Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden yksityisen sektorin työpaikkojen yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumisoikeuksia koskevien lakien noudattamisen valvontaa varten perustetaan työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen uusi riippumaton erityisviranomainen, yhteistoiminta-asiamies. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät painottuvat ennalta ehkäisevään toimintaan, jossa neuvonnalla ja ohjeistuksella on pääpaino. Tavoitteena on, että yhteistoimintalakien valvontaa tehostamalla edistetään ja parannetaan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista.

Yhteistoimintalaeissa korostetaan työnantajan ja työntekijöiden yhteistyön merkitystä ja kannustetaan yrityksiä työntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun ja avoimuuden lisäämiseen. Lakien tavoitteena on luoda työpaikoille hyvät edellytykset työnantajien ja henkilöstön vuorovaikutukseen sekä parantaa työilmapiiriä ja työntekijöiden hyvinvointia. Valiokunta katsoo, että hyvin toteutettuna ja sovellettuna yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumisoikeuksia koskeva sääntely tarjoaa työpaikoille ja henkilöstölle hyvän välineen kehittää työelämän laatua ja toiminnan tuottavuutta. Valiokunta kuitenkin toteaa, että lainsäädännöllä ei yksin pystytä luomaan toimivaa vuorovaikutusta eikä takamaan henkilöstön osallistumisjärjestelmien toimivuutta. Tämän vuoksi valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että ehdotetun uuden yhteistoiminta-asiamiehen toiminnassa korostuu yrityksille ja työntekijöille suunnattu ennakoiva neuvonta ja ohjeistaminen. Lisäksi valiokunta korostaa yhteistoiminta-asiamiehen merkitystä yhteistoiminnan ja osallistumisjärjestelmien kehittämisessä.

Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Yhteistoimintalain mukaan yrityksessä on vuosittain laadittava yhteistoiminnassa käsiteltävät henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon sellaiset yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla on merkitystä henkilöstörakenteeseen ja työntekijöiden määrään tai ammatillisen osaamisen vaatimuksiin. Koulutustavoitteiden tulee perustua arvioon työntekijöiden osaamisen kehittämistarpeista ja ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden perusteista.

Valiokunta on yhteistoimintalaista antamassaan mietinnössä TyVM 15/2006 vp korostanut työssäkäyvän väestön osaamisen kehittämistä. Valiokunta toteaa mietinnössään, että osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeistä huolehdittaessa Suomen kilpailukyvystä, ja katsoo, että yritysten henkilöstösuunnittelu ja työpaikan järjestämät koulutusmahdollisuudet ovat tällöin avainasemassa. Valiokunta toistaa mietinnössä esittämänsä käsityksen henkilöstösuunnitelmien ja koulutustavoitteiden tärkeydestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteistoiminta-asiamies edistää aktiivisella neuvonnalla ja ohjauksella suunnitelmien ja tavoitteiden laatimista ja tehostaa siten yhteistoimintalain tavoitteiden toteutumista.

Julkisen sektorin yhteistoimintalakien valvonta

Ehdotettu laki koskee yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden pääosin yksityisen sektorin työpaikkojen yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien valvontaa. Valtion ja kunnan henkilöstön yhteistoiminnasta säännellään omissa laeissa, joissa ei ole säännöksiä näiden lakien valvonnasta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion yhteistoimintalakia ja keskustason yhteistoimintasopimuksia koskeva uudistustyö on käynnistetty valtiovarainministeriön ja valtion henkilöstöä edustavien järjestöjen yhteisessä työryhmässä. Valtion yhteistoimintalainsäädännön noudattamisen valvontaa koskevia säädöksiä on tarkoitus tarkastella uudistustyön yhteydessä.

Valiokunta pitää julkisen sektorin yhteistoimintalakien valvontajärjestelmän selkiyttämistä erittäin tärkeänä ja kiirehtii valvontaa koskevien säädösten valmistelua. Valmistelun yhteydessä tulee selvittää, voisiko nyt käsiteltävänä olevalla lailla perustettava yhteistoiminta-asiamies valvoa myös julkisen sektorin yhteistoiminnan toteutumista.

Tietojen antaminen yhteistoiminta-asiamiehelle

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että yhteistoiminta-asiamiehellä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada työnantajalta valvonnan toteuttamiseksi ja valvonnan edellyttämässä laajuudessa lakien noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja ei laissa luetella eikä yksilöidä.

Perustuslakivaliokunta on viime vuosina antamissaan tulkinnoissa lähtenyt siitä, että salassapitovelvollisuus voidaan syrjäyttää, jos tarvittavat tiedot on säädöksessä yksilöity tai luetteloitu. Jos tarvittavia tietoja ei pystytä yksilöimään, tulee tiedonsaantioikeus rajata välttämättömiin tietoihin. Koska yhteistoiminta-asiamiehen valvonnassa tarvittavia tietoja ei voida laissa täsmentää eikä luetteloida, tulee valiokunnan mielestä ehdotettua 4 §:ää muuttaa siten, että yhteistoiminta-asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta valvontaa varten välttämättömät tiedot.