KIRJALLINEN KYSYMYS 169/2013 vp
KK 169/2013 vp - Aino-Kaisa Pekonen /vas
Tarkistettu versio 2.0
Ryhmäkokokaton säätäminen
lasten päivähoitoon varhaiskasvatuslaissa
Eduskunnan puhemiehelle
NICHD-tutkimuksessa (National Institute of Child Health
and Human Development Study of Early Child Care), jota pidetään
vaikuttavimpana olemassa olevana päivähoidon vaikutusten tutkimuksena,
todetaan, että päivähoidon riskitekijöitä ovat
lasten kannalta muun muassa liian suuret ryhmät ja usein
vaihtuvat tai epäpätevät hoitajat. Samat
tekijät selittivät tutkimuksissa myös
päivähoidon ja myöhemmän aggression yhteyden.
Liian suuressa ryhmässä jokaista lasta ei
ole mahdollista huomioida yksilöllisesti. Työntekijöiden
jaksaminen on äärirajoilla ja lasten turvallisuus
on vaarassa. Liian suuressa ryhmässä lapset stressaantuvat
ja riidat lisääntyvät. Suuren ryhmän
hallinta on vaikeaa, eikä kiusaamisia aina huomata.
Päivähoitolain asetuksessa on määritelty
suhdeluku siitä, montako lasta päiväkotiryhmässä saa
olla kasvattajaa kohti. Ryhmäkokoa sen sijaan ei ole määritelty.
Lähes 60 prosenttia SuPerin tuoreeseen kyselyyn vastanneista
lähihoitajista ilmoitti, että suhdeluku ylittyy
päiväkotiryhmissä viikoittain, ja neljäsosa
kertoi suhdeluvun ylittyvän jopa päivittäin.
Eniten päivittäisiä suhdeluvun ylityksiä tapahtuu
isoissa ryhmissä.
Kevan arvion mukaan yli puolet lastenhoitajista jää eläkkeelle
vuoteen 2030 mennessä.
SuPerin selvityksen mukaan lähes puolet päivähoidossa
työskentelevistä lähihoitajista on harkinnut
alan vaihtamista. Yksi merkittävä syy alan vaihtamiseen
on laadukkaan päivähoidon toteuttamisen mahdottomuus.
Uuteen varhaiskasvatuslakiin on lasten päivähoitoon
säädettävä sitova ryhmäkokokatto.
Pienemmät ryhmäkoot tukevat lapsen kasvua ja hyvinvointia
sekä päivähoitotyöntekijöiden
työssä jaksamista. Myös hoitajien palkkaukseen
ja alan arvostukseen tulisi kiinnittää huomiota,
jotta alaa saataisiin houkuttelevammaksi uusille opiskelijoille.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Säädetäänkö uuteen
varhaiskasvatuslakiin sitova ryhmäkokokatto lasten päivähoitoon,
säädetäänkö uuteen
varhaiskasvatuslakiin koulutettujen kasvattajien ja lasten suhdeluku
pienemmäksi ja koko päivän kestäväksi
ja
miten turvataan hoitajien saatavuus lasten päivähoitoon
jatkossa ja tehdään alaa houkuttelevammaksi uusille
opiskelijoille?
Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta
2013
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen /vas näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 169/2013 vp:
Säädetäänkö uuteen
varhaiskasvatuslakiin sitova ryhmäkokokatto lasten päivähoitoon,
säädetäänkö uuteen
varhaiskasvatuslakiin koulutettujen kasvattajien ja lasten suhdeluku
pienemmäksi ja koko päivän kestäväksi
ja
miten turvataan hoitajien saatavuus lasten päivähoitoon
jatkossa ja tehdään alaa houkuttelevammaksi uusille
opiskelijoille?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelman mukaan säädetään
laki varhaiskasvatuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut
varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön
uudistamistyöryhmän toimikaudelle 7.12.2012—28.2.2014.
Työryhmän tehtävänä on valmistella
hallitusohjelman mukaisesti päivähoitoa koskevat
säädösehdotukset. Laaja-alaisesti kootun
työryhmän tulee ottaa huomioon säädösehdotusten
valmistelussa muun muassa hallitusohjelman asiaan liittyvät
tavoitteet, päivähoidon kokonaisuus, käytettävissä oleva
tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen
toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat.
Työryhmän tulee valmistella esityksensä valtion
talouden kehysten puitteissa. Työryhmän tueksi
on lisäksi asetettu valmisteluryhmä, jonka tehtävänä on
koota ja analysoida työryhmän käyttöön
tutkimus- ja arviointitietoa sekä kuvata kansallisen ja
kansainvälisen toimintaympäristön muutos-
ja kehityssuuntia.
Osana varhaiskasvatusta koskevien säädösten uudistamista
tullaan käsittelemään lasten ja kasvattajien
väliseen suhdelukuun sekä lasten ryhmien enimmäisryhmäkokoon
liittyvät asiat. Valtioneuvoston 15.12.2011 päättämän
ja vuosia 2011—2016 koskevan Koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelman mukaisesti hallituksen esitys varhaiskasvatusta
koskevien säädösmuutosten osalta annetaan
eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Tavoitteena on,
että uusi lainsäädäntö tulisi
voimaan 1.1.2015.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen sopimuskaudella
2013—2016 on korotettu yliopistojen lastentarhanopettajakoulutusmäärien vuositavoitetta
aiemmasta 370 nykyiseen 500 aloituspaikkaan. Päivähoidon
henkilöstön saatavuuden lisäämiseksi
eduskunta on antanut vuonna 2012 1,5 miljoonan euron lisämäärärahan, jonka
turvin on lisätty 160 lastentarhanopettajakoulutuksen
aloituspaikkaa. Eduskunta on suunnannut myös vuodeksi 2013
lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen
1,7 miljoonaa euroa, jolla lisätään edelleen lastentarhanopettajakoulutuksen
aloituspaikkojen määrää.
Varhaiskasvatusten koulutusten arviointi on aloitettu vuonna
2012 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja Koulutuksen arviointineuvoston
(KAN) yhteistyönä. Arviointi kohdentuu yliopistoissa
ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella toteutettavaan
varhaiskasvatuksen koulutukseen. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena on
tuottaa kokonaiskuva ja tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta,
eri koulutusten vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa
varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin.
Arvioinnin tuottamaa tietoa käytetään
jatkossa varhaiskasvatuksen koulutusten laadun kehittämiseen
ja koulutusten uudistamiseen. Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi
valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee päivähoidon
henkilöstöä koskevaa tiedonkeruun ja
tilastoinnin kehittämistä. Alan houkuttelevuuteen
ja opiskelijoiden hakeutumiseen alalle vaikuttavat myös
tosiasialliset työolosuhteet ja palkkaus, joka on työmarkkinaosapuolten
välinen neuvottelukysymys.
Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta
2013
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 169/2013 rd undertecknat
av riksdagsledamot Aino-Kaisa Pekonen /vänst:
Ska ett bindande tak för gruppstorleken inom barndagvåren
föreskrivas i den nya lagen om småbarnsfostran,
ska det i lagen föreskrivas ett mindre relationstal
mellan utbildade fostrare och barn och som räcker hela
dagen och
hur ska man trygga tillgången på skötare
inom dagvården i framtiden och göra området
mera lockande för nya studerande?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt regeringsprogrammet ska det stiftas en lag om småbarnsfostran.
Undervisnings- och kulturministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
med mandatperioden 7.12.2012—28.2.2014 för att
se över lagstiftningen om småbarnsfostran. Arbetsgruppens
uppgift är att bereda lagförslag som gäller dagvård
i enlighet med regeringsprogrammet. När arbetsgruppen,
med en sammansättning på bred bas, bereder lagförslagen
ska den bland annat beakta regeringsprogrammets målsättningar
i ärendet, dagvården som helhet, den information som
finns tillgänglig i forskning och utvärderingar
samt förändringar och utvecklingstrender i den nationella
och den internationella omvärlden. Arbetsgruppen ska bereda
sitt förslag inom ramen för statsfinanserna. Som
stöd för arbetsgruppen har det dessutom tillsats
en förberedelsegrupp med uppgift att samla in och analysera
information från forskning och utvärderingar samt
beskriva förändrings- och utvecklingstrender i
nationella och internationella förhållanden.
Som en del av reformen av lagstiftningen om småbarnsfostran
kommer man att behandla relationstalet mellan barn och fostrare
samt ärenden som gäller gruppernas maximistorlek.
Enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren
2011—2016 som statsrådet har godkänt
den 15 december 2011 ska regeringens proposition med ändringar
i lagstiftningen om småbarnsfostran lämnas till
riksdagen under vårsessionen 2014. Avsikten är
att den nya lagstiftningen ska träda i kraft den 1 januari
2015.
Under undervisnings- och kulturministeriets och universitetens
avtalsperiod 2013—2016 har målet per år
avseende utbildningen av barnträdgårdslärare
i universiteten höjts från tidigare 370 till nuvarande
500 nybörjarplatser. För att öka tillgången
på dagvårdspersonal har riksdagen 2012 beviljat
ett tilläggsanslag på 1,5 miljoner euro för
att öka antalet nybörjarplatser inom barnträdgårdslärarutbildningen
med 160.Riksdagen har även 2013 riktat 1,7 miljoner euro
för att utöka antalet nybörjarplatser
inom barnträdgårdslärarutbildningen,
vilket ytterligare ökar antalet.
Utvärderingen av utbildningen inom småbarnsfostran
har påbörjats 2012 som samarbete mellan Rådet
för utvärdering av högskolorna (RUH)
och Rådet för utbildningsutvärdering.
Utvärderingen gäller den utbildning inom småbarnsfostran
som ges i universitet och yrkeshögskolor samt på andra
stadiet. Det centrala syftet med utvärderingen är
att ta fram en helhetsbild och information om tillståndet
inom utbildningen för småbarnsfostran, de olika
utbildningarnas styrka och utmaningarna i utvecklingen i förhållande
till de växande och föränderliga kraven
på kompetens inom småbarnsfostran. Den information
som utvärderingen ger kommer i fortsättningen
att användas då kvaliteten på utbildningen
inom småbarnsfostran utvecklas och för att förnya
utbildningarna. Utvärderingen av utbildningen inom småbarnsfostran
blir klar före utgången av 2013.
Undervisnings- och kulturministeriet planerar att utveckla datainsamlingen
om dagvårdspersonalen samt statistikföringen.
De reella arbetsförhållandena och lönesättningen,
vilket är en förhandlingsfråga mellan
arbetsmarknadsparterna, inverkar också på hur
lockande branschen upplevs och på hur studerande söker
sig till området.
Helsingfors den 26 mars 2013
Undervisningsminister Jukka Gustafsson