Perustelut

Hallintovaliokunta viittaa asiasta aiemmin antamiinsa lausuntoihin (HaVL 6/2014 vp, HaVL 30/2013 vp ja HaVL 10/2013 vp). Valiokunta toteaa, että direktiiviehdotus on monelta osin edennyt myönteiseen suuntaan. Keskeisimmät vielä avoinna olevat asiat liittyvät rahapelejä koskevaan soveltamisalapoikkeukseen sekä tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen säilyttämiseen.

Kesäkuussa 2014 saavutetun neuvoston yleisnäkemyksen mukaan rahanpesudirektiivin soveltamisesta tiettyihin pelipalveluihin olisi mahdollista päättää poiketa kansallisesti. Tämänhetkisen tilanteen mukaan pakolliseen soveltamisalaan kuuluisi vain kasinotoiminta. Trilogineuvottelujen aikana harkinnanvaraa ja poikkeusmahdollisuutta on ehdotettu laajennettavaksi Euroopan parlamentin tekstin mukaisesti online-pelaamiseen. Valiokunta katsoo, että rikostorjunnan näkökulmasta online-pelaamisen sisällyttäminen pakolliseen soveltamisalaan olisi kuitenkin toivottavaa. Online-pelaamiseen liittyviin riskeihin on kiinnitetty huomiota muissa EU-yhteyksissä, kuten Europolin rajat ylittävää rikollisuutta koskevissa uhka-arvioissa.

Lisäksi valiokunta korostaa aikaisempiin lausuntoihinsa viitaten, että jäsenvaltioille ehdotettua rahapelien soveltamisalaa koskevaa harkinnanvaraista poikkeusta ei pidä rajoittaa neuvotteluissa siten, että se kaventaisi Suomen mahdollisuutta käyttää poikkeusta pelitoiminnassa, joka on rahanpesun riskiltään alhainen.

Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden alueelle sijoittautuneet yhteisöt tai oikeussubjektit hankkivat riittävät, tarkat ja ajantasaiset tiedot tosiasiallisista omistajistaan ja edunsaajistaan ja pitävät tietoja yllä. Jatkokirjelmästä ilmenee, että FATF:n suositusten mukaisesti on erilaisia mekanismeja, joilla yritysten omistajia ja tosiasiallisia edunsaajia koskevia tietoja voidaan säilyttää. Trilogineuvottelut ovat edenneet parlamentin vaatimalla kansallisen keskitetyn rekisterin mallilla.

Kansallisen keskitetyn rekisterin perustaminen sekä yritysten ja niiden omistajien ja tosiasiallisten edunsaajien velvoittaminen toimittaa tietoja rekisteriin tulevat selvityksen mukaan lisäämään yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästi. Käytännössä ehdotus merkitsisi Suomen kannalta sitä, että Suomen nykyistä yrityskohtaiseen omistajatietojen ylläpitoon perustuvaa mallia tulisi muuttaa siten, että yritykset huolehtisivat ajantasaisen, kattavan ja oikean omistajia ja tosiasiallisia edunsaajia koskevan tiedon käytännössä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään rekisteriin. Tämä edellyttäisi uuden rekisteritietokannan perustamista Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Valiokunta toteaa, että tietojen ylläpito tulee työllistämään sekä yrityksiä että viranomaisia. Jatkokirjelmässä esitetyistä taloudellisista vaikutuksista ilmenee, että rekisteriin toimitettavien muutosilmoitusten kustannustasoon vaikuttaisi olennaisesti aikaväli, jona tiedot on toimitettava, sekä yrityksen omistaja- tai jäsenyysrakenne. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansallinen järjestelmä rakennetaan sellaiseksi, että se ei tarpeettomasti lisää yritysten ja viranomaisten hallinnollista rasitetta ja kustannuksia.

Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi joutuu käytännössä hyväksymään ehdotuksen kansallisen keskitetyn rekisterin perustamisesta osana kokonaisratkaisua. Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että muut Suomelle keskeiset neuvottelukysymykset, kuten rahapelejä koskeva poikkeus, eivät olennaisesti muutu neuvoston yleisnäkemyksestä.