Perustelut

Suomi osallistuu YK:n MINURCAT-operaatioon Keski-Afrikan tasavallassa ja Tshadissa noin 80 sotilaan vahvuisella jääkärikomppanialla, pienellä kansallisella tuki- ja tiedusteluosastolla sekä asettamalla henkilöstöä operaatioesikuntaan Abéchéen. Päätös Suomen osallistumisesta tehtiin sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti. Eduskunta hyväksyi ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisesti puoltavan kannan osallistumisesta 10 päivänä maaliskuuta 2009, ja tasavallan presidentti päätti Suomen osallistumisesta 13 päivänä maaliskuuta 2009.

YK:n turvallisuusneuvosto päätti 14 päivänä tammikuuta 2009, että Keski-Afrikan tasavallassa ja Tshadissa toimivaa YK:n MINURCAT-operaatiota laajennetaan 15 päivä maaliskuuta 2009 alkaen sotilaallisella komponentilla. Laajennus toteutettiin siirtämällä EU:n EUFOR Tcad/RCA -kriisinhallintaoperaation EU-sotilaat YK:n alaisuuteen. Vastuunsiirron yhteydessä EU:n sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio päättyi. Suomi osallistui EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon noin 60 sotilaalla.

Laajennetun MINURCAT-operaation tavoitteena on parantaa turvallisuustilannetta ja edistää pakolaisten paluuta, humanitaarista toimintaa sekä jälleenrakennusta. Operaation päätehtäviä ovat tshadilaispoliisien kouluttaminen siviilien ja pakolaisleirien turvallisuustilanteen parantamiseksi, ihmisoikeustilanteen tarkkailu ja tshadilaisviranomaisten koulutus sekä alueellisen turvallisuustilanteen tukeminen. Operaation voimankäyttösäännöt perustuvat YK:n peruskirjan VII lukuun. Mandaatin kesto on 12 kuukautta, ja YK-käytännön mukaan sitä on mahdollista jatkaa vuosittain.

Suomalainen kriisinhallintajoukko vastaa osana irlantilais-suomalaista pataljoonaa operaation eteläisellä sektorilla operaation mandaatin mukaisten tehtävien toteuttamisesta vastuualueellaan. Pataljoona on sijoitettu Goz Beidan alueelle.

Sotilaallisen kriisinhallintalain käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta katsoi, että YK:n malliyhteistyöpöytäkirjaan perustuvaa operaatiokohtaista yhteistyöpöytäkirjaa ei ollut mahdollista hyväksyä lain valtuutuksen nojalla. Suomen MINURCAT-operaatioon osallistumista koskevalle pöytäkirjalle on näin ollen tarpeen hankkia eduskunnan hyväksyminen.

Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että YK-yhteistyöpöytäkirjan mallia on muutettu siten, että siihen on lisätty operaatiohenkilöstöä koskevat käyttäytymisnormit (H liite) sekä niitä koskevat artiklat (7 b—f artikla). YK:ssa on valmisteltu yhteistyöpöytäkirjan mallin muuttamista siten, että siihen sisällytettäisiin seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseen liittyviä artikloja, ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyseinen käyttäytymisnormeilla täydennetty malli on ollut pohjana Suomen ja YK:n sihteeristön välisessä MINURCAT-operaatiota koskevan yhteistyöpöytäkirjan valmistelussa.

Käsiteltävänä olevan esityksen tarkoituksena on sopia YK:n ja Suomen välisellä yhteistyöpöytäkirjalla ehdoista, jotka koskevat Suomen osallistumista MINURCAT-operaatioon. Pöytäkirjassa määritellään Suomen operaation käytettäväksi asettamat henkilö- ja materiaaliresurssit. Pöytäkirjassa määritellään myös yksityiskohtaiset korvaushinnat, joilla YK korvaa Suomelle MINURCAT-operaatioon lähetetyn henkilöstön ja materiaalin. Pöytäkirjassa määritellään lisäksi operaatiohenkilöstön yhtenäiset käyttäytymisnormit sekä vahingonkorvausvelvollisuuden jakautuminen Suomen ja YK:n välillä tapauksissa, joissa kolmansille osapuolille tai YK:n omaisuudelle aiheutuu vahinkoa. Yhteistyöpöytäkirja on laadittu YK:n yhteistyöpöytäkirjan mallin pohjalta, ja se vastaa lähtökohtaisesti eduskunnan aikaisemmin hyväksymiä (UaVM 1/2003 vp) Etiopian operaatioon liittynyttä ja (UaVM 11/2006 vp) Libanonin operaatioon liittynyttä pöytäkirjaa. Ottaen huomioon pöytäkirjan liitteiden teknisen ja varsin yksityiskohtaisen luonteen tämän hallituksen esityksen liitteeksi on otettu varsinaisen pöytäkirjan lisäksi pöytäkirjan liitteet A—C, F ja H, joilla on merkitystä eduskunnan hyväksymisen kannalta.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.