Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunnan mielestä ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta tehdyt selvitykset osoittavat, että rakennetta koskevat muutokset tulee vakinaistaa. Ylioppilastutkintoon kuuluisi vähintään neljä koetta, joista vain äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe olisi kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta tutkintoon osallistuva valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Valiokunta korostaa, että ehdotuksen mukainen ylioppilastutkinnon rakenne turvaa sekä äidinkielen keskeisen merkityksen että lukiokoulutuksen yleissivistystä kehittävän tehtävän. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen lainsäädännön mukaan lukion päämääränä on taata laaja yleissivistys, joka antaa opiskelijalle hyvät mahdollisuudet ja perusteet jatko-opintoja varten sekä selviytymiseen elämässään. Laaja yleissivistys käsittää sekä yhteiskunnan humanistisen perustan että luonnontieteiden tuntemuksen. Yhteiskunnan historian ja filosofis-eettisten perusarvojen tuntemuksen kautta laaja yleissivistys tukee opiskelijoiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi. Yleissivistys on monipuolista, ihmistä, yhteiskuntaa sekä luontoa koskevaa ja selittävää tietoa, jota tulee jatkuvasti laajentaa ja syventää niin ajallisesti kuin elämänaloittain. Yhteisön kannalta yleissivistys tarkoittaa niitä tietoja, valmiuksia ja arvoja, joiden avulla yhteisön jäsenet ymmärtävät toisiaan ja kykenevät tulokselliseen yhteistyöhön. (SiVM 3/1998 vp, s. 35)

Lukiokoulutusta on kehitetty viimeisten 20 vuoden aikana siten, että opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien toteuttaminen on yhä paremmin mahdollista. Samalla on kuitenkin turvattu kaikille opiskelijoille laaja-alainen yleissivistys pakollisten oppiaineiden opinnoilla ja turvattu valtakunnallinen yhtenäisyys ja tasa-arvo lukiokoulutuksessa. Pakollisia oppiaineita on 18. Nuorille annettavassa opetuksessa pakollisia kursseja on yhteensä 47—51 ja syventäviä kursseja vähintään 10. Yhteensä lukion oppimäärä edellyttää 75 lukiokurssin suorittamista. Perusopetuksen yhteiset oppiaineet ja lukion pakolliset kurssit muodostavat kokonaisuuden, jonka on tarkoitus turvata lukiokoulutukseen kuuluvan yleissivistävän tieto- ja taitoaineksen omaksuminen. Esimerkiksi toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) on sekä perusopetuksessa että lukiossa kaikille yhteinen pakollinen oppiaine. Lukiossa näitä toisen kotimaisen kielen kursseja on viisi, jos kieli on tuntijaon mukainen B-kieli, perusopetuksessa vuosiluokilta 7—9 alkava kieli.

Ylioppilastutkinnon rakenteen muuttamista on kokeiltu jo pitkään, vuodesta 1995 lähtien. Nykyisin kokeilun piirissä on yhteensä 57 lukiota ja aikuislukiota.

Kokeilussa nousi keskeiseksi toisen kotimaisen kielen kokeen asema. Hallituksen esityksen perusteluissa on selvitetty kokeilun tuloksia ja erityisesti sitä, miten toista kotimaista kieltä on ylioppilaskirjoituksissa kokeilukouluissa kirjoitettu.

Rakennekokeilun mukaisen ylioppilastutkinnon vakinaistamista on kannatettu laajasti. Muun muassa ylioppilastutkintolautakunta, Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto, Suomen Rehtorit ry, OAJ, Koulutuksen tutkimuskeskus, Suomen Lukiolaisten Liitto ja Suomen Vanhempainliitto ovat antaneet esitystä puoltavan lausunnon. Kielteisiä kantoja puolestaan ovat esittäneet mm. Hem och Skola -yhdistys, Folktinget ja Åbo Akademi. Myös lukioiden rehtoreiden enemmistö kannattaa rakennekokeilun mukaista ylioppilastutkintoa. Opetusministeriö teki helmikuussa 2004 tiedustelun kaikkien lukioiden rehtoreille ylioppilastutkinnon rakenteesta. Tiedusteluun vastasi 91 % rehtoreista. Vastanneista rehtoreista 91 % kannatti kokeilun mukaista tutkinnon rakennetta. Vastanneista suomenkielisten lukioiden rehtoreista kokeilun mukaista tutkinnon rakennetta kannatti 97 % ja ruotsinkielisten lukioiden rehtoreista 21 %. Vastauksissa korostui se, että rakennekokeilusta on yksinomaan myönteisiä kokemuksia. Nykyistä tutkinnon rakennetta pidettiin yleisesti liian kielipainotteisena ja katsottiin, että kokeilun mukainen rakenne sopii paremmin luokattomaan, valinnaisuutta painottavaan lukioon ja tasavertaistaa niiden opiskelijoiden mahdollisuuksia, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita tai reaaliaineisiin suuntautuneita. Rehtorit katsoivat myös, että lukio säilyttää yleissivistävän tehtävänsä myös ylioppilastutkinnon rakenteen muuttuessa ja että toinen kotimainen kieli säilyy lukion oppiaineena eikä valinnaisuus ole todellinen uhka toisen kotimaisen kielen kokeen suorittamiselle. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että rakennekokeilun mukainen tutkinto on helpompi suorittaa ammatillisten opintojen pohjalta. Tämä voi valiokunnan mukaan olla yksi todellinen ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteistyötä lisäävä tekijä.

Kokeilulukioissa suoritettujen ylioppilastutkintojen osalta voidaan todeta, että kaikissa kokeilulukioissa vuonna 2003 tutkintokokelaista 89 % on suorittanut toisen kotimaisen kielen kokeen, 99 % vieraan kielen kokeen, 83 % matematiikan kokeen ja 95 % reaaliaineissa järjestettävän kokeen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että toisen kotimaisen kielen valinneita on Itä-Suomen läänissä 94,04 %, mikä on enemmän kuin muissa lääneissä. Esimerkiksi Etelä-Suomen läänissä toista kotimaista kieltä valittiin 88,41 %. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös Ahvenanmaalla on suomen kielen opiskelu lisääntynyt kokeilun aikana.

Maamme kaksikielisyydestä huolehtiminen.

Valiokunta painottaa sitä, että maamme kaksikielisyys ja molempien kansalliskielten osaaminen on ensisijaisen tärkeää riippumatta ylioppilastutkinnossa kirjoitettavista aineista. Koulutusjärjestelmällä on suuri vastuu koko maamme kaksikielisyydestä. Panostus toisen kotimaisen kielen opiskelun kehittämiseen on tärkeää. Valiokunta pitää hyvänä hallituksen esittämiä toimenpiteitä, kuten oppimateriaalien ja opetusmenetelmien kehittämistä, ylioppilastutkinnon koevalintojen säännöllistä selvittämistä sekä B-kielen aikaistamisen selvittämistä. Ne ovat tärkeitä keinoja molempien kotimaisten kielten opiskelumotivaation ja aseman turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa olevaan siitä, että valtioneuvoston tulee seurata kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyä tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.

Oppilasarviointi.

Valiokunta pitää välttämättöminä toimenpiteitä oppilasarvioinnin kehittämiseksi lukiossa siten, että arviointi on valtakunnallisesti vertailukelpoista. Tämä on ensisijaisen tärkeää opiskelijoiden oikeusturvan kannalta. Myös korkeakoulujen tulee voida luottaa siihen, että oppilaitoksiin tulevilla opiskelijoilla on mahdollisimman yhdenmukainen perustietous eri aineissa.

Opintojen ohjaus.

Valiokunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota opinto-ohjauksen tarpeeseen. Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen merkitys kasvaa myös nyt hyväksyttävän lain muutoksen seurauksena. Opinto-ohjausta onkin lisättävä mm. kielivalintojen ja opiskelijan tulevaisuuden kannalta tärkeiden aineiden valitsemiseksi.

Voimaantulo.

Hallitus esitti, että uusia säännöksiä sovellettaisiin jo sellaisiin ylioppilastutkintoihin, jotka saatetaan loppuun tämän vuoden syksyn ylioppilaskirjoituksissa. Valiokunta huomauttaa, että hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 16 päivänä huhtikuuta tänä keväänä. Jotta uuden tutkintorakenteen edellyttämille muutoksille ja siitä tiedottamiselle jäisi riittävästi aikaa, valiokunta ehdottaa, että uusia säännöksiä sovellettaisiin vasta kevään 2005 tutkinnossa. Tämäkin edellyttää valiokunnan mielestä sitä, että ylioppilastutkintolautakunta pidentää syksyn kokeisiin osallistuvien ilmoittautumisaikaa, joka nyt päättyy 5.6.2004. Näin kokelaille jää edes jonkin verran aikaa ottaa valinnoissa huomioon tehdyt säännösmuutokset.

Uudistuksesta tiedottaminen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että opetusministeriö ja ylioppilastutkintolautakunta tiedottavat mahdollisimman nopeasti ja selkeästi lukioille nyt tehtävien muutosten vaikutuksista.

Muuta.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että ylioppilaskokeessa jako niin sanottuihin pakollisiin ja ylimääräisiin kokeisiin tulisi poistaa. Perusteluna on esitetty muun muassa, että jaolla ei enää nyt tehtävän uudistuksen lisäämän valinnaisuuden myötä tulisi olla mitään merkitystä. Valiokunta katsoo, että opetusministeriön tulisi selvittää, mitä vaikutuksia tästä jaosta luopumisella olisi tutkinnon kannalta.

Opetusministeriössä on vireillä koulutusta koskevan lainsäädännön tarkistaminen niin, että säännökset saatetaan vastaamaan nykyisen perustuslain vaatimuksia. Tässä yhteydessä on tarkoitus tarkistaa myös ylioppilastutkintoa koskeva lainsäädäntö. Valiokunta yhtyy tältä osin perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jossa kiirehditään näiden toimien loppuun saattamista.