Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 30 päivänä toukokuuta 2008 lähettänyt jatkokirjelmän 1. UM 26.05.2008 asiassa E 83/2006 vp hallintovaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa on ollut kuultavana
yksikönpäällikkö, lähetystöneuvos Hilkka Nenonen, ulkoasiainministeriö
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon HaVL 41/2006 vp.
Komission ehdotuksen mukaan asetuksessa yhteisen konsuliohjeen (CCI) osamuutoksista säädettäisiin ensinnäkin jäsenvaltioiden keskinäisestä rajoitetusta edustautumisesta viisumihakemusten ja biometristen tunnisteiden vastaanottamisessa. Tämä muutos mahdollistaisi yhteisten viisumikeskusten perustamisen.
Asetusehdotuksessa säädettäisiin myös biometristen tunnisteiden keräämisestä viisuminhakijoilta. Hakijoilta vaadittaisiin valokuva ja kymmenen sormenjälkeä, jotka tallennettaisiin toimivaltaisten viranomaisten toimesta VIS-järjestelmään. Sormenjälkien antamisesta olisivat vapautettuja alle 6-vuotiaat lapset sekä sellaiset henkilöt, joilta sormenjälkien ottaminen on fyysisesti mahdotonta. Biometriset tunnisteet säilyisivät VIS-järjestelmässä 48 kuukautta, joiden aikana hakija voisi hakea uutta viisumia jättämättä uusia tunnisteita.
Jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus kansallisesti säätää poikkeuksista, jotka koskisivat biometristen tunnisteiden keräämistä diplomaatti-, virka- ja erityispassin haltijoilta.
Asetusehdotus mahdollistaisi myös ulkopuolisten palveluntarjoajien käyttämisen viisumihakemusten vastaanottamisessa ja biometristen tunnisteiden keräämisessä. Ulkoistamisen sallimisen edellytyksenä olisi, ettei paikallisista olosuhteista johtuen olisi mahdollista varustaa jäsenvaltion omaa edustustoa biometristen tunnisteiden keräämiseen tarkoitetuilla laitteilla tai perustaa yhteistä viisumitoimipistettä (CAC). Lopullinen päätösvalta viisumiasioissa säilyisi edelleen jäsenvaltiolla itsellään, eikä ulkopuolisilla palveluntarjoajilla olisi mahdollisuutta vaikuttaa päätökseen tai saada tietoja VIS-järjestelmästä.
Suomi on katsonut voivansa yhtyä puheenjohtajamaan asiakirjassa 9153/08 esittämään kompromissiesitykseen, jota käsiteltiin Scifassa 20.5.2008. Komiteassa asiakirjakäsittelyssä jäi keskeisesti auki kaksi asiaa.
Jäsenmaat ovat erimielisiä palvelumaksun perimisestä viisuminhakijalta normaalin viisuminkäsittelymaksun lisäksi, mikäli viisumitoimintoja ulkoistetaan. Suomi on katsonut, että ulkoistamisesta tulee voida periä asiakkaalta palvelumaksu, mikäli ulkoistamista käytetään. Ulkoistamisena pidetään esimerkiksi viisumin käsittelymaksun perimistä pankin kautta, ja Suomi on katsonut, että on yleinen tapa, että pankki perii oman palvelumaksunsa. Suomi on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että paikallisessa konsuliyhteistyössä palvelumaksujen hinnat voitaisiin pitää mahdollisimman matalina ja että ne voitaisiin harmonisoida jäsenmaiden kesken niin, että ns. visa shopping -ilmiötä voitaisiin torjua.
Biometristen tunnisteiden eli käytännössä sormenjälkien osalta keskeinen avoin kysymys on se, voidaanko 6—12-vuotiailta lapsilta kerättyjä sormenjälkiä käyttää tunnistamistarkoitukseen (indentifiointi) vaiko vain niin sanottuun 1—1-varmistukseen (verifiointi). Suomi on kannattanut mahdollisuutta käyttää biometrisia tunnisteita identifiointiin, mutta on valmis hyväksymään myös verifiointi-periaatteen, sillä komission ja erityisesti Euroopan parlamentin uskotaan viimeiseen asti vastustavan identifiointi-periaatetta. Puheenjohtajamaa on ilmoittanut vievänsä asian vielä kerran parlamentin tarkasteltavaksi.
Yleisen konsuliohjeen (CCI) osamuutoksista annettavan asetuksen hyväksyminen ja voimaantulo ovat edellytys yhteisen viisumitietojärjestelmän käyttöönotolle suunnitellun aikataulun mukaisesti toukokuussa 2009 sekä biometristen tunnisteiden keräämiselle viisuminhakijoilta. Asetus hyväksytään yhteispäätösmenettelyssä Euroopan parlamentin kanssa. Parlamentin kanssa neuvoteltaessa on ollut kaksi keskeistä asiakokonaisuutta, joista ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Nämä ovat palvelumaksun periminen viisuminhakijalta normaalin viisumikäsittelymaksun lisäksi, mikäli viisumitoimintoja ulkoistetaan, ja se, voidaanko 6—12-vuotiailta lapsilta kerättyjä sormenjälkiä käyttää tunnistamiseen.
Valiokunta tähdentää maahan tuloon ja maassa oleskeluun oikeuttavien asiakirjojen luotettavuuden tärkeyttä. Biometristen tunnisteiden tulee olla yhteneväisiä tällaisissa asiakirjoissa (HaVL 44/2006 vp). Näillä tunnisteilla parannetaan asiakirjojen luotettavuutta sekä samalla torjutaan muun muassa ihmiskauppaa, laitonta maahanmuuttoa ja laitonta maassa oleskelua.
Valiokunta pitää perusteltuna, että myös 6—12-vuotiailta lapsilta kerättyjä sormenjälkiä voidaan käyttää heidän tunnistamiseensa. Valiokunta katsoo kuitenkin voivansa hyväksyä myös kompromissiehdotuksen biometristen tunnisteiden käyttämisestä ainoastaan verifiointiin, mikäli asiassa ei muutoin saavuteta yhteisymmärrystä Euroopan parlamentin kanssa.
Asetusehdotus mahdollistaa myös ulkopuolisten palveluntarjoajien käyttämisen viisumihakemusten vastaanottamisessa ja biometristen tunnisteiden keräämisessä. Viisuminhakijalta perittäisiin tällöin palvelumaksu normaalin viisuminkäsittelymaksun lisäksi. Asetus ei velvoittaisi ulkoistamiseen. Lopullinen päätösvalta viisumiasioissa säilyisi edelleen jäsenvaltiolla itsellään. Hallintovaliokunta hyväksyy mahdollisuuden periä palvelumaksua, jos palveluntarjonta on ulkoistettu. Itse ulkoistamiseen valiokunta suhtautuu varauksellisesti. Ulkopuolisten palveluiden käyttäminen ei vapauta jäsenvaltioita velvollisuudesta noudattaa viisumihakemusten käsittelyä koskevia tietosuoja- ja tietoturvasäännöksiä. Viisumipalveluiden mahdollisen ulkoistamisen yhteydessä on tietojen turvallisuuteen — etenkin biometristen tietojen käsittelyssä — kiinnitettävä erityistä huomiota.
Lausuntonaan hallintovaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2008
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuula Sivonen