Yleisperustelut
         
         Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi useita
            työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisia
            edellytyksiä. Muutokset ovat työttömyysturvan
            myöntämistä selkeyttäviä ja
            siten ratkaisukäytäntöjä yhdenmukaistavia.
            Uudistukset vähentävät työvoimaviranomaisten
            ja Kelan hallinnollista työtä, kun uudistuksilla
            vähennetään erityisesti TE-toimistoilta
            vaadittavien työvoimapoliittisten lausuntojen määrää.
            Esityksellä pyritään lisäämään
            tuen hakijoiden yhdenvertaisuutta ja suuntaamaan TE-toimistojen
            hallinnollisesta työstä vapautuvien resurssien
            käyttöä työllisyyden edistämiseen.
            Samalla hallinnollisen työn karsiminen nopeuttaa työttömyysetuuden
            maksatusta.
         
         
         Yrittäjien työttömyysturva
         
         Valiokunta pitää tärkeänä,
            että yrittäjien työttömyysturvaa
            parannetaan lieventämällä yritystoiminnan
            lopettamiseen liittyviä vaatimuksia. Yrityksen lopettamissäännöksiä ehdotetaan
            yksinkertaistettaviksi ja selkiytettäviksi siten, että enää ei
            vaadita esimerkiksi myyntivoittolaskelmaa eikä vakuutuksista
            ja toimitiloista luopumista. Tämä yksinkertaistaa
            ja nopeuttaa työttömäksi ilmoittautumista.
            Työttömyysturvalaissa ei enää säädetä yritystoiminnan
            keskeytyneenä olemisesta, mikä selkeyttää niitä edellytyksiä, jotka
            työnhakijan on yritystoiminnan päättyessä täytettävä työttömyysetuuden
            saamiseksi. Työkyvyttömäksi tulleelle
            yrittäjälle tulee myös sairauspäivärahakauden
            enimmäisajan päätyttyä oikeus
            työttömyysturvaan.
         
         
         Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää laajennetaan,
            jolloin yrittäjän oikeus työttömyysetuuteen
            määräytyy nykyistä yhdenmukaisemmin
            riippumatta siitä, onko työ tehty työ-
            vai toimeksiantosuhteessa. Lisäksi palkansaajaan rinnastettavalle
            yrittäjälle tulee oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen
            yhden toimeksiantosuhteen päättyessä ja
            töiden jatkuessa muiden toimeksiantojen osalta.
         
         
         Yrittäjän perheenjäsenen turva paranee
            tilanteessa, jossa työt yrityksessä vähenevät
            siten, että perheenjäsen yhdessä muiden
            työntekijöiden kanssa lomautetaan. Valiokunta
            pitää uudistuksia kannatettavina. Valiokunta pitää myös tärkeänä,
            että sosiaali- ja terveysministeriössä on
            valmisteltavana lisäuudistuksia yrittäjien sosiaaliturvaan.
         
         
         Alle 25-vuotiaiden hakuvelvoite
         
         Valiokunta pitää erittäin hyvänä,
            että nuorten työmarkkinatuen saamisen ehtona olevaa
            velvoitetta hakeutua  koulutukseen  lievennetään siten,
            että hakuvelvoite koskee vain kevään
            hakua. Syksyn yhteishaussa on yleensä ollut rajatusti koulutuspaikkoja
            ja valinnanmahdollisuudet ovat olleet erittäin vähäiset.
         
         
         Velvollisuus hakeutua tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia
            antavaan koulutukseen sen sijaan laajennetaan koskemaan sellaisia
            työttömyysetuutta saavia nuoria, jotka ovat vailla ammatillista
            koulutusta. Nuoria koskevat ehdotukset ovat osa nuorten yhteiskuntatakuun
            toteuttamista. 
         
         
         Perustuslakivaliokunta on pitänyt nyt ehdotetun  kaltaista
            erityiskohtelua, jossa alle 25-vuotiaille on asetettu muita tiukempia
            ehtoja työmarkkinatuen saamiselle, perustuslain yhdenvertaisuussäännösten
            kannalta mahdollisena nuorisotyöttömyyden erityisongelmien
            takia.  Arviossa on muun ohella otettu huomioon se seikka, että ammatillista
            koulutusta vailla oleviin nuoriin kohdistuu työelämästä syrjäytymisen
            uhka. Merkitystä on myös sillä, että nuori voi
            omin aktiivisin toimin varmistaa työmarkkinatukioikeuden.
            Toisaalta valiokunta on katsonut, että tällaisen
            ikärajan entisellään säilyttämisellekin
            tulisi olla esitettävissä tietoja, joiden pohjalta
            on mahdollista arvioida sääntelyn hyväksyttävyys
            perustuslain kannalta.
         
         
         Työ- ja elinkeinoministeriö on toimittanut
            perustuslakivaliokunnalle selvityksen, jossa on nuorten työllistymisestä ja
            työmarkkinoilla olosta tehtyjen tutkimusten perusteella
            esitetty arvio, jonka mukaan ikärajasääntelyn
            säilyttäminen on edelleen vallitsevan korkean
            nuorisotyöttömyyden aikana perusteltua. Opiskelupaikan hakuvelvollisuuden
            on tutkimuksissa todettu muun muassa lisänneen ammatilliseen
            koulutukseen hakeutumista, ja koulutustason kohoamisen puolestaan
            on todettu vähentäneen nuorten työttömäksi
            joutumisen riskiä selvästi. Voimassa olevan — ja
            nyt säilytettäväksi ehdotettavan — ikärajan
            hyväksyttävyyttä voidaan selvityksen
            mukaan perustella sillä, että 24—25 ikävuoden
            kohdalla tapahtuu muutoksia, joiden vuoksi vain perusasteen suorittaneiden
            henkilöiden työttömyysriski vähenee.
            Perustuslakivaliokunta pitää saatua selvitystä tässä vaiheessa
            riittävänä, mutta korostaa, että tällaiselle
            ikään perustuvalle erityiskohtelulle tulee jatkossa
            olla osoitettavissa nimenomaan erityiskohtelun vaikutusten selvittämiseen
            perustuvat hyväksyttävät perusteet. 
         
         
         Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pidä hakuvelvoitteen
            laajentamista ongelmattomana ja viittaa tältä osin
            myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan
            lausunnossa esitettyyn. Pakkohakuvelvoite johtaa usein epätarkoituksenmukaisiin koulutusvalintoihin,
            jotka johtavat opintojen keskeytyksiin. Myönteistä  uudistuksessa  on, että jatkossa
            mahdollistetaan nuoren yksilöllisen tilanteen huomioon
            ottaminen ja sallitaan pakkohaun sijasta korvaavista toimista sopiminen.
            Valiokunnan näkemyksen mukaan pakkotoimien sijasta tulisikin
            merkittävästi vahvistaa nuorille tarjottavia palveluja
            sekä parantaa koulujen oppilaanohjauksen ja työvoimahallinnon ammatinvalinnanohjauksen
            toimivuutta.
         
         
         Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mielestä velvoitteen
            laajennuksen voi hyväksyä, kun otetaan huomioon,
            että nuorisotakuu takaa kaikille alle 25-vuotiaille mahdollisuuden
            osallistua työllistymistä edistäviin
            palveluihin, joiden ajalta heille maksetaan työmarkkinatukea
            mahdollisen työssäolovelvoitteen estämättä.
            Sen sijaan velvoitteen tarpeellisuutta tulisi harkita uudelleen,
            kun saadaan tutkimustietoa sen vaikuttavuudesta.
         
         
         Opiskelijoiden työttömyysturva
         
         Opiskelijoiden työttömyysturvaan tulee muutoksia,
            jotka selkeyttävät etuuden myöntämistä opintojen
            keskeydyttyä samoin kuin rajanvetoa pää-
            ja sivutoimisten opiskeluiden välillä. Opiskelijoiden
            työttömyysturvaoikeuden keskeinen kriteeri on,
            kykeneekö työnhakijaksi rekisteröitynyt
            vastaanottamaan kokopäiväistä työtä.
            Laki lähtee siitä, että esimerkiksi yliopistotutkintoon johtavia
            opintoja pidetään aina päätoimisina. Laissa
            säilyy kuitenkin säännös, jonka
            mukaan mitkä tahansa opinnot voi osoittaa sivutoimisiksi
            työssäololla tai yritystoiminnalla. Riittävänä työssäolona
            on pidetty 10:tä kuukautta. Säännöksen
            tulkintaan tullee vaikuttamaan se, että työttömyysturvan
            työssäoloehto on lyhentynyt 8 kuukauteen ja vuoden
            2014 alusta lyhenee edelleen 6 kuukauteen. Lisäksi lomautustilanteessa ja
            työntekijän menettäessä työnsä tuotannollisista
            tai taloudellisista syistä voi melko lyhytkin työhistoria
            olla riittävä opintojen katsomiseen sivutoimisiksi.
            Säännös turvaa jo vakiintuneesti työelämään
            siirtyneiden opiskelijoiden aseman. Valiokunta huomauttaa samalla,
            ettei työttömyysturvalla ole tarkoituksenmukaista
            rahoittaa hitaasti eteneviä opintoja taikka tarpeettomasti
            pitkittää valmistumista.
         
         
         Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt mahdollisena,
            että ehdotettu sääntely saattaa yksittäistapauksissa
            rajoittavasti tulkittuna mahdollistaa tilanteita, joissa perustuslain 19 §:n
            2 momentin soveltamisalan piiriin kuuluva henkilö ei saisi
            säännöksen edellyttämää perustoimeentulon
            turvaa. Perusoikeusuudistuksen esitöissä ja valiokunnan
            käytännössä on pidetty tärkeänä,
            että perustoimeentuloa turvaavat järjestelmät
            ovat sillä tavoin kattavia, ettei synny väliinputoajaryhmiä.
            Perustuslakivaliokunnan mukaan lakia onkin edellä mainittujen
            tilanteiden välttämiseksi sovellettava perusoikeusmyönteisesti.  Sosiaali-  ja
            terveysvaliokunta pitääkin tärkeänä,  että työ-  ja
            elinkeinoministeriö tältä osin ohjeistaa
            ja kouluttaa TE-toimistojen henkilökuntaa, jotta opiskelijoiden
            oikeudenmukainen kohtelu toteutuu. 
         
         
         Kuntouttava työtoiminta
         
         Esityksellä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan
            työttömyysturvaa yhdenmukaistetaan lähemmäksi
            sitä työttömyysturvaa, joka muuhun työllistymistä edistävään
            palveluun osallistuvalla on. Lakiehdotuksen mukaan kuntouttavan
            työtoiminnan ajalta voitaisiin maksaa työttömyysetuutta
            työssäolovelvoitteen tai ammatilliseen koulutukseen
            liittyvän rajoituksen estämättä, kuten
            on jo voitu maksaa muiden työllistymistä edistävien
            palveluiden ajalta.
         
         
         Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalla on kuitenkin
            edelleen huonommat etuudet kuin muihin työllistymistä edistäviin
            palveluihin osallistuvalla. Työmarkkinatuen viiden kuukauden
            odotusajalta voidaan muissa palveluissa kuin kuntouttavassa työtoiminnassa
            maksaa työmarkkinatukea. Työmarkkinatuen viiden
            kuukauden odotusaika täyttyy muissa palveluissa, ei sen
            sijaan kattavasti kuntouttavassa työtoiminnassa. Työelämä-
            ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että loputkin eriarvoistavat
            säännökset tulee muuttaa. Valiokunta
            pitää tärkeänä, että sosiaali-
            ja terveysvaliokunta selvittää, voitaisiinko rajoitukset
            poistaa lakiehdotuksesta.
         
         
         Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että työmarkkinatukea
            on perusteltua maksaa odotusajalta myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle,
            koska työnhakija ei voi itse vaikuttaa siihen, millaisia
            palveluja on tarjolla, ja monesti työelämävalmiuksia
            parhaiten edistäväksi palveluksi on työllistymissuunnitelmaa tehtäessä  katsottu 
            kuntouttava
            työtoiminta. Valiokunta katsoo, että eri palveluihin
            osallistuvien yhdenmukainen kohtelu kannustaa pitkäaikaistyöttömiä ja
            osatyökykyisiä osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan
            ja ilmoittautuman työnhakijoiksi. Valiokunta ehdottaa tämän
            johdosta muutoksia työttömyysturvalakiin ja kuntouttavasta
            työtoiminnasta annettuun lakiin.
         
         
         Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan kuntouttavassa
            työtoiminnassa oli vuonna 2011 noin 100 sellaista henkilöä,
            jotka eivät työmarkkinatuen odotusajan vuoksi
            saaneet työttömyysturvaa. Tämän
            tiedon pohjalta suuntaa antava arvio on, että heille maksettavasta
            työmarkkinatuesta aiheutuisi kustannuksia noin 360 000
            euroa. Työmarkkinatuen saaminen puolestaan vähentäisi
            toimeentulotuen kustannuksia arviolta 235 000 euroa. 
         
         
         Työmarkkinatuen odotusajan karttumisen osalta valiokunta
            toteaa, että työnhakijaksi rekisteröityneelle
            kuntouttava työtoiminta lasketaan odotusaikaan vastaavasti
            kuin muihinkin palveluihin osallistuminen. Sen sijaan aikaa, jona
            henkilö ei ole rekisteröitynyt työnhakijaksi,
            ei voida ottaa huomioon. Kuntouttava työtoiminta muille
            kuin työnhakijoille on tällöin enemmän
            elämänhallintaa tukevaa palvelua. Valiokunta ei
            tässä yhteydessä esitä muutosta
            kuntouttavan työtoiminnan huomiomiseen työmarkkinatuen
            odotusajassa. 
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
         1. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
         
         2 luvun 11 §. Päätoimisen opiskelun
            päättyminen.
         
         
         Lainkohdan sanamuodon voi ymmärtää siten,
            että henkilöä pidettäisiin päätoimisena
            opiskelijana myös silloin, kun hän osallistuu
            ylioppilaskirjoituksiin esimerkiksi arvosanojen korottamiseksi,
            vaikka on jo saanut lukion päättötodistuksen
            tai todistuksen ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. Tätä ei
            kuitenkaan ole tarkoitettu.
         
         
         Tarkoituksena  on,  kuten   perustelujen
            viittauksesta opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen ilmenee, että sellaista
            henkilöä, joka ei vielä ole suorittanut
            ylioppilastutkintoa, pidettäisiin päätoimisena
            opiskelijana. Sen sijaan henkilön osallistuessa ylioppilaskirjoituksiin
            ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen häntä pidettäisiin myöhempinä lukukausina
            mahdollisesti päätoimisena opiskelijana vain silloin,
            jos hän muutoin osallistuu päätoimiseksi
            katsottavaan lukio-opetukseen.
         
         
         Säännöksessä käytettyä ilmaisua
            ammatillisen tutkinnon suorittamisesta ehdotetaan tarkennettavaksi
            muotoon ammatillinen perustutkinto. Kyseisellä maininnalla
            tarkoitetaan ns. yhdistelmäopintoja suorittavia opiskelijoita.
            Yhdistelmäopintoja suoritetaan ainoastaan ammatillisen perustutkinnon
            yhteydessä, mutta ei muiden ammatillisten tutkintojen yhteydessä.
         
         
         10 luvun 2 §  sekä  11
            luvun 4 §.
         
         
         Valiokunta ehdottaa lakiehdotusta muutettavaksi siten, että työmarkkinatuen
            odotusaika ei estä työmarkkinatuen maksamista
            kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Tämän
            vuoksi 10 luvun 2 §:n 4 momentti on kumottava
            ja 11 luvun 4 §.n 1 momentista poistettava viittaus
            kumottavaan momenttiin.
         
         
         Voimaantulosäännös.
         
         Työmarkkinatuen odotusajalta voidaan maksaa työmarkkinatukea
            sellaisille kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville henkilöille,
            jotka ovat aloittaneet työtoiminnan lain voimaantulon jälkeen.
         
         
         3. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain
            6 §:n muuttamisesta
         
         
         2 §. Määritelmät. 
         
         Valiokunnan edellä työttömyysturvalakiin
            ehdottamien muutosten johdosta lain 2 §:n 5 kohdasta
            on poistettava viittaus kumottavaksi ehdotettuun lainkohtaan.