Perustelut
Yleistä
Maamme hallintojärjestelmä on murrosvaiheessa.
Kunnallishallinnon uudistamista koskee meneillään
oleva PARAS-hanke. Aluehallinnon kokonaisvaltainen uudistamistyö on
myös käynnistynyt. Keskushallinnon osalta tarvitaan
toteutettavina olevien ministeriökohtaisten toimialamuutosten
lisäksi muita kehittämistoimia.
Valiokunta tähdentää, että kussakin
uudistushankkeessa tulee tarkastella hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti.
Valtion paikallishallinnossa kansalaisten kannalta läheisimmät
palvelut tuotetaan poliisiorganisaatiossa. Poliisin ja syyttäjien
yhteistoimintaa tarvitaan rikosasioissa. Tämän
vuoksi syyttäjäntoimen aluejaoissa tulee ottaa
huomioon poliisitoiminnan vaatimukset. Käräjäoikeuksien
aluejaotuksella on puolestaan yhtymäkohtansa poliisin ja
syyttäjän organisatorisen jaotuksen kanssa. Tärkeää siten on
muun muassa käräjäoikeuksien osalta sopeuttaa
uudistukset poliisin ja syyttäjätoimen hallinnollisiin
jaotuksiin.
Kihlakunnanvirastojen purkaminen
Kihlakuntauudistus on tullut voimaan vuoden 1996 joulukuun alusta,
jolloin maahamme on muodostettu valtion paikallishallintoa varten
90 kihlakuntaa poliisi-, syyttäjä- ja ulosottotehtäviä varten.
Aiemmin näitä tehtäviä on hoidettu 222
nimismiespiirissä ja lisäksi 26 niin sanotussa
vanhassa kaupungissa ovat toimineet erilliset toimialakohtaiset
virastot. Kihlakuntajärjestelmässä valtion
paikallishallintoon on liitetty myös maistraatit.
Kihlakunnanvirastoihin perustuvaa järjestelmää on
rapauttanut se tosiasia, että syyttäjäntoimen
ja ulosoton toimialueita on laajennettu yli kihlakuntarajojen ministeriötason
päätöksillä (HaVM 2/2006
vp, HaVM 24/2006 vp, HaVL 14/2007
vp). Nyttemmin syyttäjäntoimi on 1.4.2007
lukien kokonaan irtaantunut kihlakunnanvirastoista erillislainsäädännön
(1317/2006) perusteella, ja ulosotto
irtaantuu vuoden 2008 alusta ulosottokaaren (705/2007)
nojalla. Meneillään oleva poliisin paikallishallinnon
uudistamisprosessi (HaVL 14/2007 vp)
perustuu poliisin hallinnosta annetun lain muuttamiseen vuoden 2006
valtiopäivillä (100/2007).
Näin ollen valiokunta pitää kihlakunnanvirastojärjestelmästä luopumista
tarkoittavan hallituksen esityksen hyväksymistä perusteltuna.
Lainmuutos on kihlakuntavirastojärjestelmän kannalta
enää lähinnä muodollinen ja
tekninen.
Hallintovaliokunta pitää hallituksen esityksen
tavoin sen sijaan perusteltuna, että kihlakuntajako jää sinänsä voimaan.
Tämä jako on valtion paikallishallinnon aluejakojen
toistaiseksi ainoa yhdistävä tekijä.
Se on lisäksi teknisenä perustana poliisin, ulosoton,
syyttäjäntoimen ja maistraattien aluejaotuksille.
Poliisin osalta palvelujen saatavuutta ja laatua arvioidaan myös kihlakunnittain.
Siirtyvän henkilöstön asema
Valiokunta korostaa, että virkasiirtojen yhteydessä tulee
noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa
ja johtamista valtion yhteistoimintalain (651/1988) ja
-sopimuksen mukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä,
että henkilöstön tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksista
huolehditaan uudistusta toteutettaessa.
Ensimmäisen lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen
3 momentin mukaan siirtyvä henkilöstö säilyttää palvelussuhteensa
ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa siirtymähetkellä.
Säännöksestä voi siinä käytettyjen
sanontojen ja sanajärjestyksen takia saada sen käsityksen,
että siirtyvän henkilöstön puheena
olevat oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat siirtymähetken
jälkeen. Tarkoitus kuitenkin on ilmaista kihlakunnanvirastojen
yhteisiä tehtäviä hoitavan henkilöstön
säilyttävän lain voimaan tullessa eli
siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteensa
ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa myös
poliisilaitoksissa, syyttäjänvirastoissa, ulosottovirastoissa
ja maistraateissa. Valiokunta on tarkistanut sanajärjestyksen
esityksen tätä tarkoitusta paremmin vastaavaksi
ja yhdenmukaiseksi tämänkaltaisessa lainsäädännössä aiemmin
käytetyn sanajärjestyksen kanssa (esim. HaVM
5/2007 vp).
Edellä mainittuun voimaantulosäännöksen
3 momenttiin sisältyy myös säännös,
jonka mukaan vastaanottavan organisaation palkkausjärjestelmän
mukaista kuukausipalkkaa korkeampi palkkaus turvataan edellyttäen,
että henkilön tehtävät vastaanottavassa
organisaatiossa vastaavat vaativuudeltaan vähintään
hänen tehtäviään luovuttavassa
organisaatiossa. Säännöksen tarkoituksena
on toimia siirtyvän henkilöstön palkan
turvaamissäännöksenä, kun henkilö siirtyy
palkkausjärjestelmästä toiseen. Valiokunta
toteaa, että mainituissa paikallishallinnon toimialaorganisaatioissa
käytetään kussakin omaa tehtävän
vaativuuteen ja henkilökohtaisen suorituksen arviointiin
perustuvaa valtion palkkausjärjestelmän sovellutusta.
VPJ-järjestelmät eivät siten ole keskenään
suoraan vertailukelpoisia. Tämä tulee säännöstä sovellettaessa
ottaa huomioon.
Valiokunta katsoo, että siirtyviä tehtäviä määräaikaisesti
hoitavien asemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Hallituksen esityksen ensimmäisen lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen 2
momentin mukaan määräaikaisissa työ-
tai virkatehtävissä olevat henkilöt jatkaisivat
tehtävässään uudessa organisaatiossa
määräajan loppuun saakka. Valiokunta
viittaa tässä yhteydessä siihen valtion
henkilöstöpoliittiseen linjaukseen, että pysyvät
tehtävät hoidetaan vakinaisessa palvelussuhteessa
ja että määräaikaisuudelle tulee
olla lainmukaiset perusteet. Lisäksi valiokunta toteaa,
että siirtäminen ei sinällään
ole peruste olla jatkamatta määräaikaista
palvelussuhdetta.