Yksityiskohtaiset perustelut

Dieselöljyn kokonaisaromaattipitoisuus

Hallitus ehdottaa, että dieselöljyn kokonaisaromaattipitoisuutta koskeva 20 tilavuusprosentin enimmäisraja poistetaan verolaista. Tätä on perusteltu sillä, että vaatimus poikkeaa laatudirektiivistä, jossa on asetettu raja ainoastaan dieselöljyn polyaromaattipitoisuudelle. Näitä PAH-yhdisteitä saa olla dieselöljyssä laatudirektiivin ja laatuasetuksen mukaan enintään 11 painoprosenttia.

Kansalliset erityisrajoitukset voivat olla kilpailunäkökannalta ongelmallisia. Tähän näkökohtaan on viitattu myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa; verolainsäädännön poikkeamat yleisistä standardeista muodostavat helposti kilpailun esteen. Tämä koskee esimerkiksi tuotteita, jotka täyttävät muut Suomen lainsäädännön laatuvaatimukset mutta joiden kokonaisaromaattipitoisuus ylittyy hieman.

Kokonaisaromaattipitoisuusrajan poistamista on toisaalta kritisoitu sillä, että se saattaa lisätä terveydelle haitallisten PAH-yhdisteiden määrää. EU:ssa ollaan myös tarkistamassa laatudirektiiviä ensi vuonna, ja siinä yhteydessä PAH-raja saattaa tiukentua. Tähänkään nähden kansallisen rajan poistamista ei ole pidetty perusteltuna.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä ei ole ajantasaista tutkimustietoa siitä, mikä on kokonaisaromaattipitoisuuden ja PAH-yhdisteiden välinen yhteys. Tietoa puuttuu myös siitä, mikä olisi perusteltu ja oikea raja dieselöljyn PAH-yhdisteille. Sen vuoksi sitä ei ole ehdotettu myöskään hallituksen esityksessä.

Käytännössä todelliset polyaromaattipitoisuudet ovat useissa Euroopan maissa selvästi alle laatudirektiivin, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa keskimäärin alle 4 painoprosenttia ja Suomessa vähärikkisten tuotteiden osalta keskimäärin 1,2 painoprosenttia. Ruotsissa, jossa on voimassa tiukat säädöspohjaiset rajat, pitoisuudet ovat keskimäärin 0,02 painoprosenttia.

Vaikka polyaromaattipitoisuudet ovat käytännössä huomattavasti alempia kuin direktiivin sallima enimmäismäärä, kokonaisaromaattipitoisuusrajaa koskevia säännöksiä ei ole EU-maissa Ruotsia lukuun ottamatta.

Valiokunta hyväksyy edellä esitetyillä perusteilla sen, että kokonaisaromaattipitoisuusraja poistetaan laista. Valiokunnan mielestä on kuitenkin tärkeää, että tilannetta seurataan polttoaineiden ympäristöperusteisessa laadunvalvonnassa ja että asiaan puututaan tarpeen vaatiessa.

Valiokunta tukee myös EU-tasolla tapahtuvaa työtä ja katsoo, että polyaromaattipitoisuusrajoja tulisi kiristää yleisesti yhteisötasolla. Kun laatudirektiiviä tarkistetaan ensi vuonna, Suomen tulee valiokunnan mielestä toimia aktiivisesti ja määrätietoisesti sen eteen, että polyaromaattipitoisuusrajaa alennetaan olennaisesti nykyisestä. Koska todelliset PAH-pitoisuudet ovat useissa yhteisön maissa huomattavasti alle sallitun enimmäismäärän, direktiiviä voitaisiin tiukentaa olennaisesti nykyisestä. Tavoitteena tulisi olla viime kädessä niin kansallisella kuin yhteisötasolla Ruotsin malli, jolla kaikkein haitallisimmat yhdisteet on voitu poistaa käytännössä kokonaan.

Moottoripolttoöljyn verokohtelu

Hallitus ei esitä muutoksia moottoripolttoöljyn verotukseen. Se katsoo, ettei rikittömän dieselöljyn laatuominaisuudet täyttävän moottoripolttoöljyn käytön edistämiseksi ole tarpeen ottaa käyttöön veroporrastusta. Moottoripolttoöljyä verotettaisiin siten kevyenä polttoöljynä, jonka perusvero säilyisi nykyisellään eli 1,93 snt/l. Veroetu esimerkiksi rikittömään dieselöljyyn, jonka perusvero on esityksen mukaan 26,83 snt/l, olisi siten edelleen lähes 25 senttiä litralta.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty ympäristöohjaavuuden ulottamista myös kevyeen polttööljyyn siten, että rikittömän dieselöljyn tasoisen moottoripolttoöljyn verotasoa alennettaisiin 2,65 snt/l muun kevyen polttoöljyn tason jäädessä ennalleen. Näin voitaisiin pienentää työkoneiden ja traktoreiden aiheuttamia päästöjä ja saavuttaa samat ympäristöhyödyt kuin liikennepolttoaineiden käytössäkin.

Valiokunta ei pidä moottoripolttoöljyn veroporrastusta kuitenkaan välttämättömänä ympäristösyistä eikä muutoinkaan perusteltuna; työkoneissa käytettävän polttoöljyn laatuvaatimukset tulevat keskusteltaviksi laatudirektiivin tarkistuksessa ensi vuonna. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan silloin on tarkoitus sopia lopullisesti määräajasta, jonka kuluessa työkoneissa tulee käyttää laadullisesti samantasoista polttoainetta kuin tieliikenteessä. Näillä näkymin on oletettavaa, että työkoneissa vaaditaan viimeistään vuonna 2009 rikitöntä tai vähärikkistä moottoripolttoöljyä. Ympäristöministeriön käsityksen mukaan kansallisen tason muutos ei ole kiireellinen juuri nyt, koska laatuvaatimukset tasoittuvat noin viiden vuoden kuluessa.

Valiokunta perustelee kantaansa lisäksi myös verojärjestelmän rakenteeseen, kevyen polttoöljyn ja sähkön verokohtelun neutraalisuuteen, asian fiskaaliseen merkitykseen sekä sääntelyn teknisiin vaikeuksiin liittyvillä syillä.

Edellä on jo todettu, että moottoripolttoöljyn verotaso on jo nyt huomattavasti alhaisempi kuin tieliikenteessä, esimerkiksi kuorma-autoissa käytettävän dieselöljyn. Useissa muissa maissa työkoneissa ja traktoreissa käytettävä polttoaine verotetaan kuten autoissa käytettävä dieselöljy. Autoilijoille aiheutuvaa lisäkustannusta rikittömästä polttoaineesta ei ole esitetty kompensoitavaksi. Valiokunta ei pidä tähän nähden perusteltuna verotukea yhdelle käyttäjäryhmälle. Koska rikitöntä dieselöljylaatuista polttoainetta tullaan kustannussyistä myymään värjättynä eli kevyen polttoöljyn verokannan mukaan verotettuna moottoripolttoöljykäyttöön, dieselöljyn ehdotettu veroporrastus tukee siten jo käynnissä ollutta siirtymistä diesellaatuisen moottoripolttoöljyn tuloon markkinoille ja käyttöön. Tätä näkökohtaa ovat puoltaneet myös kaikki öljy-yhtiöt, eikä moottoripolttoöljyn erillistä veroporrastusta ole pidetty toivottavana.

Moottoripolttoöljyn ja kevyen lämmitysöljyn valmistuskustannusten välinen hintaero on valtiovarainministeriön mukaan 1—2 snt/l. Hintaero johtuu tuotteiden erilaisesta lisäaineistamisesta eli muista seikoista kuin rikkipitoisuuden vähentämisestä. Pelkän rikkipitoisuuseron aiheuttamia kustannuksia on siten vaikea arvioida. Koska myös kevyen polttoöljyn kuluttajahinnat vaihtelevat suuresti, valmistuskustannusten nousu on marginaalinen seikka hinnanmuodostuksessa. Sen vuoksi ei ole myöskään takeita siitä, että veronalennus siirtyisi kuluttajahintoihin.

Kevyttä polttoöljyä ja sähköä on kohdeltu energiaverotuksessa samalla tavalla. Niiden väliseen kilpailutilanteeseen ei ole valiokunnan mielestä syytä puuttua myöskään tässä yhteydessä, eritoten, kun päästökaupan vaikutukset energiaverotukseen yleisemmin ovat parhaillaan tutkittavina. Tämän vuoksi ja koska 4/5 kevyestä polttoöljystä kuluu lämmityskäytössä, valiokunta ei ole pitänyt myöskään veronkorotukseen perustuvaa veroporrastusta tarkoituksenmukaisena.

Moottoripolttoöljyn verotason alennus 2,65 snt/l vähentäisi valtion verotuottoja valiokunnan saaman selvityksen mukaan moottoripolttoöljyn nykytasoisen käytön perusteella noin 14 miljoonalla eurolla. Verotuottomenetys saattaisi vielä kasvaa, jos moottoripolttoöljyä ryhdyttäisiin käyttämään laajemmin myös lämmityksessä.

Moottoripolttoöljyjen veroporrastus olisi teknisesti hankala toteuttaa mm. siksi, ettei veroporrastuksen kriteeriksi voitaisi ottaa rikittömyyttä. Öljy-yhtiöt eivät voi taata sitä, että tuote säilyttää riittävän alhaisen rikkitason käyttäjäportaassa maatilojen ja koneyrittäjien omissa tankeissa. Lisäksi esitetty alennus 2,65 snt/l olisi suurempi kuin kevyen polttoöljyn perusvero 1,93 snt/l. Lisäveron määrään puuttuminen olisi puolestaan ristiriidassa energialähteiden lisäverolle asetettujen periaatteiden kanssa.

Voimaantulo

Hallitus esittää, että uudet verosäännökset tulisivat voimaan 1.7.2004 eli puolta vuotta ennen kuin laatuasetuksen vaatimuksia tulee noudattaa. Näin voidaan varmistaa, että vaatimukset täyttäviä tuotteita on asianmukaisesti markkinoilla viimeistään 1.1.2005.

Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota lain pikaiseen voimaantuloon ja arvellut sen aiheuttavan ongelmia erityisesti pienille öljy-yhtiöille. Lain voimaantulo keskellä kesää, lämmitysöljyn myyntisesongin ulkopuolella on osoittautunut joillekin toiminnanharjoittajille hankalaksi. Koska lain voimaantulon myöhentämisestä muutamalla kuukaudella ei ole valiokunnan saaman selvityksen mukaan myöskään haittaa, valiokunta esittää, että laki tulisi voimaan 1.9.2004.