Perustelut
Johdanto
Valiokunta on oman toimialansa osalta saanut selvitystä konventin
ehdotuksista koskien maamme erityisolosuhteita, raja-alueyhteistyötä,
sisäasioita, päätöksenteon avoimuutta,
asiakirjajulkisuutta ja hyvää hallintoa sekä julkisia hyvinvointi-
ja peruspalveluja.
Maamme erityisolosuhteet
Maamme erityisolosuhteet ja siihen liittyvät alueelliset
rakenneongelmat on tunnustettu jo Suomen liittyessä Euroopan
talousalueeseen. Tällöin mahdollistettiin harvan
asutuksen huomioon ottaminen valtiontukialueiden määrittelyssä.
Suomen neuvotellessa liittymisestä Euroopan unioniin muodosti
Pohjois- ja Itä-Suomen alueellisen kehityksen turvaaminen
keskeisen kysymyksen. Lopputuloksena maamme harvaan asuttujen alueiden
erityisasema kirjattiin liittymissopimuksen lisäpöytäkirjaan.
Tuolloin syntynyt tavoite 6 arvioitiin Agenda 2000 -uudistuksen
yhteydessä uudelleen ja sisällytettiin tavoitteeseen
1.
Suomen edustajat ovat nyttemmin konventissa esittäneet,
että maamme erittäin harvaan asuttujen alueiden
erityisasema turvataan perustuslaillisessa sopimuksessa. Tämä voidaan
toteuttaa luontevasti esimerkiksi lisäämällä näitä alueita
koskeva uusi artikla sopimuksen III osan yhteisten määräysten
alle, jossa jo nyt tunnustetaan Ranskan, Espanjan ja Portugalin
merentakaisten alueiden asema. Koska maamme pohjoisten ja itäisten
erittäin harvaan asuttujen alueiden erityisongelmat
ovat pysyviä, valiokunta katsoo, että ne tulee
ehdottomasti myös tunnustaa perustuslaillisessa sopimuksessa.
Tilapäiset erityisratkaisut eivät turvaa riittävällä tavalla
näiden alueiden erityisasemaa. Valiokunta pitää tätä asiaa
HVK:ssa Suomen kannalta keskeisimpiin ja prioriteettina aivan ensisijaisiin
kysymyksiin kuuluvana.
Raja-alueyhteistyö
Suomen edustajat ovat esittäneet konventissa, että artikloihin
kirjattaisiin kolmansien maiden kanssa tehtävää rajayhteistyötä koskeva
uusi oikeusperusta. Tämä on tarpeen, koska unionilla
ei ole sellaista instrumenttia, jolla voitaisiin rahoittaa yhteishankkeita
ulkorajan molemmin puolin. Myöskin Pohjoisen ulottuvuuden
näkökulmasta on tärkeää luoda
rahoitusinstrumentti, jota voidaan hyödyntää ulkorajan
yli. Komissio on saadun tiedon mukaan valmistelemassa järjestelmää,
joka mahdollistaa ulkorajan ylittävät yhteishankkeet
noudattaen yhteisiä menettelytapoja ja yhteistä hallintomallia
sekä hyödyntäen yhteistä rahoitusta.
Ongelmaksi näyttää nousseen se seikka,
ettei EU:ssa ole löydetty tällaiselle toiminnalle
oikeusperustaa.
Julkiset hyvinvointi- ja peruspalvelut
Selonteossa lausuttuun viitaten valiokunta pitää välttämättömänä varmistua
siitä, ettei kauppapolitiikan kautta voida supistaa julkisia
hyvinvointi- ja peruspalveluja koskevaa kansallista toimivaltaa
palvelujen rahoittamisessa, järjestämisessä tai
tuottamisessa.
Hyvä hallinto
Hyvää hallintoa koskevien määräysten
sisällyttäminen perusoikeuskirjaan perustuu alunperin Suomen
aloitteeseen. Perusoikeuskirjan mukaan hyvän hallinnon
ydinsisältö koostuu kolmesta pääasiallisesta
osatekijästä: asian käsittelyn puolueettomuudesta,
oikeudenmukaisuudesta ja viivytyksettömyydestä.
Artiklan II-41 sisältöä voidaa pitää perusteltuna
ja kannatettavana sekä tavoitteiltaan oikeansuuntaisena.
Jonkinasteisena puutteena on kuitenkin pidettävä sitä,
ettei artiklassa ole korostettu hyvään hallintoon olennaisena
osana kuuluvaa vaatimusta käsittelyn asianmukaisuudesta.
Tämä vaatimus on mainittu yhtenä hyvän
hallinnon takeista Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentissa.