Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Maatalousyrittäjillä on tapaturma- ja ammattitautitilastojen mukaan keskimääräistä suurempi riski sairastua työperäiseen ammattitautiin ja joutua työtapaturman uhriksi. Työterveyshuolto on keskeisessä asemassa pyrittäessä työtapaturmien ja ammattitautien vähentämiseen ja maatalousyrittäjien työkyvyn säilyttämiseen.

Maatalousyrittäjän itsensä liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista. Työterveyshuoltoon kuuluu noin 37 000 maatalousyrittäjää eli hieman alle 40 prosenttia maatalousyrittäjistä. Maatalousyrittäjien liittymistä työterveyshuoltoon on yritetty edistää vuonna 1999 voimaan tulleella säännöksellä, jonka mukaan työterveyshuoltoon kuuluvalle maatalousyrittäjälle myönnetään 20 prosentin alennus tapaturmavakuutusmaksusta. Terveyskeskuksen toteuttamat tilakäynnit ovat maatalousyrittäjälle maksuttomia, ja valtio korvaa niistä aiheutuvat kustannukset terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle.

Tilakäynnit ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskeinen toimintamuoto pyrittäessä ennaltaehkäisemään ammattitauteja ja tapaturmia. Työterveyshuoltotoiminta perustuu tilakäynneillä todetuille tilan työoloille ja työoloista aiheutuville terveysriskeille. Tilakäynneillä on olennainen merkitys ennaltaehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen toteuttamisessa ja maatalousyrittäjien ammatillisen kuntoutustarpeen havaitsemisessa.

Tilakäyntejä tehtiin nelivuotiskautena 2000 —2003 yhteensä noin 14 000. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan tilakäynti tulee tehdä jokaiselle uudelle työterveyshuoltoon liittyvälle tilalle ja sen jälkeen joka neljäs vuosi. Määräaikaisista tilakäynneistä on viime vuosina toteutunut noin puolet, mitä ei pidetä riittävänä työterveyshuollon tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tilakäyntien toteutumisessa on suuria alueellisia eroja ja maatalouden asiantuntijoiden mukanaolo tilakäynneillä vaihtelee.

Nyt perustettavalla tilakäyntirekisterillä pyritään siihen, että tilakäynnit toteutuisivat säännöllisin väliajoin ja että niillä olisi moniammatillista asiantuntemusta. Kyseistä tuotannonalaa tuntevan maatalousasiantuntijan mukanaolo tilakäynnillä on tärkeää erityisesti työolojen kehittämisessä ja työturvallisuusvaarojen torjunnassa.

Maatalouden ammattitauti- ja tapaturmavaaran vähentämiseksi valiokunta pitää erittäin tärkeänä työterveyshuollon tehostamista ja sen ulottamista mahdollisimman moniin maatalousyrittäjiin. Nyt käsiteltävänä olevalla esityksellä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtäväksi annetaan maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisterin pitäminen. Rekisterin avulla seurataan tilakäyntien toteutumista sekä ohjataan maatalouden asiantuntijoiden osallistumista tilakäynneille. Valiokunta pitää tilakäyntirekisterin perustamista tarpeellisena ja katsoo, että rekisterin avulla voidaan aikaansaada maatalousyrittäjien työterveystoiminnan tehostumista ja näin edesauttaa maatalousyrittäjien työkyvyn ylläpitämistä.

Rekisterin avulla on tarkoitus tehostaa työolojen terveysvaaroja ja työturvallisuutta koskevan neuvonnan antamista maatalousyrittäjille. Valiokunta korostaa erityisesti työterveyshuollon neuvovaa ja ohjaavaa tehtävää ja katsoo, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tulee asiaa koskevassa tiedotustoiminnassaan painottaa yhteistyössä maatalousyrittäjän kanssa löydettyjä hyviä käytäntöjä ja toiminnasta saatuja myönteisiä tuloksia. Rekisteriä kohtaan tunnettujen epäilyjen hälventämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että tiedotustoiminnassa kerrotaan, mihin rekisterin tietoja käytetään, ja korostetaan, että rekisterin tiedot tilakäynneillä tehdyistä havainnoista ja niiden perusteella annetuista suosituksista eivät vaikuta ratkaistaessa esimerkiksi tapaturmakorvauksia tai eläkkeitä koskevia hakemuksia.

Lakiehdotuksen mukaan Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle annetaan tehtäväksi edistää maatalousyrittäjien työterveyshuoltotoiminnan tehokasta toteutumista. Saadun selvityksen mukaan säännöksellä tarkoitetaan työterveyshuollon edistämistä tiedottamalla, neuvottelemalla, tekemällä toimenpide-ehdotuksia, koordinoimalla ja pyrkimällä vapaaehtoisen yhteistyön lisäämiseen. Säännöksellä ei ole tarkoitus antaa MELAlle minkäänlaista työterveyshuollon järjestämiseen liittyvää norminantovaltaa tai määräysvaltaa työterveyspalvelujen järjestäjiin. Säännöksellä ei ole myöskään tarkoitus puuttua lailla säädettyyn kuntien työterveyshuoltopalveluita koskevaan järjestämisvelvollisuuteen.