TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2010 vp

TaVM 3/2010 vp - HE 63/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi vakuutussopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on lähettänyt 14 päivänä toukokuuta 2009 talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi vakuutussopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 63/2009 vp).

Lakialoite

Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt lakialoitteen laiksi vakuutussopimuslain 16 §:n muuttamisesta (LA 46/2007 vp — Janne Seurujärvi /kesk), joka on lähetetty valiokuntaan 27 päivänä syyskuuta 2007.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma, oikeusministeriö

vakuutusylitarkastaja Tom Strandström ja matemaatikko Harri Isokorpi, sosiaali- ja terveysministeriö

markkinavalvoja Päivi Turunen, Finanssivalvonta

lakimies Riikka Rosendahl, Kuluttajavirasto

johtaja Lea Mäntyniemi, Finanssialan Keskusliitto

lakimies Ismo Heinström, Eläkesäätiöyhdistys — ESY ry

toimitusjohtaja Irene Luukkonen, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

pääsihteeri Sari Loijas, Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Kuluttajavirasto
  • Suomen Kuluttajaliitto ry.

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan lisäyksiä ja muutoksia vakuutussopimuslakiin sekä eräitä tarkistuksia avioliittolakiin, velan vanhentumisesta annettuun lakiin, vakuutusyhtiölakiin ja vakuutusedustuksesta annettuun lakiin. Esityksen tavoitteena on poistaa epäselvyyksiä ja ongelmia, joita vakuutussopimuslain käytännön soveltamisessa on tullut ilmi.

Vakuutussopimuslain yleistä soveltamisalaa muutettaisiin niin, että lain säännökset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia vakuutuslajeja. Lain soveltamisalasta olisi edelleen suljettu pois jälleenvakuutus sekä lakisääteiset vakuutukset lukuun ottamatta liikennevakuutuksia, potilasvakuutuksia ja ympäristövahinkovakuutuksia, joihin sovelletaan vakuutussopimuslain säännöksiä siltä osin kuin niitä koskevissa laeissa ei toisin säädetä.

Vakuutussopimuslain pakottavuutta vakuutuksenottajan hyväksi laajennettaisiin. Nykyisin laki on vakuutuksenottajan hyväksi pakottava vain, jos vakuutuksenottaja on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettavissa oleva elinkeinonharjoittaja. Ehdotuksen mukaan laki olisi pakottava myös sellaisten oikeushenkilöiden hyväksi, jotka ovat vakuutuksenantajan sopimusosapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Muutos toisi pakottavuussuojan piiriin useimmat asunto-osakeyhtiöt ja aatteelliset yhdistykset. Vakuutuksenantajan takautumisoikeutta selvennettäisiin tapauksissa, joissa vahingon aiheuttanut kolmas henkilö on muu kuin luonnollinen henkilö.

Esityksen mukaan vakuutuksenantajalle asetettaisiin velvollisuus perustella päätöksensä, jos se hylkää vakuutushakemuksen tai irtisanoo vakuutuksen. Perusteen olisi oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen.

Lakiin lisättäisiin erityissäännöksiä vakuutuksenantajan velvollisuudesta antaa vakuutuksen hakijalle tietoja sijoitussidonnaisista vakuutuksista. Tietoja annettaessa tulisi kiinnittää huomiota sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin, ottaen huomioon erityisesti vakuutuksen hakijan aiempi kokemus sijoittamisesta sekä sijoittamisen tavoitteet. Oikeusministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä henkivakuutusdirektiivin 2002/83/EY liitteessä III lueteltujen tietojen antamisesta. Finanssivalvonta voisi antaa tiettyjä tiedonantovelvoitteita täsmentäviä teknisluonteisia määräyksiä.

Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuutta koskevaa sääntelyä selvennettäisiin säätämällä erikseen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen silloin, kun vakuutusmaksua on väärien tietojen johdosta peritty selvästi vähemmän kuin jos tiedot olisivat olleet oikeita.

Lisäksi tarkistettaisiin säännöksiä niin sanotuista ryhmäetuvakuutuksista, edunsaajamääräyksestä, henkivakuutukseen perustuvan oikeuden ulosmittauksesta sekä korvausvaatimuksen vanhentumisesta ja kanneajasta.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta.

Lakialoite

Lakialoitteessa ehdotetaan vakuutussopimuslain 16 §:ää muutettavaksi siten, että vakuutuksenantajan olisi lähetettävä ns. jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanomista koskeva ilmoitus kirjatulla kirjeellä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hyväksytään vakuutussopimuslain muuttamisesta annettuun lakiehdotukseen tehdyin muutoksin ja että lakialoitteen lakiehdotus hylätään.

Talousvaliokunta pitää asianmukaisena, että vakuutussopimuslaista poistetaan epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet. Vakuutussopimuslaki tuli voimaan heinäkuun alussa 1995. Nyt lakiin tehtävissä muutoksissa on otettu huomioon vakuutusmarkkinoilla tapahtunut kehitys ja uudentyyppiset vakuutustuotteet.

Muiden muutosten ohella lakiin lisätään uusi 6 a §, jonka mukaan vakuutusta hakeneelle kuluttajalle tai häneen rinnastettavalle on ilmoitettava hylkäysperuste, jollei kyseessä ole rahanpesu- tai terrorismiepäily. Talousvaliokunta on muuttanut säännöstä niin, että hylkäysperuste on ilmoitettava aina kirjallisesti eikä, kuten hallituksen esityksessä, vain vakuutusta hakeneen pyynnöstä. Vakuutuksenantajalla on oltava valmiudet perustella hylkäys kirjallisena jo hallituksen esityksenkin nojalla. Valiokunta katsoo, että kirjallinen perustelu antaa vakuutusta hakeneelle paremmat mahdollisuudet harkita, onko hylkäysperuste lain ja hyvän vakuutustavan mukainen, kuten laki edellyttää perusteen olevan.

Vakuutussopimuslain 10 §:ssä säädetään perusteista, joihin vedoten vakuutuksenantaja ei saa hylätä henkilövakuutusta koskevaa hakemusta. Perusteet koskevat vakuutetuksi tarkoitetun henkilön terveydentilaa. Lainsäädännössä ei ole muita erityissäännöksiä hylkäysperusteista.

Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 18) viitataan perustuslain 6 §:ssä säädettyyn yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Vakuutussopimuslaki koskee vapaaehtoisia vakuutuksia, joiden luonteeseen lähtökohtaisesti kuuluu sopimusvapaus. Sopimusvapauden periaatteesta seuraa mm. se, ettei vakuutuksenantajalla ole velvollisuutta tehdä vakuutussopimusta jokaisen sitä haluavan kanssa.

Perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteeseen viitaten talousvaliokunta kuitenkin korostaa, ettei esimerkiksi vammaisuus saa lähtökohtaisesti olla vakuutushakemuksen hylkäysperuste. Hylkäys on perusteltava mm. lääketieteellisin perustein ja vakuutusmatemaattisin laskelmin. Valiokunta viittaa tältä osin 6 a §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kilpailun myötä esimerkiksi jatkuvan matkavakuutuksen yläikäraja on osalla vakuuttajista jo nostettu 75 vuodesta 80 vuoteen. Valiokunta pitää tätä myönteisenä kehityksenä korostaen ikäihmisten parantunutta terveyttä ja toimintakykyä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ikäihmisten vapaaehtoisten vakuutusten saatavuutta seurataan sopimusvapauden ja perustuslain näkökulmasta. Osaltaan vapaaehtoisten vakuutusten saatavuuden takaa markkinoiden kilpailu.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki vakuutussopimuslain muuttamisesta

4 §. Ryhmävakuutukseen sovellettavat säännökset.

Ryhmävakuutuksiin sovellettaviin säännöksiin on lisätty hallituksen esityksestä pois jäänyt 20 a §.

6 a §. Tieto hylkäysperusteesta.

Hallituksen esityksen mukaan vakuutusta hakeneen pyynnöstä vakuutushakemuksen hylkäysperuste olisi ilmoitettava hänelle kirjallisesti. Hylkäysperusteen on oltava lain ja hyvän tavan mukainen.

Valiokunta on muuttanut säännöstä niin, että hylkäysperuste on ilmoitettava vakuutusta hakeneelle aina kirjallisesti. Vakuutuksenantajalla tulee olla joka tapauksessa valmius antaa peruste kirjallisena. Kun peruste annetaan kirjallisesti, vakuutusta hakenut voi paremmin ja tarpeen vaatiessa asiantuntemusta hyväksi käyttäen arvioida, ovatko hylkäysperusteet lain ja hyvän vakuutustavan mukaiset.

Valiokunta korostaa, että vammaisuus sinänsä ei ole lain eikä hyvän vakuutustavan mukainen vakuutushakemuksen hylkäysperuste. Myös hallituksen esityksessä 6 a §:n perusteluissa (s. 18/I) on kiinnitetty huomiota perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja kiellettyihin syrjintäperusteisiin, joita on mm. vammaisuus. Vaikka vamma, sen tyypistä riippuen, saattaa henkilövakuutuksissa merkitä kohonnutta riskiä, se ei saa johtaa vammaisten tekemien vakuutushakemusten systemaattisiin hylkäämisiin. Todellinen kohonnut riski voidaan ottaa kohtuullisella tavalla huomioon vakuutusmaksussa ja -ehdoissa. Lisäksi on otettava huomioon, että vammasta mahdollisesti aiheutuvan riskin arvioinnin on perustuttava asianmukaiseen ja ajantasaiseen lääketieteelliseen näyttöön ja vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.

13 §. Vakuutuksenottajan oikeus saada vapaakirja tai takaisinostoarvo henkilövakuutuksessa.

Pykälän 3 momentista on poistettu viittaus 20 a §:ään sen johdosta, että viittauksessa tarkoitettu 20 a §:n 3 momentti on poistettu.

20 a §. Henkilövakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen.

Pykäläehdotuksen 3 momentti on poistettu sen johdosta, että valiokunnan kuulemisissa on esitetty sitä kohtaan arvostelua epäselvyyksistä ja ristiriitaisuuksista. Momentin poistamisella vältetään näistä johtuvat ongelmat erityisesti suhteessa 2 momenttiin.

Momentti oli myös EU-oikeuden syrjintäkiellon kannalta ongelmallinen, sillä sen säännökset olisivat käytännössä tulleet sovellettaviksi vain kotimaisiin vakuutusyhtiöihin ja olisivat antaneet niille jossain määrin laajemmat oikeudet muuttaa sopimusehtoja kuin mitä ulkomaisilla yhtiöillä olisi ollut pykälän muiden säännösten nojalla.

Pykäläehdotuksen 3 momentin poistamisen johdosta hallituksen esityksen 6 momentista on poistettu siihen liittyvä virke. Lisäksi 6 momentin säännöksiä muutosten voimaantulosta on tarkistettu sen johdosta, että lyhyet, usein vain kuukauden pituiset vakuutusmaksukaudet yleistyvät tapaturma- ja sairausvakuutuksissa. Vakuutusmaksuja ja sopimusehtoja ei saa muuttaa useammin kuin kerran vuodessa, vaikka vakuutusmaksukausi olisi vuotta lyhyempi.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,

että 2.—5. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 4, 6 a, 13 ja 20 a § muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että lakialoite LA 46/2007 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotukset
1. lakiehdotus
4 §

Ryhmävakuutukseen sovellettavat säännökset

Ryhmävakuutukseen sovelletaan 1—4, 8, 15, 18, 20, 20 a, 22—37, 44 ja 46 §:n, 47 §:n 3 momentin, 48—51, 55, 56, 59—61 ja 67—82 §:n säännöksiä. Ryhmävakuutukseen, joka on voimassa ainoastaan tilapäisen, sovittuun paikkaan tehtävän käynnin tai enintään kuukauden kestävään toimintaan osallistumisen ajan, sovelletaan vain 1—4, 8, 22—37 §:n, 47 §:n 3 momentin, 55, 59—61 ja 69—75, 81 ja 82 §:n säännöksiä.

6 a §

Tieto hylkäysperusteesta

Jos vakuutusta ei myönnetä kuluttajalle tai kuluttajaan 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettavalle, vakuutusta hakeneelle on ilmoitettava hylkäysperuste, jollei hylkäys perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 26 §:ään. (Poist.) Peruste on ilmoitettava kirjallisesti. Hylkäysperusteen on oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen.

13 §

Vakuutuksenottajan oikeus saada vapaakirja tai takaisinostoarvo henkilövakuutuksessa

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan kuitenkin määrätä, ettei vakuutuksenottajalla ole 1 tai 2 momentissa säädettyä oikeutta saada takaisinostoarvoa. (Poist.)

20 a §

Henkilövakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen

(1 ja 2 mom. kuten HE)

(3 mom. poist.)

(3 ja 4 mom. kuten HE:n 4 ja 5 mom.)

Vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle ilmoitus siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. (Poist.) Muutos tulee voimaan sen vakuutusmaksukauden tai, jos vakuutusmaksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi tai siitä ei ole sovittu, sen kalenterivuoden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle tämän momentin mukaisen ilmoituksen sopimusehtojen muuttumisesta.

_______________

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jouko Skinnari /sd
  • vpj. Antti Rantakangas /kesk
  • jäs. Hannu Hoskonen /kesk
  • Harri Jaskari /kok
  • Matti Kangas /vas
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Miapetra Kumpula-Natri /sd
  • Jouko Laxell /kok
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Oras Tynkkynen /vihr
  • Markku Uusipaavalniemi /kesk
  • vjäs. Janne Seurujärvi /kesk
  • Anne-Mari Virolainen /kok

Valiokunnan sihteerinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Eelis Roikonen

valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi