Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan suuri valiokunta on 4 päivänä helmikuuta 2005 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten jatkokirjelmän 1. VM 28.01.2005, joka liittyy valtioneuvoston selvitykseen komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille talouden hallinnan tehostamisesta sekä kasvu- ja vakaussopimuksen täytänöönpanon selkeyttämisestä (E 99/2004 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
finanssineuvos, apulaisosastopäällikkö Ilkka Kajaste ja finanssineuvos Ilkka Mytty, valtiovarainministeriö
Valiokunta on 23.11.2004 antanut valtioneuvoston selvityksestä lausuntonsa VaVL 29/2004 vp.
Kasvu- ja vakaussopimuksen uudistaminen käynnistyi syksyllä 2004, kun komissio antoi tiedonannon talouden hallinnan tehostamisesta sekä vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon selkeyttämisestä. Asiaa on sen jälkeen käsitelty Ecofin-neuvoston kokouksissa, ja talous- ja rahoituskomitea ja eurotyöryhmä ovat valmistelleet erilaisia uudistusvaihtoehtoja. Tarkoituksena on, että Eurooppa-neuvosto sopii uudistuksen päälinjoista maaliskuussa 2005 pidettävässä kokouksessa.
Komissio katsoo tiedonannossaan, että vakaus- ja kasvusopimus on selkeästi lisännyt vakautta, mutta sopimuksen toimeenpanossa on ollut heikkouksia, jotka ovat rapauttaneet sopimuksen uskottavuutta. Talouspolitiikan ohjausjärjestelmään liittyvät välineet olisi linkitettävä nykyistä tiiviimmin toisiinsa finanssipolitiikan talouskasvua vauhdittavan vaikutuksen maksimoimiseksi. Talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja olisi käytettävä nykyistä aktiivisemmin talouspolitiikan koordinoinnissa. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia painostuskeinoja ja ennakkovaroituksia olisi puolestaan käytettävä aiempaa herkemmin. Komissio haluaisi lisätä taloudellisen tilanteen ja julkisen talouden kestävyyden huomioon ottamista. Vaatimus julkisen talouden tasapainosta voisi vaihdella sisällöllisesti jäsenvaltioiden velkaantuneisuuden mukaan. Itse vakaus- ja kasvusopimuksen ytimeen ei olla puuttumassa, vaan tavoitteena on täsmentää ja selventää nykyisiä säännöksiä.
Valtioneuvosto katsoo, että julkisen talouden ylijäämiä tulee vahvistaa hyvinä vuosina ja että myötäsyklistä talouspolitiikkaa tulee välttää. Keskipitkän aikavälin tavoitteita määriteltäessä voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon eri jäsenvaltioiden väliset maakohtaiset erot velkatasossa, julkisen talouden kestävyydessä ja potentiaalisessa kasvussa. Poikkeamien salliminen ei kuitenkaan saa heikentää sitoutumista 3 prosentin alijäämätavoitteen saavuttamiseen niissä maissa, joissa on todettu liiallinen alijäämä. Suomi pitää myös tärkeänä, että säännöt edellyttäisivät minimiponnistusta julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiselle.
Suomi lähtee siitä, että pitkän aikavälin kestävyyttä tukevien rakenteellisten uudistusten huomioon ottamista vakaus- ja kasvusopimuksessa voidaan tukea. Erityisesti tämä koskee sellaisia eläkeuudistuksia, joilla on merkittävä vaikutus pitkän aikavälin kestävyyteen. Suomen kannan mukaan liiallisen alijäämän toteamisen osalta ei ole syytä muuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen asetuksia. Suomi suhtautuu pidättyväisesti myös erilaisten rakenneuudistusten kirjaamiseen asetustekstiin tai käytännesääntöihin.
Valtiovarainvaliokunta on alustavasti käsitellyt komission tiedonantoa 23.11.2004 antamassaan lausunnossa VaVL 29/2004 vp. Valiokunta korosti tuolloin, että julkisen talouden vakauden vaatimuksen on oltava sama niin suurille kuin pienillekin jäsenmaille. Valiokunta totesi myös, että alijäämien rajoittamisessa tulisi vahvistaa sopimuksen ennaltaehkäisevää merkitystä. Nykyinen järjestelmä toimii usein vasta siinä vaiheessa, kun liialliset vajeet ovat jo syntyneet. Valiokunta korosti myös valvonnan sekä vertaispainostuksen tehostamista.
Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa jäsenvaltioiden sitoutumista pitkällä aikavälillä ja lisätä sopimuksen joustavuutta lyhyellä aikavälillä. Myös säädösten selkeyttä ja läpinäkyvyyttä pyritään parantamaan. Valtiovarainvaliokunta pitää näitä uudistuksia sinänsä hyvinä, mutta korostaa sitä, että lyhyellä aikavälillä sallittavat joustot eivät saa vaarantaa pitkän ajan kestävyysvaatimuksia.
Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa ja korostaa edelleen julkisen budjettikurin merkitystä. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki jäsenmaat sitoutuvat kurinalaiseen finanssipolitiikkaan ja että etenkin nousukauden aikana pyritään pienentämään rakenteellisia budjettialijäämiä. Vakaussopimuksen uskottavuuden kannalta on myös olennaista, että kansalliseen tasoon liittyviä finanssipoliittisia sääntöjä ja budjettikäytäntöjä kehitetään.
Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä, että liiallisten alijäämien menettely perustuu selkeisiin sääntöihin, jotka kohtelevat yhtäläisesti niin pieniä kuin suuria jäsenmaita. Maakohtaisten erojen huomioon ottaminen keskipitkän aikavälin tavoitteen määrittelemisessä ei myöskään saa heikentää sitoutumista 3 prosentin alijäämätavoitteen saavuttamiseen. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että muutokset eivät johda budjettikurin heikkenemiseen, vaan että ne tukevat kasvua ja vakautta.
Finanssipolitiikan valvonnan kannalta on myös välttämättömänä, että julkisten tilastojen luotettavuuteen, riippumattomuuteen ja ajanmukaisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota niin EU-tasolla kuin jäsenvaltioissakin.
Lausuntonaan valtiovarainvaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko