Perustelut

Hallituksen kestämätön verolinja

Emme ole voineet hyväksyä hallituksen verolinjaa, joka perustuu inflaation ylittäviin veronkevennyksiin ja johtaa julkisen sektorin ja kuntapalvelujen kurjistamiseen. Kuntapalvelujen kurjistuminen heikentää myös työllisyyttä. Kuntalaisille tärkeiden palvelujen heikentymisen lisäksi kunnat nostavat veroprosenttia ja kiinteistöveroa.

Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto sen sijaan asettaa palvelut ja työllisyyden veronkevennysten edelle. Verotuksessa se korostaa oikeudenmukaisuutta.

Hallituksen politiikan seurauksena peräti 136 kuntaa nostaa ensi vuodeksi tuloveroprosenttia. Kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti nousee 18,12 prosentista 18,30 prosenttiin. Nostajien lukumäärä on nyt suurempi kuin koskaan vuodesta 1990 lähtien. Savukoski ainoana kuntana laskee veroprosenttiaan 20:stä 19,75:een. Kaikkiaan kuntia on ensi vuonna 432, joten kunnallisverotus kiristyy useammassa kuin joka neljännessä kunnassa.

Maan korkein tuloveroprosentti on ensi vuonna Karjaalla, joka nostaa veroprosenttinsa 21:een. 20 prosenttia perivät Korpilahti, Pelkosenniemi, Lehtimäki ja Pohja. Nostajien joukossa ovat suurista kaupungeista Vantaa, Lahti, Kuopio, Lappeenranta, Joensuu ja Kotka. Kauniaisissa, Hammarlandissa ja Maarianhaminassa on alhaisin veroprosentti, 16 prosenttia.

Maakunnittain suurin nousu on PäijätHämeessä, 0,56, jossa yhdeksän kuntaa 12:sta nostaa tuloveroprosenttia, sekä Kymenlaaksossa, 0,52, jossa nostajia on kuusi 12:sta.

Tavallisimmat kunnallisveroprosentit ovat 19,00, jota peritään 128 kunnassa sekä 18,50, jota peritään 83 kunnassa. Kiinteistöverotustaan nostaa viitisenkymmentä kuntaa.

Kun hallituksen ensi vuodeksi ehdottamat kevennykset korvaavat suurelta osin vain kunnallisverotuksen ja maksujen nousuja, emme nyt esitä kokonaan luovuttavaksi inflaation ylittävistä kevennyksistä. Oikeudenmukaista on kuitenkin, että kevennyksistä luovutaan suurissa tuloissa. Tästä syystä ehdotamme kahden ylimmän tuloluokan rajaveroprosentin pitämistä ennallaan. Sen lisäksi ehdotamme, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennys pienenisi nopeammin eli alenema olisi 5 prosenttia hallituksen esittämän neljän prosentin asemasta.

Ansiotulovähennyksen nykyinen rajaus

Edelleen ehdotamme kahta lausumaa, joilla eduskunta linjaisi hallituksen tulevaa veropolitiikkaa. Olemme ensinnäkin huolissamme siitä, että toistuva palkkatuloja koskevan ansiotulovähennyksen korottaminen, mikä ei hyödytä eläketuloja tai veronalaisia tulonsiirtoja saavia, etäännyttää yhä enemmän palkkatuloja näistä muista tuloista. Tulonsiirroissahan on tällöin kyse mm. työttömyys-, sairaus- ja äitiyspäivärahoista. Katsomme, että näitä muita tuloja varten tulee kehittää vastaava keventävä järjestelmä.

Varallisuusveron alennus ja poisto

Pidämme perusteettomana ja täysin epäoikeudenmukaisena varallisuusveron keventämistä vuodeksi 2004 ja hallituksen ilmoitusta luopua kokonaan varallisuusverosta vuonna 2006.

Kyseessä on kolmisenkymmentätuhatta Suomen rikkainta, joille parhaimmillaan vuoden 2004 kevennys ja poisto vuonna 2006 ovat yli miljoona euroa vuodessa. Parhaimmillaan hyöty on yli viisikymmentä kertaa se, minkä teollisuustyöntekijä ansaitsee bruttona vuodessa. Toinen SanomaWSOY:n suuromistaja hyötyy 1,6 miljoonaa euroa ja toinen vajaat miljoona euroa. Sampo-pankin suuromistajan verotus taas esimerkiksi vähenee noin 630 000 euroa. Viidenkymmenen rikkaimman hyöty vaihtelee 168 000 eurosta 1,6 miljoonaan euroon.

Valtiovarainministeri Kalliomäki sanoo varallisuusveron poiston kytkeytyvän tuloratkaisuun. Tällöin on kuitenkin muistettava, että verotus on ensisijaisesti hallituksen asia, hallitus kattaa tupossa veropöydän. SAK:sta on lisäksi julkisesti todettu, että SAK ei ole ollut sopimassa varallisuusveron poistamisesta.

Varallisuusveron poistolla ei ole työllisyysvaikutuksia eikä se liioin turvaa suomalaisten yritysten säilymistä suomalaisina.

Perustelut

Hallituksen esitys HE 257/2004 vp liittyy tuporatkaisun tuloveronkevennyksiin. Veroasteikkoihin esitetään kaikkiin veroluokkiin pientä korjausta ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennykseen esitetään korotusta, jonka seurauksena verovelvollisen kunnalle maksettava vero alenee. Ratkaisu noudattaa vanhaa käytäntöä. Vaikkakin kuntia kompensoidaan veromenetyksistä, on kuitenkin 136 kuntaa jo tehnyt päätöksen veroprosenttinsa korottamisesta ensi vuodelle. Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut, että tämän ja eräiden muiden maksujen johdosta pienten tulonsaajien vero jonkin verran kiristyy ensi vuonna. Tämä vaikeuttaa varsinkin pienituloisten lapsiperheiden taloudellista asemaa.

Kristillisdemokraatit ovat eri yhteyksissä todenneet, miten lähes kaikissa Euroopan maissa myönnetään lapsiperheille erilaisia vähennyksiä verotuksessa. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa mitään vähennystä lapsiperheille ei myönnetä.

Olisi sosiaalisesti oikein vahvistaa lapsiperheiden asemaa mm. verotuksen kautta. Korkeampi ansiotulovähennys lapsiperheille suosisi juuri niitä pienituloisia lapsiperheitä, joiden käytettävissä olevat tulot ensi vuonna laskenevat.

Perustelut

Tässä vastalauseessa esitetyt veronkevennykset ovat pienemmät kuin hallituksen esityksessä ja ne kohdistuvat solidaarisemmin. Tulopoliittisessa ratkaisussa liikuttiin hyvätuloisia suosivaan suuntaan, ja tästä johtuen olisi hallituksen veroratkaisun pitänyt olla enemmän pienituloisia suosiva. Tässä vastalauseessa esitetyt veronkevennykset ovat 60 euroa kaikissa tuloluokissa mukaan lukien työttömyyskorvausten ja eläkkeen varassa elävät. Hallituksen esityksessä veronkevennys matalatuloisimman valtionveroa maksavan kymmenyksen joukossa on kaksi euroa, kun se korkeatuloisimman kymmenyksen kohdalla nousee lähes 500 euroon. Hallituksen tekemät veronalennusesitykset ovat myös valtiontalouden kestävyyteen nähden liian suuria, ja on pelättävissä, että veropohjan kapeneminen vaikeuttaa hyvinvointipalvelujen rahoitusta tulevaisuudessa.

Yhdessä tulopoliittiseen sopimukseen liittyvien veronalennusesitysten kanssa nousee hallituksen tekemien veronalennusten loppusumma tällä vaalikaudella 3,65—3,66 miljardiin euroon. Ansiotuloverojen osuus tulee näistä kevennyksistä olemaan yhteensä kolme miljardia euroa eli lähes kolminkertainen hallitusohjelmassa kirjattuun nähden. Yritysverokantaa kevennettiin keväällä eduskunnassa käsiteltävänä olleen yritys- ja pääomaverolakiesityksen yhteydessä noin 550 miljoonalla eurolla. Esitykseen kuului myös varallisuusveron keventäminen 50 miljoonalla eurolla. Varallisuusveron keventämistä jatketaan tulopoliittiseen sopimukseen liittyvän veronalennusesityksen yhteydessä vuonna 2006, jolloin varallisuusverosta luovutaan hallituksen esityksen mukaan kokonaan. Tämä tarkoittaa 50—60 miljoonan euron vähennystä valtion vuoden 2006 tuloarvioon. Kaikkia näitä veromuutoksia on perusteltu Suomen kilpailukyvyn turvaamisella ja työllisyydellä. Muutosten kokonaistaloudelliset vaikutukset jäävät kuitenkin pitkälle arvailujen varaan. Samaan aikaan jätetään kuntataloutta vaivaava vakava rahoituskriisi täysin vaille ratkaisua.

Ostovoiman lisäyksestä suuremman osan olisi tullut kohdentua pienituloisille. Tämä voidaan tehdä parhaiten siten, että pienituloisten verotuksen alentaminen ei nykyisestään heikennä kuntien taloudellista asemaa. Veronalennus toteutettaisiin pienentämällä valtionveroa 60 eurolla kaikilta verovelvollisilta. Veronalennus ulottuisi tällöin koskemaan myös ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sekä eläketulojen verotusta. Negatiivinen valtionvero vähennettäisiin veronmaksajan maksamasta kunnallisverosta, mutta sitä ei vähennettäisi kunnalle tilitettävästä verosta, jolloin vähennys ei pienentäisi kuntien, vaan valtion verotuottoa. Vihreän eduskuntaryhmän lisäksi tätä negatiivisen valtionveron mallia ovat esittäneet Veronmaksajain Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto. Veronalennuksen kustannusvaikutus valtiontaloudelle olisi noin 200 000 000 euroa. Muilta osin esitys olisi hallituksen esityksen mukainen.