Direktiiviehdotus

Direktiivillä on tarkoitus saattaa yhteisön tason sisäpiirikauppaa koskevat säännökset ajan tasalle, yhdenmukaistaa markkinoiden manipulointia koskevat säännökset ja tehostaa jäsenvaltioiden rahoitusmarkkinoita valvovien viranomaisten valvontamahdollisuuksia ja yhteistoimintaa direktiivin säännösten noudattamisessa. Direktiivin tavoite on varmistaa yhteisön rahoitusmarkkinoiden luotettavuus ja vahvistaa sijoittajien luottamusta kyseisiin markkinoihin. Direktiivillä pyritään takaamaan yhteiset puitteet vastuunjaolle, täytäntöönpanolle ja yhteistyölle.

Sisäpiirintiedon määritelmä ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan ensimarkkinoita ja arvopapereiden lisäksi myös muita rahoitusvälineitä. Jäsenvaltiot velvoitettaisiin kieltämään sisäpiirintietoa hallussaan pitäviä käyttämästä tietoa hyväkseen. Lisäksi ns. ensisijaisten sisäpiiriläisten osalta myös muu kuin sisäpiirintiedon tietoinen hyväksikäyttö olisi kiellettävä.

Markkinoiden manipulointi ehdotetaan määriteltäväksi siten, että olennaista on tekijöiden käyttäytyminen, ei heidän aikomuksensa tai tavoitteensa. Markkinoiden manipulointina pidetään yhtäältä kauppaa ja kauppaa koskevaa tarjousta tarjouskirjassa sekä toisaalta sellaisen tiedon levittämistä, jolla johdetaan tai yritetään johtaa markkinaosapuolia harhaan. Markkinoiden manipulointi olisi kiellettyä samalla tavalla kuin sisäpiirikaupat.

Direktiivin soveltamisala kattaisi säännellyt markkinat, sääntelemättömät markkinat, kauppapaikat, menetelmät hintatietojen jatkuvaksi levittämiseksi, pörssien ulkopuoliset kaupat, sekä muut välineet ja keinot heti, kun niitä käytetään manipuloimaan rahoitusvälinettä, joka on otettu tai aiotaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla vähintään yhdessä jäsenvaltiossa, tai heti, kun niitä käytetään tällaisen rahoitusvälineen sisäpiirikauppaan. Direktiivin soveltamisala ei myöskään rajoittuisi jälkimarkkinoihin, vaan kattaa myös ensimarkkinat ja toiminnan niin sanotuilla harmailla markkinoilla.

Ehdotus sisältää vähimmäisvaatimukset valvonta- ja tutkintavaltuuksista, jotka toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava sen tehtävien hoitamiseksi. Näitä valtuuksia olisivat mm. oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, tietojensaanti ja oikeus tarvittaessa vaatia henkilöltä todistajanlausunto, tarkastusten tekeminen ja tietojen saanti puheluita ja tietoliikennettä koskevista asiakirjoista. Jäsenvaltiot voisivat säätää kansallisten lakien mukaisesti, että toimivaltainen viranomainen voi käyttää valtuuksia vain yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion muiden viranomaisten, erityisesti oikeusviranomaisten, kanssa.

Direktiiviehdotuksessa asetetaan jäsenvaltioille yleinen velvoite määrätä ja määrittää seuraamukset, joita direktiivin nojalla toteutettujen toimenpiteiden rikkomisesta aiheutuu. Jos direktiivin säännöksiä ei noudateta, tästä vastuussa oleviin luonnollisiin tai oikeushenkilöihin tulisi kohdistaa kansallisen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet, mukaan lukien hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää direktiiviä ja sen tavoitteita yleisesti ottaen kannatettavina. Direktiivi edistää valtiolliset rajat ylittävien rahoituspalvelujen tarjontaa, koska palveluntarjoajilla olisi selkeä ja yhteinen käsitys siitä, millaiset menettelyt ovat sallittuja. Sijoittajien luottamus rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja hintojen määräytymisjärjestelmään kasvaisi, kun sijoittajat voisivat luottaa siihen, että koko yhteisön alueella noudatetaan samanlaisia sääntöjä. Direktiivi on tarpeellinen myös voimakkaasti lisääntyneen valtiolliset rajat ylittävän arvopaperinvälityksen vuoksi. Nykyisin yli kolmasosa Helsingin Pörssissä toimivista välittäjistä sijaitsee ulkomailla.

Valtioneuvoston mielestä asian valmistelun yhteydessä on erityisesti varmistuttava toimivaltaiselle viranomaiselle annettavia valvonta- ja tutkintavaltuuksia koskevan sääntelyn yhteensopivuudesta perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien kanssa. Direktiivin määräys jäsenvaltioille asetetusta velvollisuudesta määrätä direktiivin nojalla annettujen säännösten rikkomisesta myös rikosoikeudellinen seuraamus ei nykymuodossaan vastaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiä. Valtioneuvosto noudattaa aikaisempaa linjaansa suhtautumisessa yhteisöoikeuden ja rikosoikeuden väliseen suhteeseen ja suhtautuu siten torjuvasti siihen, että rikosoikeudellisia säännöksiä otettaisiin yhteisöoikeudelliseen I pilarin direktiiviin.