Ehdotus

Komission ehdotus sisältää lainsäädäntökokonaisuuden, joka koostuu rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) perustamista koskevista säädösehdotuksista.

EES-asetusehdotuksen tarkoituksena on perustaa rajanylitystietojärjestelmä, joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien ja niiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöaikaa ja -paikkaa koskevien tietojen rekisteröimiseen ja säilyttämiseen, heidän oleskelunsa keston laskemiseen sekä kuulutusten laatimiseen jäsenvaltioille, kun lailliset oleskeluajat ovat umpeutuneet.

RTP-asetusehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa nopeammat rajatarkastukset niille kolmansien maiden kansalaisille, joille on tehty taustatarkastus ja jotka sen perusteella on hyväksytty ohjelmaan. Ehdotuksessa määritetään rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan pääsyä koskevat menettelyt ja edellytykset, määritellään rekisteröityjä matkustajia koskevien tietojen säilyttämiseen tarkoitetun, tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän toiminnot ja tehtävät. Lisäksi keskusrekisterin kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi sekä tunnistevälineen teknisten eritelmien määritteleminen siirrettäisiin EU:n tietotekniikkaviraston vastuulle.

Lisäksi kokonaisuus sisältää uudistuksesta johtuvat muutosehdotukset Schengenin rajasäännöstöön.

Jatkokirje sisältää valtioneuvoston tarkistetun kannan.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu komission antamiin asetusehdotuksiin myönteisesti. Rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) käyttöönotolla on suuri rajaturvallisuuden kehittymiseen sekä rajanylitysten sujuvuuteen liittyvä vaikutus, joka myös kompensoi EU:n suurten naapurimaiden viisumivapauksista tulevaisuudessa syntyviä haasteita.

Asetusehdotusta EES:stä on käsitelty neuvoston Rajat-työryhmässä. Työryhmäkeskustelussa on ollut esillä lainvalvontaviranomaisten pääsy EES-järjestelmään tietyin edellytyksin. Puheenjohtajavaltio laati erillisen keskusteluasiakirjan lainvalvontaviranomaisten pääsystä järjestelmään. Keskustelu puheenjohtajan asiakirjan pohjalta käytiin neuvoston strategisessa maahanmuutto-, raja- ja turvapaikkakomiteassa (SCIFA). Sekä Rajat-työryhmässä että SCIFAssa suuri osa jäsenvaltioista (21) on esittänyt, että lainvalvontaviranomaisten rajoitettu pääsy tulisi sallia järjestelmään. Kaikki pääsyä tukevat maat ovat esittäneet, että pääsyn tulisi olla toissijaista ja se tulisi sallia ainakin terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi. Yksikään puheenvuoron käyttäneistä maista ei ole vastustanut pääsyn sallimista, mutta muutama maa (3) on ilmoittanut tarpeen tutkia vielä asiaa pääsyn sallimisen tuottaman lisäarvon näkökulmasta ja jotta pääsy olisi oikeasuhtainen.

Valtioneuvosto osallistuu käynnissä olevaan keskusteluun lainvalvontaviranomaisten pääsystä EES-järjestelmään seuraavista perusoikeuslähtökohdista, joilla valtioneuvosto haluaa varmistaa, että pääsyä koskevassa jatkovalmistelussa otetaan huomioon perusoikeuksia turvaavat seikat.

Lainvalvontaviranomaisten mahdollinen pääsy tulee rajata selkeästi koskemaan vain tarkoin määriteltävien terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten (2002/584/YOS ja 2002/475/YOS) torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa siten, että se ottaa huomioon jokaiselle kuuluvat perusoikeudet. Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä ne viranomaiset, jotka ovat vastuussa edellä mainittujen rikosten torjunnasta, havaitsemisesta ja torjunnasta. Tietojen käyttö lainvalvontatarkoituksiin tulee rajata tilanteisiin, joissa voidaan kohtuudella olettaa, että tietojen käyttö edistää konkreettisen rikoksen torjuntaa, havaitsemista tai tutkintaa. Tietojen järjestelmällistä ja massamaista vertailua lainvalvontatarkoituksia varten ei tule sallia. Valmistelussa tulee korostaa, että EES:n muu kuin komission esittämään alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyvä toiminta ei saa muodostua rekisterin pääasialliseksi tai edes merkittäväksi käyttötavaksi. Jos lainvalvontaviranomaisten pääsyyn päädytään, on huolehdittava oikeusperustan laajentamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen poliisiyhteistyötä koskeviin artikloihin.

Komission asetusehdotuksessa valvontaa ja tietosuojaa on käsitelty kattavasti. Valvonta käsittää sisäisen valvonnan, jäsenmaiden valvontaviranomaisten harjoittaman valvonnan, Euroopan tietosuojavaltuutetun harjoittaman valvonnan ja näiden kahden välisen yhteistyön. Lisäksi kolmannen maan kansalaisella on oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan ja että lainvastaisesti tallennetut tiedot poistetaan. Tietoturvan osalta asetusehdotuksessa on huomioitu fyysinen tietoturva, laitoksiin pääsyn valvonta, tietovälineiden valvonta, tietojen säilyttämisen valvonta, tietojen käytön valvonta, henkilöstöprofiilit, tiedonsiirron valvonta, tietojen kirjaamisen valvonta, kuljetuksen valvonta ja aiemmin mainittu sisäinen valvonta. Kaikista EES:ssä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista on pidettävä kirjaa. Kirjaamistietojen avulla voidaan kaikissa tilanteissa selvittää, kuka on käyttänyt tietoja, milloin ja mihin tarkoitukseen. Työryhmävalmistelussa valtioneuvosto tulee korostamaan, että valmisteltaessa lainvalvontaviranomaisten pääsyä järjestelmään on turvattava tietosuoja- ja tietoturvasäännöstön korkean tason säilyminen sekä se, että tietoja käytetään vain tietosuojasääntelyn ja EU:n perusoikeuskirjan sallimissa rajoissa perusoikeudet turvaten. Samalla tulee huolehtia tietosuojan riittävän tason ja valvonnan sekä kolmannen maan kansalaisen oikeusturvan takaamisesta.

Valtioneuvosto pitää perusteltuna sitä, että EES-järjestelmä sisältää biometrisen tunnisteen eli sormenjälkitiedon, joka on luotettavin tapa määrittää henkilöllisyys. Biometriikka tulisi liittää mukaan jo järjestelmän käyttöönoton yhteydessä ilman nyt ehdotettua siirtymäaikaa tai ainakin huomattavasti ehdotettua siirtymäaikaa nopeammin, jos jäsenvaltioilla on tähän valmius.

Valtioneuvosto katsoo, että EES:n maahantulo- ja maastalähtötietueiden 181 päivän säilytysaika, jota sovelletaan silloin, kun henkilö ei ole ylittänyt laillista oleskeluaikaa, on liian lyhyt ja sitä tulisi pidentää. Huomioiden tarve tallentaa biometriset tunnisteet (10 sormenjälkeä) järjestelmään ulkorajan rajanylityspaikoilla ja tämän toimenpiteen aiheuttama viive matkustajalle hänen ylittäessään EU:n ulkorajan sekä ilmeinen vaikutus jo olemassa olevien rajanylitysjonojen pidentymiseen tietojen säilytysaikaa tulisi tutkia jatkovalmistelun yhteydessä uudelleen ja tarkastella matkustajan kannalta tehokkainta ja turvallisinta säilytysaikaa, joka ei kuitenkaan saisi olla pidempi kuin viisi vuotta.

Säilytysajan pidentäminen hyödyttäisi erityisesti matkustajaa, koska hänen sormenjälkiään ei tarvitsisi tallentaa järjestelmään 182 päivän välein ja hänen positiivinen matkustushistoriansa voitaisiin huomioida viisumi- ja rekisteröityjen matkustajien ohjelmaa koskevia hakemuksia käsiteltäessä. Kolmannen maan kansalaiselle voidaan myöntää toistuvaisviisumi ja/tai pääsy rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan enintään viideksi vuodeksi. Matkustaja hyötyisi siten pidemmästä säilytysajasta nopeampana rajanylityksenä ja laadultaan parempana, tosiasiallisiin tietoihin perustuvana hakemusten käsittelynä. Pidempi säilytysaika parantaisi myös kolmannen maan kansalaisen tieto- ja oikeusturvaa, koska tallennettujen tietojen laatu olisi parempi. Sormenjälkien tallentaminen järjestelmään erityisesti junissa, busseissa ja ulkona autokaistoilla huonoissa olosuhteissa mobiililaitteita hyödyntäen vaatii erityistä tarkkuutta. Mitä harvemmin sensitiivistä tietoa tarvitsee tallentaa järjestelmään, sen paremmin voidaan varmistua tallennettujen tietojen laadusta ja ehkäistä vääriä sormenjälkitietojen vertailuosumia. Jatkovalmistelussa tulee huolehtia korkeasta tietosuojan tasosta ja perusoikeuksien turvaamisesta pidemmän säilytysajan näkökulmasta.

Käsittelyssä on lisäksi tarkasteltava EES:n vaikutuksia rajatarkastusten sujuvuuteen myös edellä mainittua säilytysaikaa laajemmin siten, että kolmannen maan kansalaisen rajatarkastukseen tällä hetkellä kuluva aika ei kasva EES:n vuoksi liikaa.

RTP-ohjelmaa koskevan asetusehdotuksen käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota RTP-hakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestämiseen jäsenvaltioiden viranomaisissa. Erityisesti on asetusehdotuksen rajatarkastuksiin liittyvä oikeusperusta sekä Schengen-valtioiden edustustojen toimintaan liittyvät seikat huomioon ottaen määriteltävä, mikä on Schengen-valtioiden edustustojen mahdollinen rooli RTP-järjestelmässä. On myös perusteellisesti selvitettävä mahdollisuudet organisoida eri tavoin hakemusten vastaanottoa ja käsittelyä.