Täysistunnon pöytäkirja 87/2000 vp

PTK 87/2000 vp

87. KESKIVIIKKONA 14. KESÄKUUTA 2000 kello 12

1) Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 15/2000 vp

Hallintovaliokunnan mietintö  HaVM 13/2000 vp

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kunnioitetut kansanedustajakollegat! Vladimir Iljitš Lenin puhui aikanaan hyödyllisistä idiooteista, kun hän tarkoitti sellaisia henkilöitä, jotka olematta kommunisteja hyväntahtoisuuttaan kuitenkin myötäilivät ja käytännössä tukivat heitä. Myöhemmin samasta ilmiöstä on käytetty sanoisiko kohteliaampaa ilmaisua "hyväntahtoiset hölmöt". Jotenkin nämä vanhat ilmaisut tulivat mieleeni ja ovat tulleet mieleeni, kun olen seurannut keskustelua osin tässä salissa mutta ennen kaikkea myös tämän salin ulkopuolella tästä hallituksen esityksestä, kun olen seurannut niitä käsityksiä, joissa on puollettu nykyistä lakia, väitetty sen toimivan ihan riittävän hyvin, ja on vastustettu hallituksen esitystä, ja myöskin kun olen kuunnellut niitä mielipiteitä, joissa sanotaan, että en ole nähnyt Suomessa ainuttakaan sellaista turvapaikan hakijaa, joka olisi tullut tänne vain viettämään tietyn ajan jo tietoisena siitä, ettei tule turvapaikkaa saamaan.

Ed. Kiljunen, minun on pakko sanoa teille, että avatkaa silmänne ja katsokaa ympärillenne, niin varmasti näette Suomessa satoja sellaisia turvapaikan hakijoita, jotka jo tänne tullessaan ovat tienneet, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta turvapaikkaa saada, mutta jotka ovat päättäneet Suomesta, eivät esimerkiksi Ruotsista, turvapaikkaa hakea juuri sen takia, että tietävät, että meidän käsittelyprosessimme kestävät kuukausitolkulla. Meillä on sivistyskansana, oikeusvaltiona, inhimillinen ja oikeudellinenkin velvollisuus kansainvälisten sopimusten kautta auttaa todellisia pakolaisia, todellisia turvapaikan hakijoita, sellaisia, jotka pakenevat Suomeen heihin kohdistuvaa vainoa, joka voi perustua esimerkiksi rotuun, poliittiseen mielipiteeseen tai uskonnolliseen vakaumukseen. Mutta sen sijaan meillä ei ole velvollisuutta eikä itse asiassa myöskään oikeutta, Suomen kansaa kohtaan ei ole oikeutta, auttaa sellaisia turvapaikan hakijoita ja niin sanottuja pakolaisia, jotka keinottelevat Suomen turvapaikkalainsäädännöllä, jotka tarkoituksella, tahallaan, hyväksikäyttävät ja itse asiassa väärinkäyttävät suomalaisia turvapaikkamekanismeja ja niiden kestoa ja tätä kautta myös väärinkäyttävät suomalaista sosiaaliturvaa. Nämä ihmiset, nämä aiheettomat niin sanotut pakolaiset, jotka alun perinkin tietävät, että heille ei kuulu turvapaikkaa Suomesta eikä mistään muustakaan maasta, itse asiassa pitävät pilkkanaan nykyistä suomalaista turvapaikkalainsäädäntöä ja -käytäntöä.

Eikö nykyinen laki sitten ole tähän syypää, nykyinen laki, joka vasta jokin aika sitten säädettiin? Johtuuko kaikki vain huonosti toimivasta hallinnosta, takeltelevasta viranomaistoiminnasta Ulkomaalaisvirastossa, poliisin taitamattomuudesta, hallinto-oikeuden ruuhkasta ja muista hallinnollisista seikoista, jotka ovat resurssein korjattavissa? Onko se meidän hallintomme ja Ulkomaalaisviraston vika, että meillä on kohta kaksi vuotta ollut Suomessa albanialainen jalkapallojoukkue, joka osallistuessaan Helsinki-cupiin kaksi vuotta sitten päätti koko joukko hakea Suomesta poliittista turvapaikkaa? Onko se meidän hallintomme vika, että he ovat voineet käyttää hyväkseen nykylainsäädännön porsaanreikiä ja uudistaa aina hakemuksensa sen jälkeen, kun ovat viimeisimmästäkin oikeusasteesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta, saaneet turvapaikkahakemukseensa kielteisen päätöksen?

Tämä albanialaisten jalkapalloilijoiden esimerkki on aika kuvaava meidän nykylainsäädäntömme ongelmista, ja se on kuvaava myös siinä mielessä, mitä he tällä turvapaikkalainsäädännöllä keinottelemalla ja sitä väärinkäyttämällä saattavat saavuttaa ja todennäköisesti saavuttavat. He saavuttavat, jos tämä jatkuu, oleskeluluvan Suomessa. (Ed. Kiljunen: Onko se ongelma?) — Ongelma on se, että henkilöt hakevat väärin perustein ensiksi turvapaikkaa eli käyttävät hyväkseen pakolaisille, ed. Kiljunen, mielipiteittensä, rotunsa, uskonnon tai muiden vastaavien syiden johdosta vainotuille ihmisille, tarkoitettua järjestelmää ja saavat tulla ja pääsevät sillä perusteella, tällä tekosyyllä, Suomeen jäämään. Kun sitten on kulunut vuosi, kulunut kaksi, kulunut kolme neljä ja kun he ovat solmineet Suomeen siteet, menneet naimisiin, muodostaneet perheen, silloin on luonnollista ja inhimillisesti ymmärrettävää ja minäkin sitä kannatan, että he saavat oleskeluluvan Suomeen, koska heillä on täällä perhe ja siteet ja heillä on täällä jo siinä vaiheessa vakiintunut elämä.

Mutta kun kysytte, ed. Kiljunen, onko se ongelma, onhan se ongelma, että ensin väärinkäytetään systeemiämme ja tehdään, johtuen prosessiemme hitaudesta, vallitsevat olosuhteet sellaisiksi, että sitten Suomella ei ole toimiessaan inhimillisesti ja tässä suhteessa oikeudenmukaisesti mitään mahdollisuutta toimia muutoin kuin palkita nämä keinottelijat ja väärinkäyttäjät antamalla heille oleskelulupa Suomeen. Se on ongelma, ei se, että tänne tulee 20 albanialaista nuorta, jotka pelaavat hyvin jalkapalloa. Se on osa siirtolaispolitiikkaa, jos haluamme ottaa tänne albanialaisia siirtolaisia. Se on oma lukunsa, mutta niin kuin ed. Kiljunen vallan hyvin tietää, siirtolaisuus ja pakolaisuus, pakolaisten auttaminen, hädässä olevien ihmisten auttaminen ovat kaksi eri asiaa.

Eikö nykyinen laki ole myös selityksenä ja syynä siihen, että meille on tullut satoja, jopa yli tuhat turvapaikan hakijaa sellaisista Euroopan maista kuin Slovakia ja Puola, jotka tänne tullessaan ovat tietäneet, että heillä ei ole oikeutta turvapaikan saamiseen. Nämä turvapaikan hakijat tai osa heistä ovat tulleet ensin Ruotsiin ja sen jälkeen hypänneet siellä Suomen lauttaan ja päätyneet turvapaikan hakijoiksi Suomeen. Miksi he eivät ole hakeneet turvapaikkaa Ruotsista, jos he ovat henkensä hädässä, jos heitä vainotaan rotunsa, uskontonsa, poliittisen mielipiteensä tai muun syyn vuoksi? Onko Ruotsi sellainen valtio, joka on pakolaiskielteinen, ulkomaalaiskielteinen, joka ei anna turvapaikkaa sellaisille ihmisille, joille turvapaikkaoikeus oikeasti kuuluisi? Siksikö he eivät hae Ruotsista turvapaikkaa vai siksi, että he tietävät, että Suomessa järjestelmät ovat sellaisia, että täällä hakemuksia kuukausitolkulla käsitellään? Eikö nykyinen laki ole syynä siihen, että meillä on tällä hetkellä Suomessa turvapaikan hakijoita, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, palanneet esimerkiksi Puolaan ja tulleet uudestaan hakemaan turvapaikkaa tai jotka oltuaan Suomessa muutaman kuukauden ovat peruuttaneet turvapaikkahakemuksensa, palanneet omaan maahansa ja tulleet uudestaan hakemaan turvapaikkaoikeutta?

On aivan turha sanoa, että nämä ongelmat johtuvat vain siitä, että Ulkomaalaisvirasto ei hoida hommiaan, että sen hallintotavat ovat tsaarinaikaisia, näin saattaa olla. Nämä ongelmat, joita kuvasin, eivät johdu Ulkomaalaisvirastosta, poliisista eivätkä Helsingin hallinto-oikeudesta. Ne johtuvat nykyisestä laista, joka on aikaansaanut tilanteen, jossa houkutamme maahan käytännössä sellaisiakin henkilöitä satamäärin, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan mutta jotka sitä silti hakevat, koska tietävät, että prosessit kestävät.

Se on nimenomaan nykyinen laki, edellisen eduskunnan säätämä laki, edellisen hallituksen esittämä laki, joka on nämä ongelmat matkaan saattanut. Ei näitä ongelmia ollut ennen tuon lain säätämistä. Ed. Löv kehui, että nykyinen laki on toiminut hyvin. Minä väitän, että se on ollut täysi susi kuvaamassani mielessä. Ministeri Häkämies sanoi mielestäni kauniisti, että lakia säädettäessä tehtiin se virhe, että ei osattu ottaa huomioon muuta kuin silloinen tilanne, jossa turvapaikkahakemuksia oli hyvin vähän. Minä sanon suoraan, että tätä lakia säädettäessä oltiin sinisilmäisiä ja hyväuskoisia. Ei uskottu sitä, että lain porsaanreikiä tullaan tahallaan väärinkäyttämään ja hyväksikäyttämään. Siksi lakiin saattoi niitä niin paljon jäädä.

Eräitä yksityiskohtia, arvoisa puhemies, keskustelusta kommentoisin.

Ed. Biaudet puhui siitä, että jos muutos menee läpi, ihmisiä saatetaan palauttaa kuolemaan ja kidutukseen. Ed. Biaudet’n tulkinta laista on aivan virheellinen. Nyt ehdotettu nopeutettu menettely koskee vain sellaisia turvapaikan hakijoita, jotka tulevat turvallisesta turvapaikkamaasta tai tulevat turvallisesta alkuperämaasta tai joiden hakemus on muuten ilmeisen perusteeton. Myös ed. S. Lahtela erehtyi luullessaan, että tämä nopeutettu menettely koskisi tästä eteenpäin kaikkia turvapaikan hakijoita, myös sellaisia, jotka tulevat maista, joissa tiedetään olevan ihmisten vainoa heidän mielipiteittensä tai vastaavien syiden perusteella.

Toisin sanoen, jos tänne tulee turvapaikan hakijoita esimerkiksi sellaisista maista, joissa kommunistit ovat vallassa, kuten Vietnamista, Kuubasta, Pohjois-Koreasta, joissa todella vainotaan ihmisiä heidän poliittisten mielipiteittensä takia, tällaisille ihmisille annetaan Suomessa turvapaikkakäsittelyssä normaali, sanottaisiinko nyt sitten pitkä, käsittely, jossa arvioidaan näiden turvapaikan hakijoiden mahdollisuus saada turvapaikka tässä pitkässä menettelyssä. Sama koskee, jos tänne tullaan muista tunnetuista diktatuurimaista, tullaan Irakista, tullaan Syyriasta, tullaan erilaisista sellaisista maista, joissa diktaattorit ovat vallassa, joissa heidän poliittisia vastustajiaan murhataan, vainotaan, ahdistellaan. Näin tämä laki toimii. Näin sen on tarkoitettu toimivan.

Sitten voidaan tietysti sanoa, kuten ed. Biaudetkin sanoi, että mitäs jos viranomaiset eivät osaa noudattaa lakia oikein, jos ihminen tulee mielipiteittensä, uskontonsa, rotunsa vuoksi vainottuna ja kuitenkin joutuu tähän pikamenettelyyn ja sitä kautta käännytetyksi ennen kuin hallinto-oikeus on joissakin tilanteissa asian ratkaissut. Mielestäni tällainen lähtökohtaolettama, että viranomaiset noudattavat lakia väärin, on mahdoton tapa lähestyä tätä asiaa. Jos me epäilemme suomalaisten viranomaisten kykyä noudattaa lakia, me voisimme kaikkien muidenkin lakien kohdalla nostaa tämän saman kysymyksen ja sanoa, että mitäs jos suomalainen poliisi rupeaa kiduttamaan näitä turvapaikan hakijoita tai jollain muullakin tavoin toimimaan vastoin lakia sillä tavoin kuin lainsäädäntö kieltää tai on säätänyt jopa rangaistavaksi.

Tällaisia maita on, edustajat hyvät, joissa ihmisiä vainotaan. Niitä maita on aikaisemmin ollut vielä enemmän. Ei ole kauan siitä, kun Euroopassakin ihmisiä murhattiin sen takia, että pyrkivät omasta maastaan karkaamaan, pyrkivät omasta maastaan pakenemaan poliittiseen vapauteen. Berliinin muurilla ammuttiin ihmisiä, oman maan kansalaisia, kuoliaiksi. Kommunistisissa maissa Euroopassa vainottiin toisinajattelijoita heidän poliittisten mielipiteittensä vuoksi. Mutta missä joukoissa silloin tämän salin vasen laita seisoi, kenen lippua silloin kannoitte, kun oli todellisesta vainosta kyse, kun oli todellisista ihmisoikeusloukkauksista kyse? Miten silloin toimittiin, kun Suomesta palautettiin Neuvostoliitosta loikanneita mielipidevainon kohteeksi joutuneita ihmisiä? Kuka silloin korotti äänensä heidän puolestaan 70-luvulla? Ei kukaan. En minäkään. Koko suomalainen yhteiskunta vaikeni. Suojelupoliisi hoiti hommat kaikessa hiljaisuudessa.

Jos tänne tulee sellaisia turvapaikan hakijoita, joiden kohdalla on aihetta esittää perusteltu kysymys siitä, että saattaa olla mahdollista, että heitä vainotaan, eivät he joudu tähän pikamenettelyyn vaan silloin he tulevat pitkän menettelyn piiriin. Tämä on mielestäni tämän lain valossa täysin selvä.

Vielä pari muuta yksityiskohtaa. En lähde pitkää valtiosääntökeskustelua tässä käymään mutta myös minä entisenä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana haluan sanoa, että tässä talossa ja Suomen oikeusjärjestelmän mukaan perustuslakivaliokunta tulkitsee lakien perustuslainmukaisuutta. Tähän nyt on tullut muutos uuden perustuslain myötä, joka antaa myös tuomioistuimille eräissä tilanteissa tämän oikeuden, mutta tässä talossa kiistatta tämä oikeus kuuluu perustuslakivaliokunnalle. Ei ole niin, kuten lakivaliokunnan puheenjohtajan joistakin ajatuksista on voinut tulkita, että esimerkiksi lakivaliokunnalle kuuluisi niiden perustuslain pykälien tulkinta, joissa puhutaan oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, siis perustuslainmukaisuuden arviointi siltä osin. Samalla logiikallahan me antaisimme sosiaalivaliokunnalle oikeus tulkita sosiaalisten perusoikeuksien kohdalla perustuslakia tai me antaisimme ulkoasiainvaliokunnalle oikeuden tulkita ulkoasiainvallan osalta perustuslakia. Ei näin ole. Totta kai nämä valiokunnat toimivat omien tehtäviensä puitteissa, mutta varsinainen tulkinta perustuslainmukaisuudesta tai ristiriidoista perustuslain kanssa kuuluu tietysti perustuslakivaliokunnalle. Se on tässä asiassa antanut hallintovaliokunnalle lausunnon, ja hallintovaliokunta on niissä puitteissa pysyen oman mietintönsä tehnyt.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä yksityiskohtana puutun Helsingin hallinto-oikeudesta tulleeseen lausuntoon, joka on päivätty 13.6. ja osoitettu eduskunnan hallintovaliokunnalle. Tätä lausuntoa ei eduskunnan hallintovaliokunta saamieni selvitysten mukaan ole ikinä pyytänyt. Sanon, että on vähintäänkin epäkorrektia, että jostakin tuomioistuimesta kesken eduskuntakäsittelyn, kesken lainsäädännön, puututaan eduskunnan lainsäädäntövaltaan antamalla oma virheellinen tulkinta, siis hallintovaliokunnan mietinnössään virheelliseksi osoittama tulkinta, kyseisestä asiasta. Se on samalla tavalla epäkorrektia, kuin että eduskunta jonkin keskeneräisen oikeusprosessin osalta menisi puuttumaan riippumattoman tuomioistuimen harkintavaltaan.

Arvoisa puhemies! Tuskin mikään muu viranomaisten toimenpide on niin paljon lisännyt ulkomaalaisvastaisuutta Suomessa kuin hallituksen ja eduskunnan säätämä, vielä nyt voimassa oleva ulkomaalaislaki kaikkine seurannaisineen, mitä siitä laista on seurannut. Näin ollen on viimeistään nyt oikea aika korjata tuolloin tehty virhe, ja on kaikki syy toivoa ja uskoa, että nyt säädettävä uusi laki toimii siten kuin on tarkoitettu, tarkoitettu myös toimimaan ennalta ehkäisevästi niin, että selvästi aiheettomia turvapaikkahakemuksia ei maahan nykyisessä määrin tule, ja tämä myös nopeuttaa kaikkien prosessien käsittelyä.