Perustelut

Johtokuntien lakkauttaminen.

Esityksessä ehdotetaan johtokunta lakkautettavaksi kaikista valtiovarainministeriön hallinnonalan virastoista. Viraston ja sen edustaman toimialan kehityksen arviointia ja strategiavaihtoehtojen hahmottamista varten näillä virastoilla voi olla neuvottelukuntatyyppiset toimielimet. Neuvottelukunnalla ei olisi itsenäistä ratkaisuvaltaa virastoa tai laitosta koskevissa asioissa, eikä sillä olisi viraston toiminnan ja talouden ohjauksen ja valvonnan osalta muodollista vastuuta. Neuvottelukunnat asettaisi valtiovarainministeriö viraston annettua ehdotuksensa kokoonpanosta. Neuvottelukunnassa tulee esityksen mukaan olla henkilöstön edustus. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että säännösten mahdollistamat neuvottelukunnat tulisi perustaa virastoihin myös käytännössä. Erityisesti asiantuntijavirastoissa nämä voivat olla merkittävä väylä koota myös ulkopuolista asiantuntemusta viraston käyttöön.

Ehdotettu muutos edustaa saadun selvityksen mukaan valtiovarainministeriön omaa sisäistä linjausta. Valtiovarainvaliokunta pitää puutteena, ettei johtokuntatyyppisten elinten asemaa eri hallinnonaloilla ole tarkasteltu kokonaisuutena. Johtokuntia on jo tähän mennessä lakkautettu muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Valiokunta pitää ennen muuta keskushallintohanketta sopivana yhteytenä tarkastella myös valtion johtokuntapolitiikkaa.

Kuten hallituksen esityksestä ilmenee, johtokuntajärjestelmästä on kertynyt kokemuksia runsaan kymmenen vuoden ajalta. Erityisesti tulosbudjetointiin ja tulosohjaukseen siirtymisen jälkeen johtokunnan ja sen jäsenten rooli on aiheuttanut ongelmia monessa suhteessa viraston virkamiesjohtoon nähden. Johtokuntien tehtäväksi on yleensä annettu toiminnan yleisen ohjaamisen ja valvonnan ohella päätöksenteko talous- ja toimintasuunnitelmasta sekä talousarvioehdotuksesta. Sen sijaan tulosbudjetoinnissa ja -ohjauksessa virkamiesjohdolla on keskeinen asema; ministeriö tekee tulossopimuksen johdon kanssa ja seuraa sopimuksen toteutumista muun muassa johdon kanssa käymiensä keskustelujen avulla. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että johtokuntien lakkauttaminen tulisi tässä suhteessa selkeyttämään virastojen ja laitosten toiminnan johtamista, samoin ministeriön ohjauksen ja valvonnan välittymistä.

Valiokunta toteaa, että ehdotettu muutos poistaa myös johtokuntamallissa esiintyneet jääviydestä aiheutuneet ongelmatilanteet. Uudistetun hallintomenettelylain 10 §:n 5 a -kohdan mukaan virkamies on esteellinen, "jos hän kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen ja valvontaan". Viraston neuvottelukunnan jäsenenä ministeriön virkamies ei olisi esteellinen.

Valiokunta korostaa kaikkien henkilöstöryhmien aidon vaikutusmahdollisuuden turvaamista virastojen päätöksenteossa. Henkilökunnan mahdollisuudella vaikuttaa työhönsä, työoloihinsa ja viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon on tutkitusti olennainen vaikutus viraston tuloksellisuuteen ja henkilöstön työhyvinvointiin. Valiokunta pitääkin henkilöstöedustuksen turvaamista tärkeänä.

Ratkaisuvallan käyttöä koskevat säännökset.

Ehdotettujen lakien mukaan pääjohtaja/ylijohtaja johtaa virastoa ja määrää työjärjestyksessä viraston organisaatiosta ja toimintayksiköistä. Suurten virastojen osalta virastokohtaisessa laissa on lisäksi organisaation rakennetta ja organisaatioyksikköjä koskevia säännöksiä. Näiden laitosten osalta virastokohtaisiin asetuksiin on tarkoitus ottaa myös ratkaisuvallan käyttöä koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä.

Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että esitykseen sisältyvät ratkaisuvallan käyttämistä koskevat säännösehdotukset ovat jossakin määrin tulkinnanvaraisia siltä osin kuin tarkoituksena on esityksen yleisperustelujen mukaisesti se, että valtioneuvoston asetuksella rajoitettaisiin pää- tai ylijohtajan mahdollisuutta delegoida lain pääsäännön mukaan hänelle kuuluvaa ratkaisuvaltaa työjärjestyksellä muille virkamiehille. Valiokunta ehdottaa sääntelyä selkeytettäväksi tältä osin ottamalla virastokohtaisiin lakeihin nimenomaiset säännökset, joiden mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään asioista, joita ei voida työjärjestyksessä määrätä muun virkamiehen ratkaistaviksi. Ehdotettu lisäys on otettava kaikkiin ehdotettuihin lakeihin. Lakiehdotuksiin jo sisältyvät, samaa asiaa tarkoittavat säännökset voidaan samalla poistaa.