YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

1 §.

Pykälän mukaan eduskuntaryhmät saisivat nykytilannetta vastaavasti valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa avustusta ryhmän toiminnalle välttämättömän henkilöstön palkkaamiseen ja ryhmän toiminnasta aiheutuviin muihin menoihin. Pykälässä on toistettu nykyisin talousarvioperusteluissa oleva määräys jakoperusteesta. Sen mukaan kukin ryhmä saa samansuuruisen perussumman ja ryhmän jäsenluvun mukaan lisäsumman. Avustuksen rahamäärä jää näin vuotuisen talousarvion varaan eikä lakia ole tarpeen muuttaa määrärahan muuttuessa.

Avustuksen myöntämisestä ei tehdä erillistä hallintopäätöstä. Eduskunnan kanslia maksaa kuukausittain hakemuksetta ryhmän pankkitilille vaalituloksen mukaisen määrän. Jos edustaja vaalikauden aikana siirtyy toiseen ryhmään, siirtyminen todetaan eduskunnan täysistunnossa ja eduskunnan kanslia ottaa ryhmäkokojen muutoksen huomioon.

Vuoden 2010 budjettiin sisältyvä määräraha jaetaan siten, että kutakin edustajaa kohden eduskuntaryhmälle suoritetaan 1 500 euroa kuukaudessa ja kullekin vaalien tuloksen perusteella muodostetulle ryhmälle perussummana 3 000 euroa kuukaudessa.

Avustuksen käyttöperiaatteista on mahdollista sopia eduskuntaryhmien yhteisen valmistelun tuloksena, kuten on tehty vuonna 2009 (Kansliarahatyöryhmä 31.3.2009). Tuolloin vahvistettujen periaatteiden mukaan avustusta saa käyttää seuraaviin menoihin: 1) henkilökunnan palkkaus- ja toimintamenot; 2) tiedottaminen, yhteydenpito ja kokoukset; 3) matkustaminen ja kansainvälinen toiminta ja 4) tutkimus ja kehittäminen.

2 §.

Pykälän tarkoitus on osoittaa, että eduskuntaryhmän saamasta valtionavusta huolimatta eduskunnan kanslia voisi myös sille budjetoiduilla varoilla tukea ryhmien toimintaa. Eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987) 1 §:n mukaan kanslian tehtävänä on luoda eduskunnalle edellytykset suorittaa sille valtioelimenä kuuluvat tehtävät. Tämän mukaisesti eduskunnan kanslia järjestää kansanedustajille ja ryhmien työntekijöille maksutta muun muassa toimitilat ja kalusteet, välineitä ja laitteita, kuten tietokoneita, tulostimia, skannereita, televisioita ja puhelimia, sekä tietojenkäsittelypalveluita ja monenlaista muuta apua mukaan luettuina kanslian palkkalistoilla olevat henkilökohtaiset avustajat kansanedustajille.

Pykälän sanamuoto mahdollistaisi senkin, että ryhmäkanslioiden koko henkilökunta siirtyisi eduskunnan kanslian palvelukseen tai kansanedustajien avustajat ryhmien palvelukseen ja että eduskunnan kanslia antaisi hallintopalveluina palkanlaskennan ja vastaavat työnantajatehtävät.

3 §.

Pykälän 1 momentin mukaan eduskuntaryhmän olisi pidettävä kirjanpitoa kuten rekisteröidyn yhdistyksen. Kirjanpitolain (1336/1997) 1 §:n mukaan kirjanpitovelvollisia ovat muun muassa yhdistykset. Kirjanpitolaissa on säädetty, miten kirjanpito ja tilinpäätös on tehtävä. Lain 3 luvun 6 §:n mukaan tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kirjanpitoasetuksen 1 luvun 3 ja 7 §:ssä säädetään, miten tuloslaskelma ja tase on tehtävä. Toimintakertomuksesta annetut säännökset lain 3 luvun 1 §:ssä kuitenkin osoittavat, ettei ole tarkoituksenmukaista edellyttää eduskuntaryhmältä kirjanpitolaissa tarkoitetun toimintakertomuksen antamista.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että ryhmällä on oltava auktorisoitu tilintarkastaja.

Pykälän 3 momentin mukaan ryhmän olisi toimitettava eduskunnan kanslialle tilinpäätös liitteineen ja tilintarkastuskertomus kuukauden kuluessa siitä, kun tilinpäätös on vahvistettu, kuitenkin viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Puoluetuen osalta vastaavat tiedot annetaan oikeusministeriölle. Ryhmien tilinpäätökset ja tilintarkastuskertomukset tulevat julkisiksi asiakirjoiksi heti, kun ne on toimitettu eduskunnan kanslialle.

4 §.

Pykälän 1 momentin mukaan kansliatoimikunta valvoisi eduskuntaryhmälle annetun avustuksen käyttöä sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista. Vastaava säännös puoluetuen osalta on puoluelain 9 a §:n 1 momentissa, jossa säädetään, että oikeusministeriö valvoo puoluetuen käyttöä.

Pykälän 2 momentin mukaan eduskunnan kanslia, nykyisessä organisaatiossa hallinto-osaston tilitoimisto, tarkastaisi eduskuntaryhmän kirjanpidon ja valvonnan kannalta tarpeelliset asiakirjat. Nykyisinkin tilitoimisto vastaa ryhmäkanslioiden avustusten käytön valvonnasta. Tarkastustoiminta on ollut pääsääntöisesti pistokoeluontoista mutta muuttuisi nyt koskemaan jokaista ryhmää ja tilikautta. Momentti mahdollistaa myös ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisen tarkastuksessa. Vastaavat järjestelyt puoluetuen osalta on säädetty puoluelain 9 a §:n 2 momentissa.

Valvonnasta laadittavat raportit ovat julkisia asiakirjoja.

5 §.

Pykälän 1 momentti koskee kansliatoimikunnan mahdollisuutta määrätä keskeytettäväksi avustuksen maksaminen eduskuntaryhmälle. Tämä tulisi kysymykseen, jos eduskuntaryhmä ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä.

Toisessa momentissa säädettäisiin jo maksetun avustuksen takaisin perimisestä, josta päättäisi kansliatoimikunta asianomaista eduskuntaryhmää kuultuaan. Takaisinperinnän edellytyksenä olisi, että eduskuntaryhmä on käyttänyt avustusta virheellisesti ja että ryhmä ei ole korjannut virhettä tehdystä huomautuksesta huolimatta. Takaisinperintä kohdistuisi tällöin siihen avustusmäärään, joka on käytetty virheellisesti. Perintä voidaan ehdotuksen mukaan toimittaa kuittaamalla se myöhemmin samalle eduskuntaryhmälle suoritettavasta avustuksesta. Jos virhe on tapahtunut vaalikauden viimeisenä vuonna ja vaaleissa ryhmä ei saa kansanedustajia eikä enää uutta avustusta, virheellisesti käytetty määrä perittäisiin henkilöiltä, jotka ovat ryhmän puolesta asiasta päättäneet. Henkilökohtainen vastuu on kuitenkin syytä rajoittaa tilanteisiin, joissa on toimittu tahallisesti.

Käytännössä takaisinperinnän uhka ehkäisee ennalta virheellisen menettelyn, koska perintä kaksinkertaistaa kustannuksen ja virheellinen menettely epäilyksettä paljastuu jälkeenpäin tehdyssä tarkastuksessa.

Ehdotuksen 3 momentti koskee muutoksenhakua kansliatoimikunnan 1 tai 2 momentin nojalla tehtyyn päätökseen. Siihen saisi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetyn mukaisesti. Valitusasia olisi käsiteltävä kiireellisenä.

6 §.

Vaalikauden aikana edustajat voivat siirtyä ryhmästä toiseen. Jos ryhmä kuitenkin jää toimimaan, maksetut, mutta vielä käyttämättä olevat, avustusvarat jäävät ryhmän käyttöön. Jos kaikki jäsenet siirtyvät yhteen tai useampaan muuhun eduskuntaryhmään, vastaanottava ryhmä tai ryhmät saavat käyttämättä jääneet avustusvarat. Varsinkin vaaleissa voi käydä niin, että ryhmä ei jatka toimintaansa. Siinä tilanteessa käyttämättä jääneet avustusvarat tulee palauttaa eduskunnan kanslialle.

7 §.

Kansliatoimikunta voisi antaa tarkempia menettelyihin liittyviä määräyksiä avustuksen maksamisesta ja sen käytön valvonnasta. Määrärahan oikean käyttämisen takeena on avoimuus, joka ohjaa ryhmät varmistamaan ennalta, että toimintaan ei jää arvostelun aihetta esimerkiksi sen vuoksi, että avustusta olisi käytetty vaalien rahoitukseen. Käytännön tilanteissa ohjausta sisältökysymyksissä antaa tilitoimisto, joka tarkastustyössään näkee koko aineiston ja käy keskustelua ryhmäkanslioiden kanssa.

8 §.

Pykälä sisältää tavanomaisen voimaantulosäännöksen lisäksi soveltamissäännöksen.

2 Voimaantulo

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan toukokuun 1 päivänä 2011. Laki tulisi näin ollen voimaan ensimmäisen seuraavien eduskuntavaalien jälkeisen kuukauden alusta. Ehdotetun soveltamissäännöksen mukaan lain 3 §:n säännöksiä kirjanpidosta, tilintarkastajasta sekä tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen toimittamisesta eduskunnan kanslialle sovelletaan kuitenkin jo vuoden 2011 alusta.