.

Lapsilisän tehtävänä on helpottaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja kompensoida perheille lasten kasvattamisesta aiheutuvia kuluja. Lapsilisien reaaliarvo on kuitenkin laskenut, koska lapsilisien korotusta ei ole sidottu mihinkään indeksiin. Vuonna 2004 korotettiin perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää kymmenellä eurolla kuussa ja lisäksi yksinhuoltajille maksettavaa lapsilisää vielä kolmella eurolla kuussa. Nyt hallitus esittää, että ensi vuoden alusta yksinhuoltajakorotusta korotetaan kymmenellä eurolla nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden. Korotus tulee tarpeeseen monissa yksinhuoltajaperheissä.

Suuri vääryys on se, että mikään näistä korotuksista ei paranna kaikista pienituloisimpien perheiden taloustilannetta. Valtioneuvoston päätöksellä toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita muutettiin 1.1.1994 alkaen siten, että lapsilisät otetaan perheen tuloina huomioon toimeentulolaskelmaa tehtäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsilisän korotus aina vähentää korotuksen verran perheelle myönnettävää toimeentulotukea.

Kunnallista toimeentulotukea saavien perheiden ensimmäisestä lapsesta saatava lapsilisä on laskettava perheen etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin se ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea. Näin kaikkein pienituloisimmatkin perheet hyötyvät lapsilisään tehtävistä korotuksista. Näiden perheiden tulot kasvavat ensimmäisen lapsen saaman lapsilisän verran eli noin 100 euroa ja yksinhuoltajaperheissä vielä yksinhuoltajakorotuksen verran enemmän eli yhteensä 110 euroa.

Viite: TAA 478/2007 vp (Lapintie).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.35 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 35 000 000 euroa toimeentulotuen myöntämisperusteiden muuttamiseen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän osalta.

38. (33.32.37) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Valtion talousarvioihin on vuodesta 2000 lähtien varattu vuosittain määräraha sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Hallitus esittää talousarviossaan vuodelle 2008 kyseistä momenttia poistettavaksi kokonaan. Hallitus on yrittänyt esittää momentin poistamista edellisinäkin vuosina, mutta eduskunnan voimakkaan vastustuksen takia määräraha on säilynyt.

Kyseisen erityisvaltionavustuksen turvin maamme sairaanhoitopiirit ovat voineet toteuttaa alueillaan hyvin tarpeellista palvelujärjestelmän rakennemuutosta, jota voimakkaasti muuttunut lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja tutkimuksen tarve on edellyttänyt. Eri puolilla maata on aloitettu lukuisia lasten ja nuorten nuorisopsykiatrian hankkeita, jotka uhkaavat jäädä ensi vuonna ilman niiden kipeästi kaipaamaa rahoituspohjaa. Myöskään uusia hankkeita ei voida suunnitella eikä toteuttaa ilman kyseistä määrärahaa.

Lasten mielenterveysongelmat lisääntyvät koko ajan. Stakesin koululaisten hyvinvointia selvittäneiden tutkimusten mukaan lapsista ja nuorista 15—20 prosentilla on psyykkisiä häiriöitä ja noin 7—8 prosentin arvioidaan olevan psykiatrisen hoidon tarpeessa. Vakavasti masentuneita lasketaan olevan jopa 5—10 prosenttia nuorista. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan psyykkiset ongelmat ovat yllättävän yleisiä jo alle kouluikäisillä.

Hallitus on luvannut ohjelmassaan varmistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen hoidon saatavuuden sekä ohjata valtion rahoitusta erityisesti mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon ja tukipalvelujen turvaamiseen. Lisäksi hallitus sanoo ohjelmassaan kiinnittävänsä erityistä huomiota lasten ja nuorten mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen.

Viite: TAA 162/2007 vp (Kangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 33.60.38 nimi muutetaan kuulumaan: Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) ja

että momentille 33.60.38 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin.

70. (33.07, osa, 08, osa, 13 ja 53) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

22. (33.53.24) Tartuntautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)

Hiv/aidsin ja muiden sukupuolisesti tarttuvien tautien torjuntaan tarvitaan lisäpanostusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.70.22 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa ennaltaehkäisevään seksuaaliterveyden edistämiseen ja hiv/aidsin ehkäisemiseen.

50. (33.53.50) Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Tällä hetkellä ennaltaehkäisyyn osoitetaan 20— 25 euroa asukasta kohti ja sairaanhoitoon 2 000 euroa asukasta kohti. On perusteltua panostaa enemmän ennaltaehkäisyyn, tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.70.50 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa ennaltaehkäisevään terveyden edistämistoimintaan.

90. (33.92, osa) Raha-automaattiyhdistyksen avustukset

Kolmas sektori tekee merkittävää työtä syrjäytymisen estämisessä ja ehkäisevässä sosiaalityössä. Erilaisten syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kohdalla yhdistysten panos on taannut mahdollisuuden sujuvaan arkeen. Raha-automaattiyhdistyksellä on ollut merkittävä rooli rahoittajana. Tällä hetkellä RAY:n kautta rahoitetaan paljon sellaista toimintaa, joka on selkeästi pysyväisluonteista ja pitäisi rahoittaa valtion budjetin sisältä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että luvun 33.90 perusteluissa lausutaan:

01. (35.01, 40, 50, 60 ja 99, osa) Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. (35.01.21 ja 99.26) Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Luontoon, ympäristöömme ja ympäristöterveyteemme kohdistuvat uhkatekijät kasvavat jatkuvasti. Muun muassa tästä johtuu ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävien kasvu. Vuoden 2008 talousarvio ei kuitenkaan mahdollista näiden tehtävien täyttämistä.

Talousarvioesityksessä vähennetään edelleen ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeisiin kohdennettuja määrärahoja, vaikka päinvastoin niiden korottaminen olisi perusteltua. Ympäristöministeriön toimintamenoja vähennetään vuoden 2007 tasosta 3 877 000 euroa.

Viite: TAA 902/2007 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.01 otetaan lisäyksenä 3 877 000 euroa.

65. (35.99.65) Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristöjärjestöt tekevät arvokasta valistustyötä ympäristön suojelemiseksi saariston ja tunturialueiden jätehuollon kehittämiseksi. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2008 valtakunnallisten luonnonsuojelu- ja kansalaisjärjestöjen avustusta vähennetään kuluvasta vuodesta 513 000 eurolla. Todellisuudessa avustuksen tarve on huomattavasti lisääntynyt.

Lainsäädännön ja yleensäkin eduskunnan toiminnassa kansalaisjärjestöjen asiantuntijarooli on merkittävä ja kasvaa jatkuvasti. Tästä johtuen avustusta ei tule pienentää vaan päinvastoin lisätä.

Viite: TAA 904/2007 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.65 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa järjestöavustuksiin.

10. (35.10, 20, osa ja 99, osa) Ympäristön- ja luonnonsuojelu

63. (35.20.63 ja 76) Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Hallituksen esittämä summa on täysin riittämätön. Puun hinta on noussut, ja se osaltaan on nostanut suojeluun ostettavien alueiden hintaa. On tarpeen myös edistää Etelä-Suomen metsien suojelua.

Viite: TAA 908/2007 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.63 otetaan lisäyksenä 5 000 0000 euroa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

On tarpeen panostaa lisää ympäristötöiden suunnitteluun, rakentamiseen ja peruskorjaukseen sekä siirtoviemäreihin ja yhdysvesijohtoihin.

Viite: TAA 228/2007 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 2 000 0000 euroa.

20. (35.20, osa, 30, osa ja 70) Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

55. (35.30.55) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Hallituksen talousarvioesityksessä ei varauduta riittävässä määrin asuntojen korjaustoimintaan. Suomen asuntokanta rapistuu vinhaa vauhtia. Asuntojen ikä ja rakennustekniset puutteet, kosteus- ja homehaitat ym., kärjistävät ongelmia. Myös väestön ikääntyminen asettaa asuinrakennusten tekniseen varustetasoon uusia vaatimuksia (mm. hissit). On välttämätöntä, että valtio tukee voimakkaasti tätä korjaustoimintaa.

Uusi jätevesilaki edellyttää jätevesien käsittelyn tehostamista muun muassa vakituisesti asutuissa kiinteistöissä ja loma-asunnoissa, joissa käytetään runsaasti vettä, karjatiloilla, joissa vettä käytetään maitohuoneissa, sekä maaseutuelinkeinoyrityksissä.

Kiinteistöjen, joilla ei ole vesikäymälää, on annettava asetuksen mukainen selvitys jätevesihuollostaan 31.12.2007 mennessä. Uusia kiinteistöjä määräykset koskevat heti, vanhoilla kiinteistöillä on mahdollisuus hyödyntää 10 vuoden siirtymäaika.

Arvioidaan, että tehostamistoimia tarvitaan noin 200 000—250 000 kiinteistössä. Muutostyöt tulevat maksamaan kiinteistöä kohti noin 3 000—7 000 euroa.

Tämä laki koskee suurimmaksi osaksi syrjäseutuja, joka Pohjois-Suomessa on enimmäkseen vanhempien ihmisten ja eläkeläisten asuttamaa aluetta, ihmisten, joiden kotona asumista halutaan tukea niin pitkään kuin mahdollista mutta jotka toisaalta pakotetaan tällaisilla säädöksillä etsimään asuntoa ja muita palveluita taajamista liian suurten kustannusten vuoksi.

Ympäristökeskusten investointiavustusta jätevesijärjestelmän lainmukaistamiseen myönnetään pääsääntöisesti 25 prosenttia hyväksyttävistä, toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 2 000 euroa/kiinteistö. Näille investointiavustuksille ei ole ensi vuoden talousarviossa osoitettu riittäviä määrärahoja, mikä vaarantaa kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet rakentaa uudet jätevesijärjestelmänsä.

Määrärahan kohteena on myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tapahtuvan lämmitystapamuutoksen tukeminen ja energiatehokkuutta parantavien investointien avustaminen.

Tuki kohdistuu ainoastaan pientaloihin. Tämän tarpeellisen tuen lisäksi tukea on pystyttävä ohjaamaan myös kerrostaloihin, erityisesti vuokrataloyhtiöihin. Näin voidaan alentuneiden lämmityskustannusten kautta hillitä vuokratasoa.

Viite: TAA 1069/2007 vp (Yrttiaho) — asuntojen korjaus

Viite: TAA 320/2007 vp (Kyllönen) — haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät

Viite: TAA 912/2007 vp (Tiusanen) — lämmitystapamuutosten tukeminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.55 otetaan lisäyksenä 37 000 000 euroa, mistä osoitetaan asuntojen peruskorjaukseen 20 000 000 euroa, haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen tukemiseen 7 000 000 ja 10 000 000 euroa lämmitystapamuutosten tukemiseen.

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahan käyttötarkoitus on yhteiskunnallisesti tärkeä aluearkkitehtitoiminnan, yhdyskuntakehityksen, luonnonsuojelun, maisemoinnin ym. kannalta. Tilinpäätöksen mukaan määrärahaa käytettiin 925 000 euroa vuonna 2006. Täksi vuodeksi oli varattuna enää 850 000 euroa. Nyt hallitus esittää ensi vuodeksi vielä tätäkin vähemmän eli 800 000 euroa.

Viite: TAA 231/2007 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.64 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan ja vuonna 2004 hyväksymässään kehityspoliittisessa ohjelmassa mahdollistamaan Suomen kehitysyhteistyövarojen nousun YK:n suosittamalle 0,7 prosentin BKTL-tasolle. Vielä edellisen hallituksen ohjelmassa todettiin tavoitteena olleen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen tavoitetasolle vuoteen 2010 mennessä yleinen talouskehitys huomioon ottaen. Nyt määräaikaa on siirretty vuoteen 2015. Muista Pohjoismaista Norja, Tanska ja Ruotsi ovat jo vuosia sitten saavuttaneet 0,7 prosentin tavoitteen ja ovat sen jopa ylittäneet.

Hallitus esittää kehitysyhteistyövarojen nostamista ensi vuonna 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta ja kokonaismäärärahaksi 830 miljoonaa euroa. Kuluneena vuonna kehitysavun osuus on arviolta 0,43 prosenttia. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään siten, että YK:n suositukset voidaan saavuttaa mahdollisimman pian. Lisäystä esitetään nimenomaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 757/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

40. (25.50) Rangaistusten täytäntöönpano

01. (25.50.21) Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Toimintaresurssit ja henkilöstö eivät vankeinhoidossa eivätkä kriminaalihuollon vankilan ulkopuolisessa ennalta ehkäisevässä toiminnassa ole lisääntyneet samassa tahdissa kasvavien haasteiden kanssa. Resurssipula näkyy kriminaalihuollon mahdollisuuksissa suorittaa perustehtäväänsä eli ennalta ehkäistä uusintarikollisuutta. Vankilan jälkeen siviilissä selvitäkseen entinen vanki tarvitsee vankilassa aloitetun hoidon ja kuntoutuksen jatkoa, joka ei nykyisin aina toteudu, vaikka monenlaisia projekteja asian tiimoilta on aloitettukin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 141/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa kriminaalihuollon ennalta ehkäisevään toimintaan.

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi

01. (26.07.21, osa ja 75.21) Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Avoinna olevien poliisin virkojen välitön täyttäminen on tärkeää tilanteessa, jossa resurssipula on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta. Virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäseuduilla. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan talous- ja huumerikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen.

Vaikka poliisivirkojen piti olla tuottavuusohjelman ulkopuolella, käytännössä vähennykset kohdistuvat kuitenkin juuri operatiivisen poliisin toimiin. Talousarvioesityksen poliiseille asetettuja laadullisia tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa vähenevillä resursseilla. Viiden miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin noin 100 poliisin virkaa täytettyä vuodeksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 636/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 1 100 000 euroa poliisin toimintamenoihin.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

01. (27.10.21) Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Varusmiespalvelusta suorittavat miehet ja naiset ovat pitkään odottaneet parannuksia muutamiin etuuksiinsa. Tällaisia ovat mm. hammastahna, shampoo ja ksylitolipurukumi. Lisäksi he odottavat maksuttomia nettiyhteyksiä jokaiseen varuskuntaan. Edelleen vapaiden matkojen määrää tulisi lisätä ja litteroiden kelpaaminen kaikkiin junavuoroihin tulee toteuttaa. Näitä kaikkia parannuksia Varusmiesliitto pitää tärkeinä. Niiden vaikutus valtion talouteen on erittäin pieni, mutta edunsaajille niillä on tuntuva merkitys. Päivärahan tarkistus ja kotiuttamisrahan palauttaminen on myös paikallaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 165/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 27.10.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa varusmiespalvelusta suorittavien etuuksien parantamiseen.

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

01. (29.50.21) Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistolain muutoksessa painotettiin yliopiston perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen, lisäksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämistä. Yliopistot halutaan kytkeä entistä tiiviimmin yhteiskuntaan; niiden halutaan nähdä tuottavan osaamista, jonka varaan Suomen tuleva menestys rakentuu.

Yliopistot ovat keskeisessä asemassa, kun luodaan ja hankitaan osaamista. Yliopistojen on seurattava ympäristön muutoksia ja reagoitava niihin. Samalla perustehtävät on hoidettava laadukkaasti ja tuloksellisesti.

Yliopistoilta vaaditaan yhä enemmän. Tämä on osin oikeutettua, mutta annetaanko niille mahdollisuutta selviytyä haasteista? Mitä mahdollisuuksia yliopistoilla on kehittää toimintaansa? Yliopistoille ohjattu julkinen rahoitus on viime vuosina käytetty yliopistojen laajentamiseen, ei niiden tason nostamiseen.

Yliopistojen perusopetus on resurssipulan vuoksi kärsinyt. Tämä näkyy massaluentoina, kirjatentteinä ja henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puutteena. Opettajien määrää ei voi vähentää opetuksen tason laskematta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 713/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.50.01 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa yliopistojen perusopetuksen kehittämiseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Vastuullinen väestöpolitiikka edellyttää tarttumista niihin syihin, jotka heikentävät opiskelijoiden mahdollisuuksia lasten hankintaan. Tämän vuoksi esitän opintotukeen elatusvelvollisille opiskelijoille lapsikorotusta.

Lähtökohtana on ollut, että perheellistymisestä aiheutuvat kustannukset kuuluvat perhepoliittisten tukien kautta hoidettaviksi ja opintotuen tehtävänä on yksilön kouluttautumisen tukeminen. Kuitenkin esimerkiksi työttömyyspäivärahassa otetaan huomioon elatusvelvollisuus, vaikka kyseessä ei ole perhepoliittinen tuki. Tästä periaatteesta tulisi väestöpoliittisista syistä joustaa myös opiskelijoiden kohdalla ja tukea perheellisiä opiskelijoita korottamalla opintorahaa heidän osaltaan 50 eurolla hallituksen esitystä enemmän.

19—34-vuotiaista opiskelijanaisista noin 8 prosentilla on lapsia, eli elatusvelvollisia opiskelijanaisia on karkeasti arvioiden 13 000. Elatusvelvollisista miesopiskelijoista ei ole lukua, mutta voidaan arvioida, että 5 prosentilla on lapsia. Opintotukea saavista miehistä elatusvelvollisia on noin 6 000. Tukikuukausia käytetään vuodessa kymmenkunta. Jos 20 000 opiskelijavanhempaa saisi opintotukeensa 50 euron lapsikorotuksen, kustannukset olisivat vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja lakialoitteeseen LA 77/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.70.55 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa opintorahan lapsikorotuksen luomiseen budjettiperusteisesti.

90. Liikuntatoimi

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Kolmenkymmenen vuoden kuluttua Suomessa on eläkeikäisiä puoli miljoonaa enemmän ja työikäisiä noin 400 000 vähemmän kuin nyt. Lihavuustutkijoiden mukaan nyt elää historian ensimmäinen sukupolvi, jonka lapset saattavat kuolla nuorempina kuin vanhempansa. Lasten ja nuorten terveyteen sijoittaminen ennaltaehkäisevästi on merkittävästi edullisempaa kuin elintapaseurauksien hoitaminen ja työkyvyttömyys huonon ravitsemuksen ja riittämättömän liikunnan vuoksi.

Lasten ja nuorten saaminen urheiluharrastusten pariin on tärkeää. Lasten ja nuorten fyysinen kunto on viime vuosina huolestuttavasti heikentynyt, koska vain kolmannes heistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntaharrastukset ehkäisevät myös nuorten syrjäytymistä ja auttavat itsetunnon kehittymisessä. Liikunnalla on selkeä merkitys terveydelle, sosiaalisuuden kehittymiselle ja jopa koulumenestykselle.

Lasten omatoimisen liikkumisen kannalta keskeisessä asemassa ovat läheltä kotia löytyvät liikuntapaikat. Asuinympäristö, joka suosii liikkumista, edistää liikunnan juurtumista pysyväksi osaksi elämäntapaa. Koulupihoilla on tutkitusti erityisen suuri merkitys lasten päivittäiseen liikuntaan. Lähiliikuntapaikkoihin tarvitaan valtiolta voimakasta panostusta tilanteessa, jossa liikunnan vähäisyys uhkaa koko maan tulevaisuutta. Toinen tärkeä tekijä lasten ja nuorten liikuntaharrastukselle ovat vapaaehtoisvoimin toimivat liikuntajärjestöt. Liikuntajärjestöjen toiminta ja kasvavat kustannukset on jouduttu yhä enemmän rahoittamaan tavallisten perheiden kukkarosta sillä seurauksella, että monissa perheissä lapsilla ei ole taloudellisia edellytyksiä harrastaa haluamiaan urheilulajeja. Tilanteen korjaamiseksi valtion rahoitusosuutta liikuntajärjestöjen budjeteista on nostettava.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 333/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.90.50 otetaan lisäyksenä 900 000 euroa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja liikunnan kansalaistoimintaan.

10. Maaseudun kehittäminen

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Maaseudun kehitysnäkymät ovat heikentyneet jatkuvasti. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa hallitus leikkaa valtionapua maaseudun elinkeinojen kehittämiseen. Tätä ei voi pitää kohtuullisena. Määrärahaa on syytä kasvattaa, jotta kehityksen suuntaa voidaan kääntää.

Maaseudun elinkeinoneuvonnan tarpeet kasvavat, kun EU:n maatalouspolitiikka monimutkaistuu ja vaikeutuu. Myös eräiden tuotantosuuntien, mm. sokerin, alasajo aiheuttaa uusia ongelmia. Maaseutuyritysten kilpailukyky ja kehittäminen, ympäristökysymykset ja vuorovaikutus maaseudun ja taajamien välillä ovat tärkeitä. Niihin tarvitaan tukea ja vahvaa panostusta. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen politiikka ei sisällä maaseudun osalta riittäviä kehityspanoksia. Tämä näkyy myös siinä, että maaseutuelinkeinoneuvontaan tarkoitettu määräraha ei ole riittävän suuri.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteisiin TAA 169/2007 vp ja TAA 170/207 vp viitaten ehdotan,

että momentille otetaan 30.10.50 lisäyksenä 3 000 000 euroa valtionapuun maaseudun elinkeinoneuvontaa varten.

20. Maatalous

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus osoittaa Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) siirrettäväksi riittämätöntä määrärahaa. Tämä ei riitä lain edellyttämiin tarpeisiin. Määrärahaa tulee kasvattaa, jotta maatalouden ja muiden rakennepoliittisesti perusteltujen hankkeiden rahoitus voidaan turvata. Näin voidaan maatalouden ja maaseudun alasajoa estää.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 171/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.20.61 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa siirtona Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

60. Metsätalous

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v)

Suomen metsiin kohdistuu monia käyttöpaineita. Hallitusohjelmassa esitetään hakkuumäärien ja puun energiakäytön merkittävää lisäämistä. Puun tuonnin vaikeutuminen Venäjältä lisää hakkuita Suomessa.

Suomen metsävarat ovat suurimmillaan toisen maailmansodan jälkeen. Vuotuinen kasvu on lähes 100 milj. kuutiota, runkopuuta on 2,2 miljardia kuutiometriä. Metsäkeskukset ja Tapio ovat valmistaneet toimia, joilla tuettaisiin hallituksen ohjelman tavoitetta lisätä kotimaisen puun käyttöä 10—15 milj. kuutiometrillä.

Kotimaisen puun vuotuisen käytön lisääminen edellyttää metsäkeskusten resurssien vahvistamista 50 henkilötyövuodella. Suomessa on tiloja, joilla ei ole vuosiin havaintoja hakkuista. Neuvonnassa käytetään erityisesti hakkuu- ja hoitotiedotetta sekä henkilökohtaisia yhteydenottoja resurssien puitteissa. Hakkuu- ja hoitotiedote on uusi tapa lisätä merkittävästi metsäkeskuksen hallussa olevan metsävaratiedon käyttöä. Metsäkeskuksen ABC-neuvontatuotteet on tarkoitus ottaa nykyistä laajempaan käyttöön. Tuotteet ovat pääosin valmiita, mutta rajoitetussa käytössä. Hakkuumääriä voidaan kestävästi nostaa noin 16 milj. kuutiota vuodessa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 335/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 30.60.42 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa metsäkeskusten neuvontaresurssien lisäämiseen.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Metsätalous on Suomen elinkeinorakenteen selkäranka. Sekä teollisuuden, työllisyyden, maaseudun elinkeinojen että ympäristökysymysten suhteen kestävä metsätalous on erittäin tärkeää. Hallitus leikkaa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen myönnettävän tuen määrärahaa 5 miljoonalla eurolla. Perusteluja tällaiselle leikkaukselle ei ole esitetty. Määrärahan leikkaus vaikuttaa myös kotimaisen energian tuotannon vaikeutumiseen, mikä on täysin vastoin julkilausuttuja tavoitteita.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tasapainotettu vaihtoehtobudjetti sisältää viiden miljoonan euron määrärahalisäyksen, jolla on tarkoitus lisätä tukea mm. energiapuun korjuuseen osana kestävää metsä- ja energiataloutta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 143/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille otetaan 30.60.44 lisäyksenä 3 000 000 euroa kestävän puuntuotannon turvaamiseen ja energiapuun korjuun tukemiseen.

24. Tiehallinto

21. (31.24.21, osa) Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Maanteiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen on hallituksen talousarvioehdotuksessa varattu vain hieman aiemmasta korotettu määräraha. Alemmanasteisen tiestön hoito ja kunnossapito kärsivät. Kustannustason nousu aiheuttaa lisäongelmia. Alempi tiestö on tärkeä osa tieverkkoa. Se palvelee sekä suurta osaa kansasta että myös elinkeinoelämää. Erityisesti puunkuljetukset kärsivät. Liikenneturvallisuus vaarantuu yhä enemmän heikon tiestön takia.

Perustienpidon määrärahaa tulee lisätä 30 000 000 eurolla. Tällä lisäyksellä tiestön kohtuullinen kunnossapito voidaan turvata, mutta tarpeelliseen perusparantamiseen se ei riitä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 176/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa perustienpitoon.

40. Ratahallintokeskus

21. (31.40.21, osa) Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kunto on monin paikoin kriittinen, ja sen myötä kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Kaukoliikenteen junista oli heinäkuun 2007 loppuun mennessä myöhästynyt ennätykselliset 14 prosenttia, kun vuonna 2000 myöhästyneitä junia oli vain seitsemän prosenttia. Useille rataosuuksille on asetettu liikennerajoituksia, ja niitä saatetaan joutua lisäämään tuntuvasti. Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle ja samalla heikentävät rautateiden asiakaspalvelua ja kilpailukykyä. Rautatieliikenne on ympäristölle ystävällinen kuljetusmuoto. Koko liikennesektorin energiankulutuksesta rautatieliikenteen osuus on vain 2,5 prosenttia.

Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus suunnitelmallisesti pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteisten ratojen pitämiseen liikennöitävässä kunnossa.

Tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia ja heikentävät rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 345/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut edistämään joukkoliikennettä ja sen käyttöä ympäristöystävällisenä kulkumuotona. Hallituksen esitykset talousarviossa 2008 eivät näitä tavoitteita juurikaan edistä.

Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja palvelut heikentyivät ja rahoitus vähentyi koko edellisen hallituskauden. Valtion talousarviossa 2007 valtion avustusta joukkoliikenteelle leikattiin noin 28 miljoonaa euroa, tämän vuoden talousarviossa lisäystä joukkoliikenteeseen viimevuotiseen verrattuna on noin 2,2 miljoonaa euroa.

Pelkästään jo YTV on toivonut valtion ensi vuoden budjettiin 20 miljoonan euron määrärahaa pääkaupunkiseudun saattamiseksi valtion lipputuen piiriin. Hallituksen tavoite kasvattaa joukkoliikenteen osuutta henkilöliikenteestä kaupunkiseudulla ei tämän määrärahan puitteissa näin ollen tule toteutumaan.

Pelkkien asiakastulojen varassa toimivaa bussiliikenteen vuorotarjontaa on jouduttu supistamaan jo useana vuonna peräkkäin noin 10 prosentin vuosivauhtia. Usean tuhannen linja-autovuoron lakkauttaminen on vaikeuttanut liikennöitsijöiden asemaa, ja kuljettajia jää työttömiksi alueilla, joissa työn saanti on kaikkein vaikeinta. Raju tosiasia on, että joukkoliikenteen toimintaedellytykset haja-asutusalueilla ovat vaikeutuneet ja matkustaminen kallistunut.

Joukkoliikennepalvelun tukeminen ja kehittäminen auttaa myös maaseudun säilyttämistä asuttuna ja elävänä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 869/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa joukkoliikennepalvelujen ostoon.

60. Energiapolitiikka

20. (32.60.27) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3v)

Hiilidioksidipäästöt ovat yksi vaikeimmista ympäristöongelmista tällä hetkellä. Kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää, palamisessa syntyvää hiilidioksidia on käytännössä erittäin vaikeaa ja kallista vähentää. Yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä on liikenne eli liikenteessä käytettävät polttoaineet.

Liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä voidaan huomattavasti vähentää, jos polttoaineena käytetään biopohjaisia polttoaineita, kuten etanolia, biodieseliä tai esimerkiksi rypsimetyyliesteriä, rypsietyyliesteriä tai mäntyöljyä. Perinteisiä polttoaineita huomattavasti pienempien häkä-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjen ansiosta biopolttoaineet toisivat erityisen edun muun muassa kaupunkien joukkoliikenteeseen.

Ympäristöetujen lisäksi biopolttoaineiden tuotanto tukisi suomalaista työllisyyttä ja vähentäisi ulkomaista velkaantumista tuonnin vähentymisen myötä. Suomella on erinomaiset edellytykset oman tuotannon kasvattamiseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 715/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.60.20 otetaan lisäyksenä 19 500 000 euroa biopolttoaineiden käytön edistämiseen.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Ilmastomuutos ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistavoite edellyttävät voimakkaita panostuksia uusiutuvan energian tutkimukseen ja käyttöönoton edistämiseen. Tavoitteisiin tulee pyrkiä monipuolisin keinoin. Valtion tulee panostaa tähän tarkoitukseen. Myös tukea energian loppukäyttäjien hankkeisiin tulee lisätä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 184/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa uusiutuvan energian teknologian edistämiseen.

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

Pitkäaikaistyöttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttaja. Suuri huolenaihe on kasautuva työttömyys, jossa pitkäaikaistyöttömyydestä sen kaikkine seurannaisvaikutuksineen on tullut joidenkin ryhmien kohtalo ja jopa oma alakulttuurinsa. Kuitenkaan viranomaistaholla ei perheiden työttömyyttä tarkastella kokonaisvaltaisesti, ja hallinnolliset esteet koetaan suurina. Poikkihallinnollisen tarkastelun puute on synnyttänyt tilanteen, jossa itse asiassa mikään taho ei edes seuraa työttömyyden kasautumista perheisiin. Työttömien perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen ja ongelmanratkaisu on akuutti tarve, johon niin valtakunnan tasolla kuin paikallistasollakin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Hyvinvointiyhteiskunnastamme ei pitäisi löytyä yhtäkään perhettä, jossa molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa työttöminä. Työttömän perheen kannalta tämä ei ole kohtuuton vaatimus, eikä sen täyttäminen edellytä yhteiskunnalta kohtuutonta panosta.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 32.80 perusteluissa lausutaan:

51. (34.06.51) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Hallitusohjelman linjauksen mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan yritysten kanssa toteutettavaan työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Työllistämismäärärahojen painopiste siirretään avoimille työmarkkinoille yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. On kuitenkin lyhytnäköistä samaan aikaan ajaa alas toimiva kolmannen sektorin työllistämistoiminta.

Monet yhteisöt järjestävät kolmannen sektorin työtä vaikeasti työllistettäville erittäin ansiokkaasti. Hallituksen suunnan muutos merkitsee näiden yhteisöjen toiminnalle suuria vaikeuksia. Kansalaisjärjestöt ja sosiaaliset yritykset tekevät arvokasta työtä auttamalla vaikeimmin työllistyviä. Valtiolle koituvat tukikustannukset ovat olleet pienet verrattuna siihen, että nämä henkilöt olisivat jääneet pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen ja kuntien sosiaalitoimistojen asiakkaiksi.

Vaikeasti työllistettävien työllistämistoiminta eri yhteisöissä ei ole "tempputyöllistämistä". Päinvastoin se on arvokasta toimintaa yksilöihmisten ja koko yhteiskunnan kannalta, ja sen ajaminen ahtaalle tulee sekä aineellisesti että henkisesti erittäin kalliiksi niin näille työttömille kuin myös koko yhteiskunnalle. Hallituksen tulee kantaa vastuunsa, ja tähän tarkoitukseen tulee osoittaa varat edelleen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 871/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.80.51 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa vaikeasti työllistettävien erityistoimiin.

Starttirahan toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työministeriön selvitysten perusteella starttiraha on osoittautunut tehokkaaksi työllisyyttä edistäväksi toimenpiteeksi, jonka laajempi käyttö on kannattavaa vakinaistaa. Ensi vuonna on tulossa pysyväksi käytännöksi starttirahan myöntäminen työttömien lisäksi myös opiskelusta, kotityöstä tai ansiotyöstä yrittäjiksi siirtyvälle. Starttiraha madaltaa yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja turvaa yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa.

Starttirahan riittävyydessä on ollut tänäkin vuonna alueellisia eroja. On huolehdittava siitä, että starttirahaa varten tarkoitettua määrärahaa varataan budjettiin niin paljon, ettei sen loppuminen ole esteenä toimivan liikeidean toteuttamiselle. Starttirahan myöntäminen tulee tapahtua myös yhtenäisin perustein kaikille siihen oikeutetuille. Työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelma ei ole tältä osin sitova, vaan työllisyysmäärärahoja voidaan tarvittaessa käyttää starttirahoihin enemmänkin. Kohdentamalla momentille lisärahoitusta varmistetaan riittävän määrän ohjautuminen starttirahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 760/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.80.51 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa starttirahaan ja lisää momentin perusteluihin maininnan, että kokonaismäärärahasta osoitetaan starttirahaan 40 000 000 euroa.

10. (33.15, 28, osa ja 35.30, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus

Lapsiperheiden asema on viime vuosina heikentynyt osittain siitä syystä, ettei lapsilisiin ole tehty indeksikorotuksia. Lapsilisän merkitys on pienituloiselle perheelle merkittävä, ja sen johdosta sen reaaliarvon säilyminen on pienituloisille erityisen tärkeää.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 33.10 perusteluissa lausutaan:

51. (33.15.52) Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisäoikeuden ulottaminen kaikkiin alle 18-vuotiaisiin on jo pitkään ollut yksi suomalaisen sosiaalipolitiikan tavoitteista ja toiveista. Nykyisessä yhteiskuntarakenteessa 17-vuotiaat ovat lähes aina vanhempiensa elatuksen varassa. Vanhemmilla on myös lakisääteinen velvollisuus heidän elättämiseensä. 17 vuoden ikärajan ylläpitämiselle ei perheiden todellisuudesta löydy perusteita. 17-vuotiaan kohdalla vanhempien menot eivät suinkaan välttämättä ole pienimmillään. Esimerkiksi lukiossa opiskelevan nuoren koulukirjat maksavat satoja euroja lukuvuodessa.

Lapsilisäoikeuden ulottaminen 17-vuotiaiden ikäluokkaan säästäisi valtion maksamaa opintotukea. Osittain uudistusta rahoittaisivat myös säästyvät toimeentulotuet.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 347/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.10.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 80 000 000 euroa lapsilisän ulottamiseen 17-vuotiaisiin.

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

51. (33.17.51) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Soviteltuun päivärahaan tulee määritellä 200 euron suojaosuus, jonka ylittäminen vasta vaikuttaa soviteltua päivärahaa laskettaessa. Työttömyysturvalain 4 luvun 1 §:n mukaan soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus osa-aikatyössä olevalla työnhakijalla, jonka työn osa-aikaisuus perustuu työnantajan aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen. Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus myös työnhakijalla, jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta tai jonka työnteko on estynyt toisten työntekijöiden sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa. Edelleen oikeus on myös työnhakijalla, joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, sekä työnhakijalla, jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Sovitellun työttömyysetuuden laskentatapa on tiukka, ja pienikin lisätulo johtaa työttömyyspäivärahan pienentymiseen ja sen uudelleen määrittelemiseen. Päivärahan määrittely uudelleen tuottaa paljon hallinnollista työtä ja usein myös viivyttää kohtuuttomasti päivärahan maksamista työttömälle. Nykykäytäntö ei ole työntekoon kannustava, vaan vaikuttaa siten, ettei työttömän kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä siitäkään huolimatta, että olisi mahdollisuus soviteltuun päivärahaan. Työttömän työllistymisen kannalta on parempi, että pienenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Työttömän soviteltuun päivärahaan tulee määritellä 200 euron suojaosuus, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahassa huomioon.

Edellä olevan perusteella ja lakialoitteeseen LA 29/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.20.51 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa.

30. (33.18) Sairausvakuutus

60. (33.18.60) Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Palvelujen omavastuuosuudet ovat Suomessa jo nykyisellään kansainvälisesti vertaillen korkeita. Julkisen terveydenhuollon maksujen omavastuuosuutta tulee madaltaa lähemmäs eurooppalaista keskitasoa. Terveydenhuollon erillisille maksuille tulee luoda yksi yhtenäinen, riittävän alhainen maksukatto ja jakaa näin sairauden potilaalle aiheuttamaa taloudellista taakkaa aiempaa yhteisvastuullisemmin.

Suomessa noin 10 prosenttia väestöstä käyttää 80 prosenttia kaikista terveyspalveluista. Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten ja kroonisesti sairaiden hoitoon hakeutumista. Pitkäaikaissairaat pienituloiset maksavat suurimman osan asiakasmaksuista. Sairauden toteamisen ja hoidon välisen ajan viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa muuttua lisämenoiksi.

Viime vuosina terveydenhuollon on todettu Suomessa suosivan hyvätuloisia. Esimerkiksi sairaalahoidon, Kela-korvattavien lääkkeitten ja matkakustannusten yhteenlaskettu maksukatto ylittää 1 300 euroa, joka on huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 761/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.30.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 10 000 000 euroa terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiseen.

Vaikeavammaisten henkilökohtainen avustaja -järjestelmä on ihmisoikeuskysymys. Vaikeavammaisille henkilöille se on kaikkein tärkein tukimuoto, koska vain sillä voidaan turvata rehellinen mahdollisuus tehdä omakohtaisia elämänvalintoja peruselämän toiminnoissa. Henkilökohtainen avustaja avustaa vaikeavammaisia henkilöitä asioissa, joista hän ei selviydy ilman toisen henkilön apua.

Vaikeavammaisen toimiessa itse työnantajana avustajan työ ei myöskään aiheuta investointi- ja hallinnointikustannuksia. Avustajapalvelu myös osaltaan vapauttaa varoja muista palveluista, joita ei välttämättä avustajan ansiosta enää tarvita.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin vammaispolitiikan linjauksiin. Suomi on hyväksynyt viime vuoden lopulla vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen. Edellä mainittuna tavoitteena on syrjinnän poistaminen, vammaisten henkilöiden täyden osallistumisen mahdollistaminen sekä vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen kaikkialla yhteiskunnassa. Samoista lähtökohdista laadittiin vuosi sitten myös valtioneuvoston vammaispoliittinen selonteko. Vaikeavammaisia on vain 0,07 prosenttia väestöstä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 348/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.30.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 30 000 000 euroa vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen.

Vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha tulee korottaa työttömän peruspäivärahan tasolle kuukausitasolla. Tarkoituksena on poistaa vanhempainpäivärahasta se ilmeinen kohtuuttomuus, että sen minimimäärä on edelleen pienempi kuin matalin työttömyyskorvaus. Aloitteessa esitetään, että äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimimäärä nostetaan pienimmän työttömyysturvan tasolle kaikkien etuudensaajien osalta.

Nykyisen vanhempainpäivärahan minimimäärä on 15,20 euroa päivässä, ja sitä maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Ilman lapsikorotuksia maksettu täysi työmarkkinatuki tai vastaavasti työttömän peruspäiväraha on 23,91 euroa päivältä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jotta äitiyspäiväraha olisi kuukausitasolla vastaavan suuruinen, sen tulisi olla 20,66 euroa.

Työttömyyspäivärahan on laskettu riittävän perustoimeentuloksi, joten ei voi ajatella, että vähemmällä korvauksella tulisi toimeen. Äideistä viidesosa saa minimipäivärahaa ja noin neljäsosalla päiväraha on pienempi kuin työttömän peruspäiväraha. Äitiyspäivärahan pienuutta perustellaan lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja, joten 15,20 euron suuruinen minimiäitiys- ja vanhempainpäiväraha ei ole kohtuullinen.

Edellä olevan perusteella ja lakialoitteeseen LA 63/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.30.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 44 000 000 euroa minimivanhempainrahan korottamiseksi.

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä. Uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun perusteluissa lausutaan:

56. (33.28.60) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha)

Suomeen jäi laman jälkeisenä runsaan kymmenen vuoden aikana vaikeasti työllistettävien ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suuri joukko. Työttömyyden kovan ytimen, jopa 50 000—60 000 iäkkään pitkäaikaistyöttömän, on lähes mahdotonta työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuitenkin nämä henkilöt ovat työttömien työnhakijoiden joukossa, jolloin he ovat velvoitettuja aktiivisesti etsimään työtä ilman todellista työkykyä tai työpaikan mahdollisuutta.

Laki eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta (39/2005) tuli voimaan 1. päivänä toukokuuta 2005. Lain perusteella vuonna 1941—1947 syntyneelle erityisen pitkään työttömänä olleelle henkilölle on turvattu kertaratkaisuna pysyvä toimeentulo eläketukena ennen vanhuuseläkettä. Lain mukaisen tuen myöntämisedellytysten tulkinnasta on kuitenkin aiheutunut ongelmatilanteita, jotka jättävät edelleen osan vuonna 1941—1947 syntyneistä yli 10 vuotta työttömänä olleista työttömistä eläketuen ulottumattomiin.

Lakia on tältä osin selkeytettävä ja tuen myöntämisedellytyksiä laajennettava. Tämä toisi pitkäaikaistyöttömien eläketuen piiriin arviolta n. 1 000 henkilöä, jotka ovat olleet yli 10 vuotta työttöminä ja ovat nyt yli 60-vuotiaita. Lisäksi olisi otettava lain piiriin vuosina 1948—1950 syntyneet pitkäaikaisesti työttömät henkilöt. Tämä olisi inhimillistä kohtelua henkilöille, joilla ei ole tosiasiallista työllistymismahdollisuutta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 718/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.40.56 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 3 000 000 euroa pitkäaikaistyöttömien eläketuen laajentamiseen

60. (33.06, osa, 32 ja 33, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Vanhustenhoidon laajuuteen ja laatuun on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Asia on vakava eikä sen korjaamista pidä lykätä.

Lasten köyhyyden lisääntyminen on hälyttävää. Lapsiperheiden asema tulonjaossa on heikentynyt, mutta kehitys on ollut hyvin erilaista lapsiperheiden välillä. Heikointa tulokehitys on ollut yksinhuoltajilla sekä monilapsisissa perheissä ja perheissä, joissa on alle kolmivuotias lapsi. Köyhyysrajan alittaneiden lapsiperheiden määrä kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2003 yli kaksinkertaiseksi 28 000 perheestä 63 000 perheeseen. 120 000 lasta elää kotitalouksissa, joiden tulot jäävät alle EU:n köyhyysrajan 750 euroa kuukaudessa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että luvun 33.60 perusteluissa lausutaan:

30. (33.32.30) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille esitetään lisäyksenä 450 miljoonaa euroa, josta 40 miljoonaa euroa suunnataan omaishoidon kehittämiseen, 65 miljoonaa euroa lisähenkilökunnan palkkaamiseen vanhustenhuoltoon, 80 miljoonaa euroa, jotta lapsilisää ei jatkossa oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa, ja 2 miljoonaa euroa perhehoitajien etuuksien parantamiseen alla olevien perustelujen mukaisesti.

Väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivapalveluiden lisääntyvään kysyntään tulee vastata kehittämällä voimakkaasti omaishoitoa. Omaishoito on taloudellinen tapa tuottaa hyvinvointia kotihoidossa. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan. Kotona tapahtuva hoitotyö on usein inhimillisempää kuin laitoshoito, ja usein se on myös ikääntyneiden oma tahto.

Suomessa on arviolta 300 000 omaishoitajaa, ja heistä vain hiukan yli 31 000 saa kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain säännösten henki ei näin ollen kunnissa toteudu. Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen avulla.

Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö siinä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä määrärahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat usein loppuvat jo puolessa välissä vuotta eikä uusia sopimuksia voida tehdä. Näin omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, koska sitä ei ole määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi.

Omaishoidon tuen saajien määrää tulee määrätietoisesti kasvattaa, ja mahdollisuus omaishoidon tukeen tulee taata jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle. Lisäksi vapaapäiviä tulisi olla vähintään yksi päivä jokaista viikkoa kohti. Näin voidaan paremmin turvata omaishoitajien fyysinen ja henkinen jaksaminen. Nyt voimassa oleva, omaishoitajille kuuluva etu kolmesta vapaapäivästä kuukaudessa ei ole riittävä.

Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt viidentoista viime vuoden aikana. Samalla hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin tehdyn arvion mukaan vanhustenhuollon kuntoon saattaminen vaatii 4 000 työntekijän palkkaamista.

Suomen vanhustenhuollossa sinnitellään puolella Ruotsin henkilökunnasta. Vanhusten laitoshoidon laatusuositusten tavoitetaso on 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mistä jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen. Hoitajien puutetta korvataan tutkijoiden arvion mukaan lääkkeillä. Masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään jopa 98 prosentille vanhuksista, kolme kertaa muita Pohjoismaita enemmän.

Henkilöstön alimiehitys heikentää hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista. Työterveyslaitoksen kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät toissa vuonna selvään nousuun, ja nousu jatkuu edelleen. Nousu on ollut erityisen jyrkkä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kohdalla. Tämän vuosikymmenen alkupuolen aikana on menetetty sairauspoissaoloina jo 24 000 työvuotta sairastamisiin. Vanhusten ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava hoiva on yhteisömme sivistyksen mittari.

Lapsiperheiden saamat perhepoliittiset tulonsiirrot kotitaloutta kohden ovat reaalisesti laskeneet noin 10 prosenttia vuodesta 1990. Lapsilisään, vanhempainpäivärahan minimiin ja eräisiin muihin tukiin tehdyt pienet korotukset eivät ole olleet riittäviä paikkaamaan köyhien ja köyhtymisvaarassa olevien lapsiperheiden taloutta. Perheiden ja työmarkkinoiden samanaikainen epävakaistuminen on lisännyt hyvinvointivaltion antaman turvan ja toimeentulon merkitystä ja tarvetta.

Toimeentulotuesta annettua lakia tulee muuttaa siten, ettei lapsilisää jatkossa oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n mukaan toimeentulotuen suuruuteen vaikuttavia tuloja ovat kyseisen henkilön ja perheenjäsenten kaikki käytettävissä olevat tulot. Niin sanottuja etuoikeutettuja tuloja ei oteta huomioon tukea laskettaessa. Lapsilisä ei kuulu näiden joukkoon, vaan se otetaan tukilaskelmassa huomioon vähentävänä tulona. Tämän vuoksi vähävaraisimpien lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi lapsilisä muutetaan etuoikeutetuksi tuloksi. Kustannukset ovat vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa.

Perhehoitolain (312/1992) mukaisen toimeksiantosopimuksen perusteella kodissaan alle yksivuotiaalle lapselle perhehoitoa antavalle henkilölle tulisi antaa oikeus vanhempainpäivärahaan. Lisäksi alle 3-vuotiasta sijoitettua lasta hoitavalle perhehoitajalle tulisi antaa oikeus kotihoidon tukeen. Näiden esitysten tavoitteena on lisätä sijaisvanhempana toimimisen kannustavuutta ja vähentää lasten hoitamista laitoksissa.

Sijaisperheistä on pulaa, ja samaan aikaan yhä pienempien lasten tarve pitkäaikaiseen perheenomaiseen hoitoon on kasvanut. Sijaisvanhemmat ovat keskimäärin 50-vuotiaita. Noin kolmannes perhehoitajista jääkin eläkkeelle seuraavien viiden vuoden aikana. Sijaisperheitä tarvitaan pikaisesti lisää, ja niiden saaminen on mahdollista vain parantamalla vaativaa hoitotyötä tekevien sijaisvanhempien asemaa, arvostusta ja palkkaa. On arvioitu, että laitoshoito maksaa kolmessa päivässä saman verran kuin perhehoito kuukaudessa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 33.60.30 otetaan lisäyksenä 450 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien budjettiperusteiseen korottamiseen.

38. (33.32.37) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon resurssit ovat edelleen riittämättömät. Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaanhoidossa kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Tämänkin jälkeen tarve on pysynyt samalla korkealla tasolla. Samassa ajassa myös syvenevistä ongelmista kertova pakkokeinojen käyttö jopa nelinkertaistui. Masennuksen lisääntyminen nuorten keskuudessa on myös merkittävää, sillä jo joka viides nuori kärsii masennuksen oireista. Vuodesta 2001 voimassa ollutta hoitotakuuta ei pystytä täyttämään, vaan hoitojonot ovat edelleen ongelma koko maassa.

Eduskunta kirjasi vuosille 2000—2007 erillisen vuosittaisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen. Vuoden 2008 budjetista on jälleen jätetty pois tämä määräraha, jonka tarpeellisuus on kiistaton. Lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta säästäminen on kohtalokasta, sen seurauksena entistä useampi alaikäinen jää vaille tarvitsemaansa apua, ja ongelmat kumuloituvat.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 721/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.60.38 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin.

90. (33.92, osa) Raha-automaattiyhdistyksen avustukset

50. (33.92.50) Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Alkoholin kulutuksen kasvu on lisännyt entisestään suuria päihdehaittoja. Yhteiskunnan kannattaa panostaa päihteiden käytön vähentämiseen, koska tähän tarkoitukseen käytetyt varat tulevat moninkertaisesti takaisin.

Liian suuri alkoholiveron alennus on kuitenkin johtanut voimakkaasti kasvaneeseen päihdeongelmaisten hoitotarpeiden kasvuun. Monet järjestöt tekevät alalla tuloksellista työtä, mutta niiden voimavarat ovat riittämättömät kasvaneisiin tarpeisiin nähden. Tarkoitusta varten on varattava lisää määrärahaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 187/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.90.50 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa päihdetyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukemiseen.

20. (35.20, osa, 30, osa ja 70) Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

55. (35.30.55) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Kiinteistöjen korjaus- ja energia-avustusmäärärahaa tulee lisätä vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa. Avustusten myöntäminen perusparannusten suunnitteluun, kuten kuntoarvioihin ja huoltokirjojen laatimisiin, vaatii resursseja.

On muistettava, että kyseistä määrärahaa käytetään mm. hissien suunnitteluun ja rakentamiseen hissittömiin taloihin, ja sen pitäisi riittää myös hissien korjauksiin. Nyt on ilmeinen vaara, ettei määräraha riitä vastaamaan hissiavustuksien kasvavaan kysyntään.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 355/2007 vp viitaten ehdotan,

että momentille 35.20.55 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa kiinteistöjen korjaus- ja energia-avustuksiin.