Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Euroopan parlamentin työjärjestyksen 4 artiklassa säädetään muun ohella seuraavaa:

Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen (EU:n vaalisäädös, 76/787/EHTY, ETY, Euratom) mukaisesti. Toimikausi päättyy myös kuolemantapauksessa tai toimesta luopumisen seurauksena. Jäsen pysyy toimessaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon avaamiseen asti. Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta, jona se tulee voimaan. Luopumisesta voi ilmoittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen sen voimaantuloa. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana pöytäkirjana, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa. Pöytäkirja toimitetaan välittömästi asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan kokouksensa esityslistalle.

Jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy luopumisen, edustajantoimen katsotaan tulleen va-paaksi edustajantoimesta luopuvan jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana ajankohtana. Jos taas valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole vaalisäädöksen hengen tai kirjaimen mukainen, se antaa siitä tiedon parlamentille, jotta parlamentti päättää, onko edustajantoimen katsottava tulleen vapaaksi.

EU:n vaalisäädöksen 12 artiklan mukaan Euroopan parlamentti tarkastaa Euroopan parlamentin jäsenten valtuudet. Tätä varten se merkitsee tiedoksi jäsenvaltioiden virallisesti julkistamat tulokset.

Vaalisäädöksen 13 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenen paikka vapautuu, kun hänen toimikautensa päättyy hänen erottuaan, kuoltuaan tai kun hänen edustajan toimensa päättyy. Jollei vaalisäädöksen muista säännöksistä muuta johdu, kukin jäsenvaltio vahvistaa asianmukaiset menettelytavat mahdollisesti vapautuvan jäsenenpaikan täyttämiseksi jäsenten toimikauden (viisi vuotta) loppuun asti. Jos Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi päättyy jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, noudatetaan toimikauden päättymisessä jäsenvaltion lainsäädännön säännöksiä. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ilmoittavat siitä Euroopan parlamentille. Kun jäsenen paikka vapautuu eroamisen tai kuoleman vuoksi, Euroopan parlamentin puhemies ilmoittaa siitä viipymättä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Edellä mainituissa EU-säädöksissä ei ole otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että europarla-menttivaaleissa valittu ehdokas ei lainkaan ottaisi vastaan Euroopan parlamentin jäsenen tehtävää. Säännökset koskevat vain jäsenyydestä luopumista. Sääntelyn lähtökohtana lienee se yleinen periaate, että ehdokas ottaa vastaan sen tehtävän, johon hän on ollut ehdolla ja johon äänestäjät ovat hänet vaaleissa valinneet.

Suomen vaalilain (714/1998) 172 §:n 1 momentin ja 174 §:n 1 momentin mukaan europarla-menttivaalien ehdokashakemukseen on liitettävä ehdotus puolueen ehdokaslistaksi sekä kunkin ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet asettaneen puolueen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan Euroopan parlamentin jäsenen toimi sekä vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen puolueen eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

Oikeuskirjallisuudessa omaksutun näkemyksen mukaisesti ehdokkaan suostumusta ei voida enää peruuttaa sen jälkeen kun ehdokaslistojen jättämiselle asetettu määräaika (40. päivä ennen vaalipäivää ennen kello 16) on umpeutunut. Suostumuksella on siten merkittävä rooli vaalien ehdokasasettelussa. Muutoinkin Suomen vaalilainsäädännössä on omaksuttu periaate, jonka mukaan vaaleissa valitut ottavat vastaan tehtävän, johon heidät on valittu ja johon he ovat suostuneet.

Perustuslain 28 §:n 1 momentissa säädetään, että kansanedustajan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka edustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Eduskunnan työjärjestyksen 77 §:n mukaan Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä ennen parlamentin ensimmäistä täysistuntoa. Eduskuntavaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä viimeistään kello 12 kolmantena päivänä siitä, kun hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut tarkastetuksi. Jos hän toimii jäsenenä Euroopan parlamentissa, hänen edustajantoimensa hoitaminen keskeytyy silloin, kun hänen varaedustajansa valtakirja on tarkastettu.

Euroopan parlamentin jäsenyyden aloittamista ja lopettamista koskevat ratkaisut tehdään Eu-roopan parlamentissa, eikä niihin voida vaikuttaa Suomen lainsäädännöllä. Mikäli eduskunta katsoo aiheelliseksi, se voi harkita oman työjärjestyksensä 77 §:n täsmentämistä tässä suhteessa.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I artikel 4 i Europaparlamentets arbetsordning föreskrivs bland annat följande:

Mandatet börjar och slutar i enlighet med rättsakten (EU:s valrättsakt, 76/787/EKSG, EEG, Euratom) av den 20 september 1976. Det upphör också när en ledamot dör eller begär sitt entledigande. Alla ledamöter har kvar sina befattningar till dess parlamentets första sammanträde efter valet öppnas. En ledamot som begär sitt entledigande ska anmäla detta till ordföranden tillsammans med det datum från och med vilket avgången ska ta sin verkan, vilket inte får vara senare än tre månader efter anmälan. Anmälan ska ske i form av ett skriftligt protokoll som upprättas i närvaro av generalsekreteraren eller dennes ställföreträdare. Det ska undertecknas av denne och den berörde ledamoten samt omgående överlämnas till behörigt utskott, vilket ska ta upp det på föredragningslistan till sitt första sammanträde efter det att dokumentet mottagits.

Godkänner det behöriga utskottet avgången konstateras platsen vakant från och med det datum som den avgående ledamoten har angivit i det skriftliga protokollet. Däremot om det behöriga utskottet anser att begäran strider mot andan eller bokstaven i valrättsakten ska parlamentet underrättas härom, så att detta kan avgöra om mandatet ska förklaras vakant eller inte.

Enligt artikel 12 i EU:s valrättsakt ska Europaparlamentet pröva företrädarnas behörighet. I detta syfte ska Europaparlamentet beakta de valresultat som medlemsstaterna officiellt har tillkännagivit.

Enligt artikel 13 i valrättsakten blir en plats blir vakant när mandatet för en ledamot av Euro-paparlamentet upphör på grund av att han begär sitt entledigande, avsätts eller avlider, eller på grund av att mandattiden löper ut. Om inte annat följer av de övriga bestämmelserna i valrätts-akten, ska varje medlemsstat fastställa lämpliga förfaranden för hur en plats som blir vakant ska besättas under återstoden av mandatperioden (fem år). Om det fastställs i en medlemsstats lagstiftning när mandattiden för en ledamot av Europaparlamentet löper ut, ska dennes mandat upphöra i enlighet med bestämmelserna i respektive medlemsstats lagstiftning. De behöriga nationella myndigheterna ska underrätta Europaparlamentet om detta. Om en plats blir vakant på grund av att ledamoten begär sitt entledigande, avsätts eller avlider, skall Europaparlamentets ordförande utan dröjsmål underrätta de behöriga myndigheterna i den berörda medlemsstaten.

I ovannämnd EU-lagstiftning beaktas inte den möjligheten att en kandidat som blivit vald vid Europaparlamentsvalet inte alls tar emot uppdraget som ledamot av Europaparlamentet. Be-stämmelserna gäller enbart avgång från uppdraget. Lagstiftningen torde utgå från den allmänna principen att den som uppställts som kandidat och som väljarna genom val väljer till uppdraget tar emot uppdraget.

Enligt 172 § 1 mom. och 174 § 1 mom. i Finlands vallag (714/1998) ska till en kandidatansökan vid Europaparlamentsvalet fogas ett förslag till partiets kandidatlista samt ett av varje kandidat undertecknat och med kandidatens personbeteckning försett samtycke till att ställa upp som kandidat för det parti som nominerat honom eller henne och samtycke till att ta emot ett uppdrag som ledamot av Europaparlamentet samt en försäkran om att han eller hon inte vid samma val har samtyckt till att ställa upp som kandidat för något annat parti eller för någon valmansförening.

I juridisk litteratur har det ansetts att kandidatens samtycke inte kan återkallas efter att tids-fristen (den 40 dagen före valdagen före klockan 16) för inlämnandet av kandidatlistorna har löpt ut. Samtycket spelar således en viktig roll vid kandidatuppställningen. I den finska vallagstiftningen utgås det också i övrigt från den principen att de som väljs genom val tar emot det uppdrag som de har valts till och till vilket de har gett sitt samtycke.

I 28 § 1 mom. i grundlagen föreskrivs att uppdraget som riksdagsledamot avbryts för den tid en riksdagsledamot är ledamot av Europaparlamentet. Enligt 77 § i riksdagens arbetsordning ska en riksdagsledamot som har valts till ledamot av Europaparlamentet meddela talmannen om han eller hon ämnar handha sitt uppdrag som riksdagsledamot eller vara ledamot av Europaparlamentet. Efter Europaparlamensvalet ska meddelandet lämnas före parlamentets första sammanträde. Efter riksdagsvalet ska meddelandet lämnas senast klockan 12 den tredje dagen efter det hans eller hennes fullmakt som riksdagsledamot har granskats. Om den valde ämnar vara ledamot av Europaparlamentet avbryts uppdraget som riksdagsledamot när fullmakten för ersättaren har granskats.

Beslut som gäller början och slutet av mandatet för en ledamot av Europaparlamentet fattas inom Europaparlamentet och dessa beslut kan inte påverkas genom finsk lagstiftning. Riksdagen kan överväga precisering av 77 § i sin arbetsordning i detta avseende, om den anser detta vara befogat.