KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2013 vp
KK 1058/2013 vp - Anne Louhelainen /ps
Tarkistettu versio 2.0
Tulkkikustannusten kasvu ja koordinointi valtion eri hallinnonaloilla
Eduskunnan puhemiehelle
Tulkkauspalveluiden määrä ja
niiden kustannukset ovat useilla valtion hallinnonaloilla merkittävän
suuria. Sisäasiainministeriössä tulkkauspalveluihin
käytetään vuosittain noin 3,6 miljoonaa euroa.
Kustannukset syntyvät poliisin, rajavartiolaitoksen ja
maahanmuuttohallinnon käyttämistä tulkkipalveluista.
Poliisin osuus kuluista on suurin, ja tänä vuonna
on arvioitu, että poliisin määrärahoista
2,2 miljoonaa euroa menee tulkkauksen järjestämiseen.
Oikeusministeriössä vuonna 2012 tulkinpalkkioihin
ja tulkkien palveluihin on käytetty lähes 2 miljoonaa
euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla
tulkkipalveluista aiheutuvat kustannukset vuonna 2012 ovat olleet
jopa 12 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyvät kunnille maksettavasta
korvauksesta, kun ne vastaanottavat kansainvälistä suojelua
saavia pakolaisia.
Määrät kasvavat vuosittain, ja myös
lokakuussa voimaan tullut niin sanottu EU:n tulkkausdirektiivi tulee
kasvattamaan tulkkikustannusten määrää eri
hallinnonaloilla. Esimerkiksi Suomen tullissa tulkkipalveluihin
käytettävät kustannukset voivat direktiivin
asettamien määräysten myötä jopa
kuusinkertaistua. Tällä hetkellä Tullin
tulkkikustannukset ovat noin 130 000 euroa vuodessa, ja
suurin osa tulkkauksesta pyritään hoitamaan oman
henkilökunnan voimin. Haasteita tuovat Tullille sekä myös
muille hallinnonaloille eksoottiset kielet, joiden tulkkeja ei Suomesta
löydy. Näissä tilanteissa tulkki joudutaan lennättämään
ulkomailta.
EU:n tulkkausdirektiivin mukaan tuomioistuimen on annettava
muulle kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliselle rikoksesta epäillylle
maksuton käännös haastehakemuksesta,
tuomiosta ja vangitsemispäätöksestä kohtuullisessa
ajassa. Epäillyllä on samoin oikeus saada poliisilta
käännös pidättämistä koskevasta
päätöksestä. Muustakin olennaisesta
asiakirjasta olisi annettava käännös,
jos se on tarpeen vastaajan oikeuden valvomiseksi. Näiden
muutosten on arvioitu lisäävän tulkkaus-
ja käännöskustannuksia käräjäoikeuksissa
ja hovioikeuksissa nykyisestä noin 800 000 eurolla
eli noin 30 prosentilla.
Tulkkikustannukset hajautuvat eri alueille, ja osa kustannuksista
maksetaan budjettivaroista, kun taas osa saatetaan periä palvelujen
käyttäjältä. Esimerkiksi terveydenhuollossa
potilaan pitäisi itse maksaa tulkkauksesta johtuneet kulut. Tämä ei
kuitenkaan aina toteudu. Kustannuksia syntyy esimerkiksi terveydenhuollossa
siitä, että vuosittain lukuisia lääkärin
vastaanottoaikoja jää käyttämättä ilman
peruutusta ja mahdollinen tulkki saapuu paikalle turhaan. Kuka tulkkikustannukset
tuolloin maksaa? Valtionhallinnon tulkkauspalveluihin käytettävien
kustannusten määrästä on todella
vaikea saada yksityiskohtaista tietoa. Tiedusteluista huolimatta
sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä valtionvarainministeriöstä ei
saatu tietoa tulkkauskustannuksista ministeriöiden osalta.
Tulkkikustannukset tulevat asiantuntijoiden mukaan edelleen
kasvamaan. Miten tähän kustannustarpeeseen on
varauduttu?
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Valtionhallinnon tulkkauspalveluihin käytettävien
kustannusten määrästä on todella
vaikea saada tietoa. Kuinka paljon euromääräisesti
valtionhallinnossa on ministeriöittäin tulkkikustannuksia vuositasolla
ja
miten EU:n tulkkausdirektiivin aiheuttamiin eri hallinnonalojen
yhä nouseviin tulkkikustannuksiin on varauduttu?
Helsingissä 15 päivänä marraskuuta
2013
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Anne Louhelaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 1058/2013 vp:
Valtionhallinnon tulkkauspalveluihin käytettävien
kustannusten määrästä on todella
vaikea saada tietoa. Kuinka paljon euromääräisesti
valtionhallinnossa on ministeriöittäin tulkkikustannuksia vuositasolla
ja
miten EU:n tulkkausdirektiivin aiheuttamiin eri hallinnonalojen
yhä nouseviin tulkkikustannuksiin on varauduttu?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Tulkkauskustannukset katetaan ministeriöissä, valtion
virastoissa ja laitoksissa pääosin toimintamenomäärärahoista.
Jokainen ministeriö, virasto ja laitos vastaa omista toimintamenoistaan ja
seuraa niiden käyttämisestä. Tulkkauskustannukset
muodostavat vain pienen osan kaikista toimintamenoista, eikä niiden
osalta ole yleisesti järjestetty erillistä seurantaa.
Euromääräisiä tulkkauskustannuksia
ministeriöittäin ei näin ollen ole mahdollista
antaa. Tulkkauskustannuksia voidaan kyllä selvittää,
mutta tämä edellyttäisi merkittävää työpanosta.
Käytännössä tulkkausmenot olisi
kirjanpidosta erotettava muista toimintamenoista ja sen jälkeen laskettava
yhteen niiden kokonaismäärä. Mikäli tiedot
haluttaisiin ministeriöittäin tai virastoittain,
olisi työ tehtävä jokaisessa ministeriössä ja virastossa
erikseen.
Tulkkauspalveluita ministeriöt, virastot ja laitokset
voivat hankkia joko kilpailuttamalla palvelun itse tai käyttämällä yhteishankintayksikkö
Hansel
Oy:n koko valtionhallinnon käyttöön kilpailuttamia
sopimuksia. Hansel Oy:n kilpailuttamien sopimusten käyttö on
viime vuosina kehittynyt siten, että vuonna 2010 puitesopimuksen kautta
ostettiin tulkkauspalveluita noin 850 000 eurolla, vuonna
2011 noin 2,2 miljoonalla eurolla ja vuonna 2012 noin 3,3 miljoonalla
eurolla. Puitesopimuksen käytön suhteellisen nopea
kasvu selittynee pääosin sillä, että vanhojen
sopimusten päätyttyä ministeriöt,
virastot ja laitokset ovat siirtyneet käyttämään
Hansel Oy:n neuvottelemia sopimuksia.
EU:n uuden tulkkausdirektiivin vaikutuksia tulkkauskustannuksiin
on pohdittu niissä yhteyksissä, joissa direktiivin
kansallista toimeenpanoa on valmisteltu. Tarkkoja arvioita kustannusten
ja tulkkausten määrän kehittymisestä on
mahdoton antaa, mutta kukin ministeriö ja virasto huomioi direktiivin
mukanaan tuomat mahdolliset lisävelvoitteet omassa toiminta-
ja taloussuunnittelussaan. Tätä kautta tulkkauskustannuksien
muutoksiin voidaan hallinnonaloilla varautua.
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta
2013
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 1058/2013 rd undertecknat
av riksdagsledamot Anne Louhelainen /saf:
Det är verkligt svårt att få information om
beloppet av kostnaderna för tolkningstjänster
inom statsförvaltningen. Till hur stora belopp uppgår
tolkkostnaderna inom statsförvaltningen för de
olika ministerierna på årsbasis och
hur har man förberett sig inför de allt högre
tolkkostnader inom olika förvaltningsområden som
EU:s tolkningsdirektiv medför?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Vid ministerierna, statens ämbetsverk och inrättningar
täcks tolkningskostnaderna i huvudsak med omkostnadsanslag.
Varje ministerium, ämbetsverk och inrättning svarar
för sina egna omkostnader och följer hur anslagen
används. Tolkningskostnaderna utgör bara en liten
del av de totala omkostnaderna, och det har inte generellt ordnats
någon separat uppföljning av dem.
Det går därför inte att ge några
uppgifter om beloppet av tolkningskostnaderna för olika
ministerier. Det är visserligen möjligt att utreda tolkningskostnaderna,
men då skulle det krävas en betydande arbetsinsats.
I praktiken skulle det gälla att i bokföringen
avskilja tolkningsutgifterna från de övriga omkostnaderna
och därefter addera dem för att få reda
på totalbeloppet. För att få uppgifterna
för varje ministerium eller ämbetsverk måste
arbetet göras separat vid varje ministerium och ämbetsverk.
Ministerierna, ämbetsverken och inrättningarna
kan skaffa tolkningstjänster antingen så att de själva
konkurrensutsätter servicen eller så att de använder
sig av de avtal som inköpscentralen Hansel Ab konkurrensutsatt
för att användas inom hela statsförvaltningen.
Under de senaste åren har användningen av Hansel
Ab:s konkurrensutsatta avtal utvecklats så att via ramavtalet köptes
det år 2010 tolkningstjänster till ett belopp
av cirka 850 000 euro, år 2011 till ett belopp
av cirka 2,2 miljoner euro och år 2012 till ett belopp
av cirka 3,3 miljoner euro. Den relativt snabba ökningen
av användningen av ramavtalet kan eventuellt förklaras
med att när de gamla avtalen upphört att gälla
har ministerierna, ämbetsverken och inrättningarna övergått
till att följa de avtal som Hansel Ab förhandlat
fram.
De konsekvenser som EU:s nya tolkningsdirektiv har när
det gäller tolkningskostnaderna har diskuterats i de sammanhang
där det nationella genomförandet av direktivet
har beretts. Det är omöjligt att ge några
exakta bedömningar av hur kostnadsbeloppen och tolkningsmängden
kommer att utvecklas, men varje ministerium och ämbetsverk
beaktar i sin planering av verksamheten och ekonomin de eventuella
tilläggsförpliktelser som direktivet medför.
På så vis kan man inom förvaltningsområdena
förbereda sig på att tolkningskostnaderna förändras.
Helsingfors den 5 december
2013
Finansminister Jutta Urpilainen