Yleisperustelut

Uudistuksen merkityksestä ja vaikutuksista

Lakiehdotuksen tavoitteena on sähköisen asioinnin edistämiseksi luoda hallintoviranomaisissa, tuomioistuimissa ja muissa lainkäyttöelimissä sekä ulosottoviranomaisissa yhteisesti sovellettavissa olevat selkeät säännökset julkista valtaa käyttävän viranomaisosapuolen sekä tämän asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Lakia on tarkoitus soveltaa myös välillisen julkisen hallinnon toimijoihin.

Valiokunta toteaa, että esityksellä pyritään lisäämään asioinnin sujuvuutta, joutuisuutta ja tietoturvallisuutta sekä vaikuttamaan hyvän hallinnon ja oikeusturvan toteutumiseen. Sähköinen asiointi lisää myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

Asiakkaan kannalta tarkasteltuna sähköisille viranomaispalveluille voidaan asettaa pitkälti samoja vaatimuksia kuin muillekin palveluille, eli palvelujen tulee olla laadukkaita, helposti saatavilla olevia, joustavia, asiantuntevia ja luotettavia.

Säädettävä laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa on luonteeltaan yleislaki. Siinä ei säädetä tarkemmin sähköisen asioinnin viranomais- tai hallinnonalakohtaisesta järjestämisestä. Lain yleisluontoisuudesta johtuu, että erityislainsäädännössä voidaan tarpeen vaatiessa määritellä tarkemmin esimerkiksi se seikka, milloin viranomaistoiminnassa on tarpeen tietoturvallisuussyistä edellyttää asiakkaan vahvaa tunnistusta ja allekirjoitusvarmenteiden käyttöä.

Valiokunta korostaa, että sähköisen viranomaisasioinnin onnistunut toteuttaminen edellyttää viranomaisten toimintaprosessien tarkkaa analysointia ja suunnittelua. Uudet asiointitavat vaativat viranomaistehtävissä toimivilta uudenlaista osaamista ja sopeutumista muutoksiin. Sähköinen asiointi muuttaa perinteisiä tehtäviä ja luo samalla myös uusia tehtäväalueita. Ainakin tietoturvallisuuskysymysten ja tiedonhallinnan merkitys korostuu entisestään. Sähköisen asioinnin tehokas kehittäminen edellyttää lisäksi koulutuksen ohella hallinnonalojen rajalinjat ylittävää yhteistyötä sekä riittävää tiedottamista kansalaisille.

Valiokunta muistuttaa siitä, että sähköisen asioinnin elinkaareen kuuluu sähköisten asiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin järjestäminen. Tällä osa-alueella tarvitaan yksityiskohtaisen sääntelyn lisäksi yleistä ohjausta ja neuvontaa. Lakiehdotus sisältääkin säännökset arkistolaitokselle kuuluvasta norminantovallasta ja ohjaustoiminnasta.

Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että julkisella sektorilla ei ole selvitetty kattavasti sähköisen asioinnin järjestämisestä, kehittämisestä ja ylläpitämisestä aiheutuvia kuluja. Muun ohella sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen kustannuksia ei tähän asti valiokunnan käsityksen mukaan ole yleensä laskelmissa otettu huomioon. Laajamittainen siirtyminen sähköiseen asiointiin edellyttää myös sähköisen arkistoinnin edellytysten kehittämistä sekä sellaisten järjestelmien luomista, jossa arkistolaitokseen siirretyt sähköiset asiakirjat voidaan säilyttää niin, että tietojen eheys, alkuperäisyys ja käytettävyys säilyvät.

Lakiehdotuksen soveltuvuus ulosottoasioihin

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että hallituksen esityksessä laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 216/2001 vp) on eräitä sähköistä asiointia koskevia säännöksiä, jotka perustuvat nyt esillä olevassa hallituksen esityksessä kumottaviksi ehdotettuihin säännöksiin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esitystä HE 216/2001 vp käsiteltäessä on syytä pyrkiä huolehtimaan siitä, että ulosottolain säännökset sähköisestä asioinnista olisivat yhteensopivia nyt ehdotettujen säännösten kanssa.

Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan hallituksen esitykseen HE 216/2001 vp sisältyvässä ulosottolakiehdotuksessa on säännöksiä, jotka poikkeavat tarpeettomasti säädettävästä sähköistä asiointia viranomaistoiminnassa koskevasta yleislaista. Esimerkiksi ulosottolain muuttamista koskevan lakiehdotuksen 1 luvun 1 d §:n 1 momentin mukaisen sähköisen viestin määritelmä poikkeaa nyt esillä olevan yleislain määritelmästä, koska siinä on yhdistetty sekä sähköisen asiakirjan että sähköisen viestin määritelmäosuuksia. Myöskään ulosottolain 1 luvun 1 d §:n 2 momentin säännökset varmennetusta sähköisestä viestistä eivät sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä viranomaisasiointia koskevien lakien voimaantulon jälkeen näyttäisi olevan tarpeellisia. Suhteessa yleislakiin tulisi kiinnittää huomiota myös ulosottolakiehdotuksen 3 luvun 1 §:ään, 3 luvun 11 §:n 2 momenttiin ja 3 luvun 41 §:n 1 momentin 5 kohtaan. Viimeksi mainittu kohta koskee todisteellista sähköistä tiedoksiantoa.

Lakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että valiokunta huolehtii ulosottolakiehdotuksen yhteensovittamisesta sähköistä asiointia viranomaistoiminnassa koskevan yleislain säännöksiin.

Muut kannanotot

Esillä olevalla hallituksen esityksellä on liittymäkohtia liikennevaliokunnassa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen laeiksi sähköisistä allekirjoituksista ja viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 197/2001 vp). Esillä olevan sähköistä asiointia viranomaistoiminnassa koskevan lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaan sähköisten allekirjoitusten käytöstä ja niihin liittyvistä varmennepalveluista säädetään sähköisistä allekirjoituksista annettavassa laissa. Molempiin hallituksen esityksiin sisältyvät lakiehdotukset tulisi käsitellä ja hyväksyä samassa yhteydessä. Hallintovaliokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen esitykseen HE 197/2001 vp liittyvään lausuntoonsa HaVL 32/2002 vp.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.