Ehdotus

Euroopan rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen suojaaminen edellyttää yhteisiä oikeudellisia puitteita markkinoiden väärinkäytön estämiseksi, selville saamiseksi, tutkimiseksi ja siitä rankaisemiseksi. Nykyinen yhteisön lainsäädäntö ei riitä suojaamaan markkinoiden luotettavuutta. Sisäpiirikauppoja koskevien säännösten ja määräysten yhteensovittamisesta yli 10 vuotta sitten annettu neuvoston direktiivi (89/592/ETY, jäljempänä sisäpiiridirektiivi) rajoittuu sisäpiirintiedon väärinkäytön estämiseen.

Komission direktiiviehdotus sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista saattaisi yhteisön tasolla ajan tasalle sisäpiirikauppaa koskevat säännökset, yhdenmukaistaisi markkinoiden manipulointia koskevat säännökset ja tehostaisi jäsenvaltioiden rahoitusmarkkinoita valvovien viranomaisten valvontamahdollisuuksia ja yhteistoimintaa. Direktiivillä luotaisiin yhteiset puitteet vastuunjaolle, täytäntöönpanolle ja yhteistyölle ja vältettäisiin mahdolliset epäjohdonmukaisuudet ja sekaannukset. Direktiiviehdotuksen 1 artiklassa ja liitteessä määritellään keskeiset käsitteet. Sisäpiiritiedon määritelmä perustuisi nykyisessä sisäpiiridirektiivissä olevaan määritelmään, jota on laajennettu kattamaan myös ensimarkkinat. Samalla soveltamisalaa laajennettaisiin arvopapereista muihin rahoitusvälineisiin. Markkinoiden manipulointina pidettäisiin yhtäältä kauppaa ja kauppaa koskevaa tarjousta tarjouskirjassa sekä toisaalta sellaisen tiedon levittämistä, jolla johdetaan tai yritetään johtaa markkinaosapuolia harhaan. Määritelmä perustuisi käyttäytymiseen, ei aikomukseen tai tavoitteeseen. Rahoitusvälineiden ja säänneltyjen markkinoiden määritelmät vastaisivat sijoituspalveludirektiivissä olevia määritelmiä (93/22/ETY).

Direktiiviehdotuksessa edellytetään jäsenvaltioiden kieltävän sisäpiirintietoa hallussaan pitäviä luonnollisia ja oikeushenkilöitä käyttämästä tietoa hyväkseen. Kielto koskisi niin sanottujen ensisijaisten sisäpiiriläisten osalta myös muuta kuin sisäpiirintiedon tietoista hyväksikäyttöä. Myös markkinoiden manipulointi ehdotetaan kiellettäväksi. Kielto koskisi sekä luonnollisia että oikeushenkilöitä. Jäsenvaltiot voisivat päättää olla soveltamatta väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittämistä koskevaa kieltoa sellaisiin henkilöihin, joiden tarkoitukset ovat puhtaasti journalistiset.

Direktiiviehdotuksen mukaan rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijoiden tulisi julkistaa sisäpiirintieto mahdollisimman nopeasti. Periaatteesta ehdotetaan kuitenkin eräitä poikkeuksia. Liikkeeseenlaskijoiden ja niiden puolesta toimivien tahojen olisi laadittava sisäpiiriläisistä luettelo ja pidettävä sitä ajan tasalla. Liikkeeseenlaskija voisi eräissä tapauksissa ottaa vastuun julkistamisvaatimuksen noudattamatta jättämisestä suojellakseen oikeutettuja etujaan.

Direktiiviä ei sovellettaisi muun muassa jäsenvaltion, Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja kansallisen keskuspankin toimiin, joiden tarkoituksena on rahapolitiikan, valuuttakurssipolitiikan tai julkisen velan hoitaminen. Direktiiviä ei myöskään sovellettaisi yrityksiin, jotka käyvät kauppaa omilla osakkeillaan takaisinosto-ohjelmien mukaisesti eikä rahoitusvälineiden vakauttamiseen, jos kyseinen kaupankäynti tapahtuu sovittujen edellytysten mukaisesti.

Direktiivi kattaisi säännellyt markkinat, sääntelemättömät markkinat, kauppapaikat, menetelmät hintatietojen jatkuvaksi levittämiseksi, pörssien ulkopuoliset kaupat, sekä muut välineet ja keinot heti, kun niitä käytetään manipuloimaan rahoitusvälinettä, joka on otettu tai aiotaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla vähintään yhdessä jäsenvaltiossa, tai heti, kun niitä käytetään tällaisen rahoitusvälineen sisäpiirikauppaan. Direktiivi kattaisi myös ensimarkkinat ja toiminnan niin sanotuilla harmailla markkinoilla.

Direktiiviehdotuksessa edellytettäisiin, että jäsenvaltiot nimeävät yhden toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen varmistamaan, että direktiivin säännöksiä noudatetaan. Toimivaltaiselle viranomaiselle olisi annettava tietyt valvonta- ja tutkintavaltuudet tehtäviensä hoitamiseksi. Direktiiviehdotus sisältää luettelon tällaisista vähimmäisvaatimuksista. Jäsenvaltiot voisivat säätää kansallisten lakien mukaisesti, että toimivaltainen viranomainen voi käyttää valtuuksia vain yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion muiden viranomaisten, erityisesti oikeusviranomaisten, kanssa.

Jäsenvaltioille asetettaisiin direktiivissä yleinen velvoite määrätä ja määrittää seuraamukset, joita direktiivin nojalla toteutettujen toimenpiteiden rikkomisesta aiheutuu. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Toimivaltaiset viranomaiset voisivat julkistaa tiedon direktiivin säännösten rikkomisesta, jollei tästä mahdollisesti aiheudu vaaraa rahoitusmarkkinoille tai kohtuutonta vahinkoa osapuolille. Direktiivissä säädettäisiin kattavista yhteistyö- ja avustusjärjestelyistä toimivaltaisten viranomaisten kesken. Euroopan arvopaperikomitea avustaisi komissiota direktiivin teknisten yksityiskohtien täytäntöönpanossa. Direktiivillä kumottaisiin voimassa oleva sisäpiiridirektiivi. Direktiivin oikeusperustaksi ehdotetaan Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 95 artiklaa.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää direktiiviä ja sen tavoitteita yleisesti ottaen kannatettavina. Direktiivi edistää valtiolliset rajat ylittävien rahoituspalvelujen tarjontaa, koska palveluntarjoajilla olisi selkeä ja yhteinen käsitys siitä, millaiset menettelyt ovat sallittuja. Sijoittajien luottamus rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja hintojen määräytymisjärjestelmään kasvaisi, kun sijoittajat voisivat luottaa siihen, että koko yhteisön alueella noudatetaan samanlaisia sääntöjä. Direktiivi on tarpeellinen myös voimakkaasti lisääntyneen valtiolliset rajat ylittävän arvopaperinvälityksen vuoksi. Nykyisin yli kolmasosa Helsingin Pörssissä toimivista välittäjistä sijaitsee ulkomailla. Valtioneuvoston mielestä asian valmistelun yhteydessä on erityisesti varmistuttava toimivaltaiselle viranomaiselle annettavia valvonta- ja tutkintavaltuuksia koskevan sääntelyn yhteensopivuudesta perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien kanssa. Direktiivin määräys jäsenvaltioille asetetusta velvollisuudesta määrätä direktiivin nojalla annettujen säännösten rikkomisesta myös rikosoikeudellinen seuraamus ei nykymuodossaan vastaa Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen määräyksiä. Valtioneuvosto noudattaa aikaisempaa linjaansa suhtautumisessa yhteisöoikeuden ja rikosoikeuden väliseen suhteeseen ja suhtautuu siten torjuvasti siihen, että rikosoikeudellisia säännöksiä otettaisiin yhteisöoikeudelliseen I pilarin direktiiviin.