Ehdotus

Komission kirjelmä koskee EU:n uuden rahoituskehyksen valmistelua ja sisältää tiedonannon "Avoimen ja turvallisen Euroopan rakentamisesta: sisäasioiden talousarvio kaudelle 2014—2020" sekä tiedonantoon liittyvät asetusehdotukset turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston sekä sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta. Sisäisen turvallisuuden rahasto on jaettu kahteen rahoitusvälineeseen: poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sekä ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen.

Uuden rahoitusmallin tavoitteena on, että rahoitus on entistä paremmin linjassa unionin keskeisissä sisäiseen turvallisuuteen, rajavalvontaan ja maahanmuuttoon liittyvissä asiakirjoissa (EU:n sisäisen turvallisuuden strategia ja sen toteuttamissuunnitelma, komission maahanmuuttotiedonanto, Schengenin hallinnointi ja älykkäät rajat -tiedonanto) esitettyjen strategisten tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on myös rahoituksen yksinkertaistaminen, mikä näkyy rahastojen määrän vähentämisenä verrattuna kuluvaan kauteen. Lisäksi esitetyssä rahoitusmallissa on myös pyritty yhdenmukaistamaan rahastojen täytäntöönpanomekanismeja siten, että molempien rahastojen yleiset säännökset on koottu yhden asetusehdotuksen alle. Määrittelemällä horisontaalisessa säännöksessä rahastojen hallinnoinnin yleiset periaatteet voidaan myös vähentää säädösten kokonaismäärää.

Komissio ehdottaa sisäasioille rahoituskehyskaudelle yhteensä n. 10,9 mrd. euroa, mikä merkitsee lähes 40 %:n lisäystä edellisen rahoituskehyskauden (2007—2013) määrärahoihin. Määräraha on edelleen alle 1 % EU:n kokonaisbudjetista. Sisäasioiden budjetti koostuu 1) rahoitusohjelmista 2) laajamittaisten tietojärjestelmien kehittämiselle suunnatusta rahoituksesta ja 3) sisäasioiden alalla toimiville EU-virastoille suunnatusta määrärahasta.

Maahanmuutto- ja turvapaikkarahastosta esitetään tuettavaksi turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksiin liittyviä toimia, kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista ja paluuta. Maahanmuutto- ja turvapaikkarahastolle on esitetty vuosiksi 2014—2020 määrärahoja 3,869 miljardia euroa. Suomen perusosuudeksi arvioidaan noin 22,8 miljoonaa euroa.

Sisäisen turvallisuuden rahastosta osoitetaan rahoitustukea ulkorajojen ja sisäisen turvallisuuden alan aloitteisiin. Sisäisen turvallisuuden rahastolle esitetään vuosiksi 2014—2020 määrärahoja 4,648 miljardia euroa. Ulko- ja viisumiasioiden rahoitusvälineen osalta Suomen perusosuuden ennakoidaan olevan noin 35,3 miljoonaa euroa, ja poliisiyhteistyötä koskevan rahoitusvälineen osalta Suomen osuus jäsenvaltioille jaettavasta määrärahasta voisi olla noin 1—2 prosenttia.

Molemmista rahastoista myönnettävien perusosien lisäksi myönnetään joustavaa määrärahaa, joka tulee perustumaan jäsenvaltion kansallisten ohjelmien ja unionin painopisteiden vastaavuuteen.

Lisäksi nykyisten laajojen tietojärjestelmien (Schengenin tietojärjestelmä SIS II, viisumitietojärjestelmä VIS ja Eurodac) ja tietohallintoviraston käyttöön esitetään 822 miljoonaa euroa ja sisäasioiden alalla toimiville EU-virastoille (Europol, Frontex, EASO, Cepol, EMCDDA) komissio esittää 1,572 miljardin euron määrärahaa.

Komission suunnitelmien mukaan uudella rahoituskaudella kyseisten rahastojen osalta tarkoitus siirtyä yksivaiheiseen prosessiin, jossa jäsenvaltiot laativat monivuotiset ohjelmansa komission strategisten suuntaviivojen perusteella. Monivuotisen ohjelman painoarvoa lisättäisiin ja samalla vuosiohjelmista luovuttaisiin.

Valtioneuvoston kanta pääpiirteissään

Valtioneuvosto suhtautuu alustavan tarkastelun perusteella myönteisesti komission esitykseen. Komission ehdotuksissa on melko hyvin huomioitu Suomen aiemmin esille tuomia näkökohtia ja tavoitteita. Valtioneuvosto ottaa kantaa sisäasioiden rahoituskehykseen osana rahoituskehyksen kokonaisuutta (U 40/2011 vp).

Valtioneuvosto tukee voimakkaasti ehdotuksia rahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta sekä kehittämisestä hallinnoltaan joustavammaksi. On tärkeää varmistaa rahoitusohjelmien vaikuttavuus ja tulosten saavuttaminen. Lisäksi tulee huolehtia koherenssin ja koordinaation toteutumisesta muiden EU:n samansuuntaisia tavoitteita sisältävien rahoitusinstrumenttien kanssa. EU:n ja kansallisen tason rahoitusohjelmien tulee olla toisiaan täydentäviä.

Erityisesti sisäisen turvallisuuden rahaston osalta keskeinen ja vaikein kysymys on rahoituksen jakokriteerit jäsenvaltioiden kesken. Valtioneuvosto katsoo, että rahoituksen tulisi jakautua mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, ottaen huomioon jäsenvaltioiden erityistarpeet ja -piirteet. Tulevalla rahoituskaudella varautuminen tavoitteena olevaan EU—Venäjä -viisumivapauteen on Suomen kannalta erityisen tärkeää. Valtioneuvosto pitää erityisen tärkeänä, että rahoituksen jakoperusteissa tullaan huomioimaan mahdollisimman hyvin Suomen erityispiirteet (pitkä maaulkoraja).

Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta keventää ohjelmien hallinnointia ja lisätä joustavuutta luopumalla vuosiohjelmista ja siirtymällä monivuotisen ohjelman puitteissa käytäviin poliittisiin dialogeihin komission ja jäsenvaltioiden kesken. Kansallisten ohjelmien välitarkastelulla on merkittävä vaikutus jäsenvaltion tilanteen muuttuessa ja mahdollisen lisärahoituksen tarpeen kartoittamisessa, mutta myös ohjelmien tavoitteiden saavuttamisen arvioimisessa.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jäsenvaltioiden ja myös kolmansien valtioiden jatkuvasti muuttuvat olosuhteet kyetään riittävästi huomioimaan (esim. sisäisen turvallisuuden tilanteen muutokset). Ehdotusten jatkokäsittelyssä tulisikin pohtia, onko poliittinen vuoropuhelu riittävä keino jäsenvaltioiden muuttuvien tarpeiden huomioimiseksi.

Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että laiton maahanmuutto tapahtuu yhä useammin laillisia maahanmuuttokanavia väärinkäyttäen ja sen torjunta vaatii paljon resursseja sekä aktiivista toimintaa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että maahanmuutto- ja turvapaikkarahastossa huomioidaan laittoman maahanmuuton torjunta palauttamiseen liittyvien toimien tukemisen lisäksi myös laillisen maahanmuuton kehittämisen yhteydessä ja rinnalla. Yhtä lailla sisäisen turvallisuuden rahaston ja sen rahoitusvälineiden tavoin tulee tukea toimia laittoman maahanmuuton torjumiseksi.