Ehdotus
Komission ehdotus sisältää lainsäädäntökokonaisuuden,
joka koostuu rajanylitystietojärjestelmän (EES)
ja rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) perustamista
koskevista säädösehdotuksista.
EES-asetusehdotuksen tarkoituksena on perustaa rajanylitystietojärjestelmä,
joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien
ja niiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien
maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöaikaa
ja -paikkaa koskevien tietojen rekisteröimiseen ja säilyttämiseen,
heidän oleskelunsa keston laskemiseen sekä kuulutusten
laatimiseen jäsenvaltioille, kun lailliset oleskeluajat
ovat umpeutuneet.
RTP-asetusehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa nopeammat
rajatarkastukset niille kolmansien maiden kansalaisille, joille
on tehty taustatarkastus ja jotka sen perusteella on hyväksytty
ohjelmaan. Ehdotuksessa määritetään
rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan pääsyä koskevat
menettelyt ja edellytykset, määritellään
rekisteröityjä matkustajia koskevien tietojen
säilyttämiseen tarkoitetun, tunnistevälineestä ja
keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän
toiminnot ja tehtävät. Lisäksi keskusrekisterin
kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi sekä tunnistevälineen
teknisten eritelmien määritteleminen siirrettäisiin
EU:n tietotekniikkaviraston vastuulle.
Lisäksi kokonaisuus sisältää uudistuksesta johtuvat
muutosehdotukset Schengenin rajasäännöstöön.
Jatkokirje sisältää valtioneuvoston
tarkistetun kannan.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto suhtautuu komission antamiin asetusehdotuksiin
myönteisesti. Rajanylitystietojärjestelmän
(EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) käyttöönotolla
on suuri rajaturvallisuuden kehittymiseen sekä rajanylitysten
sujuvuuteen liittyvä vaikutus, joka myös kompensoi
EU:n suurten naapurimaiden viisumivapauksista tulevaisuudessa syntyviä haasteita.
Asetusehdotusta EES:stä on käsitelty neuvoston
Rajat-työryhmässä. Työryhmäkeskustelussa on
ollut esillä lainvalvontaviranomaisten pääsy EES-järjestelmään
tietyin edellytyksin. Puheenjohtajavaltio laati erillisen keskusteluasiakirjan lainvalvontaviranomaisten
pääsystä järjestelmään.
Keskustelu puheenjohtajan asiakirjan pohjalta käytiin neuvoston
strategisessa maahanmuutto-, raja- ja turvapaikkakomiteassa (SCIFA).
Sekä Rajat-työryhmässä että SCIFAssa
suuri osa jäsenvaltioista (21) on esittänyt, että lainvalvontaviranomaisten
rajoitettu pääsy tulisi sallia järjestelmään.
Kaikki pääsyä tukevat maat ovat esittäneet,
että pääsyn tulisi olla toissijaista
ja se tulisi sallia ainakin terrorismin ja vakavan rikollisuuden
torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi. Yksikään
puheenvuoron käyttäneistä maista ei ole
vastustanut pääsyn sallimista, mutta muutama maa
(3) on ilmoittanut tarpeen tutkia vielä asiaa pääsyn
sallimisen tuottaman lisäarvon näkökulmasta
ja jotta pääsy olisi oikeasuhtainen.
Valtioneuvosto osallistuu käynnissä olevaan keskusteluun
lainvalvontaviranomaisten pääsystä EES-järjestelmään
seuraavista perusoikeuslähtökohdista, joilla valtioneuvosto
haluaa varmistaa, että pääsyä koskevassa
jatkovalmistelussa otetaan huomioon perusoikeuksia turvaavat seikat.
Lainvalvontaviranomaisten mahdollinen pääsy
tulee rajata selkeästi koskemaan vain tarkoin määriteltävien
terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten (2002/584/YOS
ja 2002/475/YOS) torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa
siten, että se ottaa huomioon jokaiselle kuuluvat perusoikeudet.
Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä ne
viranomaiset, jotka ovat vastuussa edellä mainittujen rikosten
torjunnasta, havaitsemisesta ja torjunnasta. Tietojen käyttö lainvalvontatarkoituksiin
tulee rajata tilanteisiin, joissa voidaan kohtuudella olettaa, että tietojen
käyttö edistää konkreettisen
rikoksen torjuntaa, havaitsemista tai tutkintaa. Tietojen järjestelmällistä ja
massamaista vertailua lainvalvontatarkoituksia varten ei tule sallia.
Valmistelussa tulee korostaa, että EES:n muu kuin komission
esittämään alkuperäiseen käyttötarkoitukseen
liittyvä toiminta ei saa muodostua rekisterin pääasialliseksi
tai edes merkittäväksi käyttötavaksi.
Jos lainvalvontaviranomaisten pääsyyn päädytään,
on huolehdittava oikeusperustan laajentamisesta Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen poliisiyhteistyötä koskeviin
artikloihin.
Komission asetusehdotuksessa valvontaa ja tietosuojaa on käsitelty
kattavasti. Valvonta käsittää sisäisen
valvonnan, jäsenmaiden valvontaviranomaisten harjoittaman
valvonnan, Euroopan tietosuojavaltuutetun harjoittaman valvonnan
ja näiden kahden välisen yhteistyön.
Lisäksi kolmannen maan kansalaisella on oikeus tutustua
itseään koskeviin tietoihin ja pyytää,
että häntä koskevat virheelliset tiedot
oikaistaan ja että lainvastaisesti tallennetut tiedot poistetaan. Tietoturvan
osalta asetusehdotuksessa on huomioitu fyysinen tietoturva, laitoksiin
pääsyn valvonta, tietovälineiden valvonta,
tietojen säilyttämisen valvonta, tietojen käytön
valvonta, henkilöstöprofiilit, tiedonsiirron valvonta,
tietojen kirjaamisen valvonta, kuljetuksen valvonta ja aiemmin
mainittu sisäinen valvonta. Kaikista EES:ssä toteutetuista
tietojenkäsittelytapahtumista on pidettävä kirjaa.
Kirjaamistietojen avulla voidaan kaikissa tilanteissa selvittää, kuka
on käyttänyt tietoja, milloin ja mihin tarkoitukseen.
Työryhmävalmistelussa valtioneuvosto tulee korostamaan,
että valmisteltaessa lainvalvontaviranomaisten pääsyä järjestelmään on
turvattava tietosuoja- ja tietoturvasäännöstön korkean
tason säilyminen sekä se, että tietoja käytetään
vain tietosuojasääntelyn ja EU:n perusoikeuskirjan
sallimissa rajoissa perusoikeudet turvaten. Samalla tulee huolehtia
tietosuojan riittävän tason ja valvonnan sekä kolmannen maan
kansalaisen oikeusturvan takaamisesta.
Valtioneuvosto pitää perusteltuna sitä,
että EES-järjestelmä sisältää biometrisen
tunnisteen eli sormenjälkitiedon, joka on luotettavin tapa määrittää henkilöllisyys.
Biometriikka tulisi liittää mukaan jo järjestelmän
käyttöönoton yhteydessä ilman
nyt ehdotettua siirtymäaikaa tai ainakin huomattavasti
ehdotettua siirtymäaikaa nopeammin, jos jäsenvaltioilla
on tähän valmius.
Valtioneuvosto katsoo, että EES:n maahantulo- ja maastalähtötietueiden
181 päivän säilytysaika, jota sovelletaan
silloin, kun henkilö ei ole ylittänyt laillista
oleskeluaikaa, on liian lyhyt ja sitä tulisi pidentää.
Huomioiden tarve tallentaa biometriset tunnisteet (10 sormenjälkeä)
järjestelmään ulkorajan rajanylityspaikoilla
ja tämän toimenpiteen aiheuttama viive matkustajalle
hänen ylittäessään EU:n ulkorajan
sekä ilmeinen vaikutus jo olemassa olevien rajanylitysjonojen pidentymiseen
tietojen säilytysaikaa tulisi tutkia jatkovalmistelun yhteydessä uudelleen
ja tarkastella matkustajan kannalta tehokkainta ja turvallisinta
säilytysaikaa, joka ei kuitenkaan saisi olla pidempi kuin
viisi vuotta.
Säilytysajan pidentäminen hyödyttäisi
erityisesti matkustajaa, koska hänen sormenjälkiään ei
tarvitsisi tallentaa järjestelmään 182
päivän välein ja hänen positiivinen
matkustushistoriansa voitaisiin huomioida viisumi- ja rekisteröityjen
matkustajien ohjelmaa koskevia hakemuksia käsiteltäessä.
Kolmannen maan kansalaiselle voidaan myöntää toistuvaisviisumi
ja/tai pääsy rekisteröityjen
matkustajien ohjelmaan enintään viideksi vuodeksi.
Matkustaja hyötyisi siten pidemmästä säilytysajasta
nopeampana rajanylityksenä ja laadultaan parempana, tosiasiallisiin tietoihin
perustuvana hakemusten käsittelynä. Pidempi säilytysaika
parantaisi myös kolmannen maan kansalaisen tieto- ja oikeusturvaa, koska
tallennettujen tietojen laatu olisi parempi. Sormenjälkien
tallentaminen järjestelmään erityisesti
junissa, busseissa ja ulkona autokaistoilla huonoissa olosuhteissa
mobiililaitteita hyödyntäen vaatii erityistä tarkkuutta.
Mitä harvemmin sensitiivistä tietoa tarvitsee
tallentaa järjestelmään, sen paremmin
voidaan varmistua tallennettujen tietojen laadusta ja ehkäistä vääriä sormenjälkitietojen
vertailuosumia. Jatkovalmistelussa tulee huolehtia korkeasta tietosuojan tasosta
ja perusoikeuksien turvaamisesta pidemmän säilytysajan
näkökulmasta.
Käsittelyssä on lisäksi tarkasteltava
EES:n vaikutuksia rajatarkastusten sujuvuuteen myös edellä mainittua
säilytysaikaa laajemmin siten, että kolmannen
maan kansalaisen rajatarkastukseen tällä hetkellä kuluva
aika ei kasva EES:n vuoksi liikaa.
RTP-ohjelmaa koskevan asetusehdotuksen käsittelyssä tulee
kiinnittää huomiota RTP-hakemusten vastaanoton
ja käsittelyn järjestämiseen jäsenvaltioiden
viranomaisissa. Erityisesti on asetusehdotuksen rajatarkastuksiin
liittyvä oikeusperusta sekä Schengen-valtioiden
edustustojen toimintaan liittyvät seikat huomioon ottaen
määriteltävä, mikä on
Schengen-valtioiden edustustojen mahdollinen rooli RTP-järjestelmässä.
On myös perusteellisesti selvitettävä mahdollisuudet
organisoida eri tavoin hakemusten vastaanottoa ja käsittelyä.