Perustelut

Yleistä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Hallituksen esityksen neljästä erillisestä osasta valiokunta pitää tervetulleena lukion aineopintojen rahoitukseen liittyvää uudistusta. Siinä tavoitteena on kohdentaa lukiokoulutuksen rahoitusta toteutuvien kustannusten perusteella nykyistä oikeudenmukaisemmin ja ottaen huomioon yhden tai useamman lukion oppimäärään kuuluvan oppiaineen suorittajat.

Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosenttien alentamisella omaehtoisessa koulutuksessa ja henkilöstökoulutuksessa varmistetaan, että ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan kasvun ja valtionosuusprosenttien alentamisen yhteisvaikutus rahoituksen kokonaismäärään on neutraali. Esitys turvaa lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän toimivuutta.

Kuntien rahoitusosuus opetus- ja kirjastotoimessa.

Kuntien rahoitusosuuden lisäämisellä opetus- ja kirjastotoimessa vastaamaan valtion kuntajaon muutoksen johdosta maksamia korvauksia ei ole hallituksen esityksen mukaan merkittäviä taloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia. Muutoksella pidetään voimassa valtion ja kuntien välinen nykyinen kustannusten jako. Valiokunta kiinnittää huomiota asian periaatteelliseen puoleen. Ehdotetun muutoksen myötä muut kunnat, erityisesti suuret, kustantavat kuntaliitoksissa mukana oleville kunnille valtiovarainministeriön taholta valtionosuuksien vähenemisestä maksettavan korvauksen. Edellisinä vuosina vastaavaa kustannusten siirtoa ei ole tehty. Vuonna 2009 korvaus on 5,1 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että tulevan valtionosuusuudistuksen VOS-2010 yhteydessä tätä asiaa tarkastellaan uudelleen.

Oppisopimuskoulutuksen rahoitus.

  Hallitus esittää oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen alentamista siten, että määräytymisprosentti ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta laskee nykyisestä 77 prosentista 63,13 prosenttiin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa toteutuneet kustannukset ovat keskimäärin olleet 20 prosenttia alhaisemmat kuin valtionosuuden perusteena olleet yksikköhinnat. Yli 40:llä koulutuksen järjestäjällä valtionosuus on ollut 20—40 prosenttia yli toteutuneiden kustannusten. Sen sijaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuneet kustannukset ovat oleet 1—5 prosenttia korkeammat kuin valtionosuuden perusteena olleet yksikköhinnat. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat näin rahoittaneet ammatillista lisäkoulutusta perustutkintoon johtavaan koulutukseen saadulla rahoituksella.

Esitetty muutos liittyy perustelujen mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jonka eräänä keskeisenä tavoitteena on pitää koulutuksen rahoituksen kunta-valtiosuhde ennallaan. Vuoden 2009 ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan vaikuttaa korottavasti valtion erityisoppilaitosten toiminnan siirtyminen yksityisten koulutuksen järjestäjien toiminnaksi. Tämä aiheuttaisi esityksen mukaan aiheettoman korotuksen oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen, ellei määräytymisprosenttia korjattaisi. Alentamalla oppisopimuskoulutuksen rahoitusta kompensoidaan samalla valtion erityisoppilaitosten siirron aiheuttaman korotuksen vaikutus kuntien rahoitusosuuteen noin 13,4 miljoonalla eurolla ja mahdollistetaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen määrän ja yksikköhinnan korotus. Tähän kohdennetaan opetusministeriön mukaan 9,7 miljoonaa euroa vuonna 2009.

Esitys merkitsee käytännössä sitä, että vain ammatillisena peruskoulutuksena oppisopimuskoulutusta järjestävien rahoitus vähenee noin 18 prosenttia. Pelkästään lisäkoulutuksena oppisopimuskoulutusta järjestävien koulutuksen järjestäjien rahoitus puolestaan kasvaa noin 7 prosenttia. Keskimäärin koulutuksen järjestäjien rahoitus vähenee esityksen johdosta noin 6 prosenttia.

Valiokunta toteaa, että nopeat valtionosuuteen vaikuttavat muutokset vähentävät ennustettavuutta oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä ja saattavat vaikuttaa koulutuksen määrään ja laatuun. On välttämätöntä, että varsinkin toiminnan rahoitusta koskevien esitysten valmistelu tapahtuu hyvissä ajoin ja niin, että koulutuksen järjestäjät voivat tarvittaessa sopeuttaa toimintaansa kulloistenkin julkisten resurssien mukaisesti. Oppisopimukset ovat usean vuoden mittaisia. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tekemät sopimukset ovat järjestäjiä velvoittavia, eikä hallituksen esityksen aiheuttama rahoituksen vähentyminen oikeuta muuttamaan sopimuksia järjestäjien taholta yksipuolisesti.

Nyt esitetyn suuruinen tarkistus voi johtaa oppisopimuskoulutuksen tarjonnan heikennyksiin, ainakin järjestämiskustannuksiltaan kalliiden koulutusten osalta. Järjestäjäkohtainen vaikutus riippuu siitä, painottuuko koulutus ammatilliseen peruskoulutukseen vai lisäkoulutukseen. Pahimmassa tapauksessa koulutuksen tarjonnan määräävät muut seikat kuin koulutuksen tosiasiallinen tarve. Rahoituksen vähennys voi käytännössä vaikuttaa vähentävästi myös työnantajille maksettaviin korvauksiin, mikä osaltaan voi vaikeuttaa uusien oppisopimusten solmimista.

Valiokunta ei pidä missään tapauksessa hyväksyttävänä oppisopimuskoulutuksen järjestämisen vaikeutumista nykyisessä suhdannetilanteessa, jossa työttömyyden arvioidaan nousevan voimakkaasti. Valiokunta korostaa nykyisen hallituksen hallitusohjelman linjausta, että oppisopimuskoulutusta järjestämismuotona vahvistetaan. Tämän johdosta on välttämätöntä, että muutoksen vaikutuksia seurataan tarkoin ja ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli uudistus vääristää oppisopimuskoulutuksen tarjontaa aloittain tai muutoin hankaloittaa nykyisessä taloustilanteessa yhä tärkeämmäksi käyvän oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman oppisopimuskoulutuksen rahoituksen muutoksen seurannasta ja tarvittaessa korjaavista toimenpiteistä sekä valiokunnalle annettavasta selvityksestä (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa tarkastellaan oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmän toimivuutta uudelleen siten, että lisätään todellisten kustannusten ja rahoituksen vastaavuutta ja järjestelmän läpinäkyvyyttä sekä taataan samalla monipuolinen koulutustarjonta. Erityisesti tulee selvittää oman kustannuspohjan käyttöönottoa oppisopimuskoulutuksessa. Esimerkiksi muutokset ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaan eivät silloin välittömästi vaikuttaisi oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen. Näin rahoitustaso vastaisi nykyistä paremmin toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, ja järjestelmä toisi vakautta oppisopimuskoulutuksen toteutukseen ja rahoitukseen. Uudistus olisi mahdollista toteuttaa VOS-2010 valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Muutosten tueksi tulee kehittää oppisopimuskoulutuksen toteutuneiden kustannusten seurantaa riittävällä tavalla. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman oppisopimuskoulutuksen oman kustannuspohjan käyttöönottamiseksi VOS-2010 valtionosuusuudistuksen yhteydessä (Valiokunnan lausumaehdotus 2.).

Hallituksen esityksen arviointia .

Valiokunta ei pidä asian käsittelyn kannalta hyvänä tämän esityksen tekotapaa, jossa neljä toisistaan erillistä asiaa, joskin samaan lakiin liittyviä, on yhdistetty yhdeksi esitykseksi. Lakiesitys on osin tästä johtuen ollut vaikeaselkoinen. Jatkossa onkin harkittava tarkemmin useamman erillisen lakiesityksen yhdistämistä yhdeksi esitykseksi, jos samalla vaarantuu esityksen selkeys ja ymmärrettävyys.

Lakiesitys on valitettavasti myös ollut puutteellisesti perusteltu. Valiokunta on joutunut pyytämään tarkentavia tietoja oppisopimuskoulutukseen liittyvän rahoitusmuutoksen suuruudesta ja sen perusteluista, sen liittymisestä muihin vireillä oleviin esityksiin ja erityisesti muutosten vaikutuksista oppisopimuskoulutuksen käytännön järjestämiselle. Perustelut ovat olleet riittämättömät myös asian erityisen merkityksen kannalta. Nykyisessä suhdannetilanteessa oppisopimuskoulutuksen tarve kasvaa, minkä johdosta koulutuksen rahoitukseen tehtävät tarkistukset olisivat vaatineet erityisen selkeät ja hyvät perustelut.

Lakialoite

Valiokunta on käsitellyt asian hallituksen esityksen pohjalta, joten se ehdottaa lakialoitteen hylättäväksi.