Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallintolaista aiheutuvat muutosehdotukset

Vuoden 2004 alusta voimaan tulevaan hallintolakiin on pyritty kokoamaan hallintoasian käsittelyssä noudatettavat menettelysäännökset mahdollisimman kattavasti siten, ettei muuhun lainsäädäntöön tarvitsisi ottaa samaa asiaa koskevia säännöksiä. Muussa laissa ei myöskään tulisi tarpeettomasti viitata hallintolain säännöksiin. Hallintolakia säädettäessä todettiin, että lainsäädäntöä uudistettaessa on syytä tarkoin arvioida, missä tilanteissa hallintolaista poikkeavalle sääntelylle on edelleen perusteita.

Hallintolaista johtuvat sosiaaliturvalainsäädännön muutosehdotukset on saatettu eduskunnan käsiteltäviksi useassa eri hallituksen esityksessä, joissa esitetään muutoksia samoihin lakeihin ja jopa samoihin pykäliin. Muutosehdotusten kokoaminen yhteen olisi helpottanut asian käsittelyä eduskunnassa ja antanut paremmat edellytykset kokonaisuuden hahmottamiselle ja lainsäädännön yhdenmukaisuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiselle.

Päätösten tiedoksi antaminen

Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalaissa ja aikuiskoulutustuesta annetussa laissa säilytettäväksi nykyisen käytännön mukainen mahdollisuus päätöksen tiedoksiantamiseen kirjeellä. Hallintolaissa säädetään todisteellisen tiedoksiannon edellytyksistä aikaisempaa suppeammin. Hallintolain 60 §:n mukaan todisteellista tiedoksiantoa edellytetään ainoastaan silloin, kun kyse on velvoittavasta päätöksestä, josta alkaa kulua muutoksenhakuaika. Tällaisia ovat esimerkiksi etuuden takaisinperintää koskevat päätökset. Esityksen perustelujen mukaan hallintolain säännöksien noudattaminen merkitsisi vuodessa noin 10 300 työttömyyskassan päätöksen postittamista todisteellisesti.

Valiokunta katsoo, että takaisinperintäpäätösten suurehko määrä ja saantitodistuksella lähetettävien päätösten noutamisesta asiakkaalle aiheutuva lisävaiva puoltavat poikkeussäännöksen hyväksymistä. Samalla valiokunta kuitenkin korostaa, että hallintolaista johtuvien laajempien tarkistusten yhteydessä on syytä vielä tarkemmin selvittää tällaisten poikkeusten tarpeellisuus ja hyväksyttävyys.

Eduskunnalle on 28.11.2003 annettu hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp), jossa työttömyysturvalain 12 luvun 3 §:n 5 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi vastaava säännös työttömyysturvalautakunnan päätöksen lähettämisestä muutoksenhakijalle tiedoksi postitse. Toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevan esityksen eduskuntakäsittelyyn näyttää menevän sen verran aikaa, etteivät siinä ehdotetut lainmuutokset ehdi voimaan vuoden 2004 alusta. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa, että työttömyysturvalautakunnan päätösten tiedoksi antamista koskeva muutos tehdään nyt käsiteltävänä olevan esityksen yhteydessä. Lainkohdasta ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi viittaus hallintolainkäyttölakiin.

Asiavirheen korjaaminen

Esityksessä ehdotetaan hallintolaista poiketen, että asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttäisi aina asianosaisen suostumusta. Ehdotusta perustellaan viittaamalla hallintolain 6 §:ssä säädettyyn luottamuksensuojaan, joka asettaa erityisen suuria vaatimuksia sosiaaliturvaa hoitavan tahon toiminnalle.

Säännöksessä tarkoitettu asiavirhe, jonka korjaaminen edellyttää asianosaisen suostumusta tai päätöksen poistamista vakuutusoikeudessa, on kyseessä silloin, jos alkuperäisessä päätöksessä on virhe. Monissa takaisinperintätilanteissa etuuteen vaikuttava seikka on syntynyt myöhemmin. Asiavirheet saattavat myös johtua esimerkiksi virheellisestä tai puutteellisesta asian selvittämisestä, jolloin on usein hankalaa päätellä, onko virhe aiheutunut viranomaisesta vai asianosaisesta. Asianosainen on voinut esimerkiksi jättää hakemuksensa puutteellisena, mutta viranomainen on kuitenkin ottanut asian ratkaistavakseen ja tehnyt virheellisen päätöksen. Tällaisessa tilanteessa virhe on aiheutunut sekä asianosaisen että viranomaisen menettelystä eikä asianosainen ole välttämättä tiennyt tai ymmärtänyt menetelleensä virheellisesti. Vaikka valiokunta ei sinänsä pidä oikeana suojata vilpillistä toimintaa, voidaan viranomaisten toiminnalle kuitenkin asettaa normaalia suurempia vaatimuksia silloin, kun kyse on henkilön sosiaaliturvaa koskevista päätöksistä, joihin hänellä tulee olla oikeus luottaa. Tästä syystä valiokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksen mukaista säännöstä, jonka mukaan asiavirheen korjaaminen edellyttää aina asianosaisen suostumusta.

Hallintolain 51 §:n mukaan viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätöksessä olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen ei siis tarvita asianosaisen suostumusta. Laskuvirheen korjaaminen voi joissakin tapauksissa johtaa asianosaisen kannalta vaikeisiin tilanteisiin, joissa liikaa maksettua etuutta peritään takaisin kenties pitkältäkin ajalta ja takaisin perittävä määrä muodostuu etuudensaajan tulotasoon nähden huomattavaksi. Kuten edellä on todettu, myös kysymys siitä, kenen menettelystä virhe on tullut, voi olla joissakin tapauksissa tulkinnanvaraista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tällaisissa tapauksissa takaisinperinnästä luovutaan kokonaan tai osittain ja maksuaikatauluja järjestellään niin, että kohtuuttomia tilanteita ei synny.

Aikuiskoulutustuesta annettua lakia koskevan muutosehdotuksen 26 §:n mukaan asianosaisen suostumus olisi edellytys asiavirheen korjaamiselle myös silloin, kun virheen korjaaminen olisi tälle eduksi. Saadun selvityksen perusteella säännös ehdotetaan muutettavaksi yhdenmukaiseen muotoon työttömyysturvalain vastaavan säännöksen kanssa.

Teknisiä korjauksia

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa lisäksi, että työttömyyskassalain 2 a §:n ja Koulutusrahastosta annetun lain 14 §:n sanamuoto yhdenmukaistetaan siten, että ilmaisu soveltuvin osin poistetaan ja viittaus muutetaan koskemaan 1 päivänä tammikuuta 2004 voimaan tulevaa uutta saamen kielilakia.

Päätöksen tiedoksi antamista koskeviin ehdotuksiin sisältyvät viittaukset hallintolakiin ehdotetaan tarpeettomina poistettaviksi.