Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiesitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien
lakiehdotusten hyväksymistä.
Ympäristövaliokunta pitää tärkeänä,
että geenitekniikkalain tavoitteisiin sisällytettäisiin
ennaltavarautumisen periaatteen soveltaminen geenitekniikan turvallista
käyttöä arvioitaessa. Tämän
ohella ehdotuksen keskeisin sisältö liittyy muuntogeenisten
elävien organismien riskinarvioinnin laajentamiseen ja
täsmentämiseen sekä sellaisen seurantavelvoitteen
asettamiseen, joka mahdollistaa monipuolisen ja pitkäaikaisen terveys-
ja ympäristövaikutusten seurannan. Valiokunta
pitää ehdotettuja muutoksia kannatettavina ja
painottaa, että korkeatasoinen riskinarviointi on keskeinen
tekijä tuotteiden turvallisuuden kannalta. Hyvä riskinarviointi
kuitenkin edellyttää, että menetelmiä kehitetään
systemaattisesti erityisesti siksi, että geenitekniikan sovellusalat
laajenevat nopeasti. Lisäpanostus moni- ja poikkitieteelliseen
tutkimukseen sekä yhteisötasolla että kansallisesti
on tarpeen.
Seurantavelvoite ja valvonta
Ehdotuksen mukainen seurantavelvoite ja kattava viranomaisvalvonta
asettavat mittavan haasteen toiminnanharjoittajille ja viranomaisille sekä valvonnan
laajuuden että menetelmien kehittämistarpeen vuoksi.
Toiminnanharjoittajat joutuvat panostamaan aikaisempaa enemmän muuntogeenisten
tuotteiden turvallisuuden varmistamiseen. Valiokunta pitää sääntelyä perusteltuna
biotekniikan turvallisen käytön varmistamiseksi.
Myös valvonnan siirtäminen geenitekniikan lautakunnalta
kolmelle eri ministeriöiden alaiselle asiantuntijaviranomaiselle
on valiokunnan mielestä kannatettavaa.
Valvonnan täysimittainen toteuttaminen edellyttää viranomaisilta
menetelmien kehittämistä muuntogeenisten organismien
havaitsemiseksi tuotteissa ja ympäristössä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toistaiseksi ei kuitenkaan ole
täyttä tieteellisteknistä valmiutta eikä siten edellytyksiä valvontaan
siinä laajuudessa kuin lakiehdotus laajimmillaan velvoittaa.
Laboratorioresurssien kasvattaminen ja menetelmäkehittelyyn
panostaminen voi merkitä huomattavaa valvontakustannusten
kasvua, mikä todetaankin hallituksen esityksen perusteluissa.
Hyvin toteutettu ja tehokas valvonta on kuitenkin turvallisuuden
ja kuluttajien valintamahdollisuuden kannalta tärkeää.
Koska kustannukset muodostuvat todennäköisesti
huomattaviksi, tulisi kiinnittää erityistä huomiota
eri viranomaisten toiminnan koordinoimiseen esitettyjen lisäresurssien
ohella.
Pakkausmerkinnät
Ehdotettu laki edellyttää, että kaikki
muuntogeeniset tuotteet on merkittävä. Valiokunta
pitää tätä tärkeänä lähtökohtana.
Kuluttajalla on oikeus tietää, sisältääkö tuote
geenimuunneltuja organismeja. Merkintöjen tulee olla selvästi
havaittavia ja ymmärrettäviä. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan merkitsemisvelvollisuudesta seuraa, että muuntogeeniset,
tavanomaiset ja luomukasvit on pidettävä erillään koko
tuotantoketjussa: viljelyssä, prosessoinnissa ja markkinoinnissa.
Tästä aiheutuu lisäkustannuksia, jotka
ainakin aluksi kohdistuvat pääasiassa muuntogeeniseen
tuotantoon, mikä nostaa kynnystä erityisesti muuntogeenisten
kasvien viljelyyn ottamiseen. Eri viljelymuotojen rinnakkainen olemassaolo
edellyttää myös viljelijöiden
keskinäistä sopimista sellaisista viljelykäytännöistä,
että eri tuotteiden sekoittumista ei pääse
tapahtumaan. Tämän toteutumiseksi tarvitaan viranomaisten
ohjeistusta ja mahdollisesti myös uutta lainsäädäntöä.
Kuljetukset
Valiokunnan tietoon on saatettu huoli siitä, että ehdotettu
laki heikentäisi mahdollisuutta soveltaa muuntogeenisiä organismeja
koskevia velvoitteita niiden kuljetuksiin. Ehdotuksen 8 §:n mukaan
riskinarviointi on tehtävä, kun muuntogeenisiä organismeja
käytetään suljetussa tilassa tai tarkoituksellisesti
levitetään ympäristöön. Ehdotuksen
3 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan käytöllä suljetussa
tilassa tarkoitetaan kaikkia toimia, joilla organismeja muunnetaan
geenitekniikalla tai muuntogeenisiä organismeja kasvatetaan,
säilytetään, siirretään,
tuhotaan, hävitetään tai käytetään
muulla tavalla ja joissa käytetään erityisiä eristämistoimenpiteitä.
Saman pykälän 6 kohdan mukaan tarkoituksellisella
levittämisellä tarkoitetaan myös muuntogeenisten
organismien markkinoille saattamista.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toiminnanharjoittajan
tulee edellä mainittujen säännösten
perusteella tehdä riskinarviointi myös kuljetuksiin
liittyen, mikä vastaa sisällöltään
muuntogeenisten organismien suljetusta käytöstä annettua
direktiiviä 98/81/EY. Vaarallisten aineiden
kuljetuksista annetun lain (719/1994) nojalla annetuissa
alemmanasteisissa säädöksissä on
geenitekniikan lautakunnalle annettu toimivalta antaa tarkempia
ohjeita muuntogeenisten organismien kuljetuksista. Näitä ohjeita
laadittaessa tulisi huomioida kuljetuksista tehtävä riskinarviointi.
Valiokunta katsoo, että lain seurannassa tulee kiinnittää erityistä huomiota
sen varmistamiseen, että kuljetuksiin sovelletaan lain
säännöksiä edellä kuvatulla tavalla,
ja täsmentää lainsäädäntöä tarvittaessa.
Tietojen julkisuus
Geenitekniikkalain 26 §:n mukaan geenitekniikan
rekisteriin tallennettaisiin geenitekniikan lautakunnalle toimitetut
ilmoitukset ja hakemukset, viranomaisten päätökset,
tarkastuspöytäkirjat, muuntogeenisten organismien
levitysalueet, viljeltyjen muuntogeenisten organismien viljelypaikat,
muuntogeenisten tuotteiden seurantatuloksia koskevat raportit ja
muut olennaiset tiedot. Geenitekniikan rekisteristä tietoja annettaisiin
julkisuuslain (621/1999) mukaisesti tietoja pyydettäessä.
Lain 32 §:ssä säädettäisiin tiedoista,
joita ei ole pidettävä salassa pidettävinä.
Julkinen tieto on muun muassa muuntogeenisten organismien käytön
paikka.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 10.2.2003 t. 289
(Dnro 699/1/02) pysyttänyt hallinto-oikeuden
päätöksen geenitekniikan lautakunnan
päätöksen kumoamisesta asiakirjajulkisuutta
koskevassa asiassa. Päätöksessä oli kysymys
siitä, millä tarkkuudella muuntogeenisten organismien
levittämispaikka tuli (aikaisemmin voimassa olleen direktiivin
mukaan) ilmoittaa tutkimus- ja kehittämiskokeiden osalta.
Hallinto-oikeus totesi päätöksessään,
että geenitekniikan lautakunnan esittämää salassapitoperustetta
ei ollut pelkästään lausutuilla perusteilla, vaan
levittämisalueista tulisi ilmoittaa ainakin se maaseudun
kylä tai taajaan asutun alueen asuinyhteisö, jossa
koepaikka sijaitsee. Myös tilan nimi ja rekisterinumero
on hallinto-oikeuden mukaan syytä ilmoittaa, ellei kysymys
ole pienestä kiinteistöyksiköstä,
joka ei koepaikan lisäksi sisällä paljonkaan
muuta aluetta.
Ehdotukseen sisältyvä 32 § vastaa
EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla annetun ns. avoimen
käytön direktiivin 2001/18/EY
25 artiklaa. Kyseisen direktiivin liitteessä III, jossa esitetään
hakemusasiakirjassa vaadittavat tiedot, edellytetään
hakijan kertovan levitysalueen sijainnin. Kansallisessa lainsäädännössä olisi
ilmeisesti mahdollista säätää tarkemmin
siitä, millä tarkkuudella muuntogeenisten organismien
levittämispaikka tulisi ilmoittaa. Koska kysymyksessä on
ns. täysharmonisointidirektiivi, on sekä voimassaoleva
laki että ehdotus sen muuttamiseksi lähtökohdiltaan
mahdollisimman pitkälti direktiivin mukainen.
Valiokunta katsoo, että myös levittämispaikkoja
koskevan tiedon osalta tulisi pyrkiä mahdollisimman suureen
avoimuuteen. Valiokunta kuitenkin toteaa, että tutkimus-
ja kehittämiskokeiden paikkoja koskevien täsmällisten
tietojen julkisuuden lisääminen saattaa vaarantaa
koejärjestelyjä sekä aiheuttaa virheellisiä tutkimustuloksia.
Ulkopuolisten mahdollinen käynti koealueilla saattaa myös
lisätä riskiä muuntogeenisten organismien
leviämisestä ja vaikeuttaa käytön
valvontaa. Nämä uhkat eivät kuitenkaan poista
avoimuuden vaatimusta.
Yleisön oikeus tulla kuulluksi
Lakiehdotus sisältää säännökset
yleisön oikeudesta tulla kuulluksi, kun haetaan lupaa joko muuntogeenisten
organismien, käytännössä lähinnä kasvien
kenttäkokeisiin tai markkinointiin. Luvan kenttäkokeisiin
antaisi geenitekniikan lautakunta ja luvan markkinointiin komissio.
Valiokunta pitää osallistumisoikeutta koskevaa
sääntelyä yleisesti ottaen erittäin
tärkeänä ja tarpeellisena. Muuntogeenisten
tuotteiden osalta tulee pyrkiä tiiviimpään
päättäjien ja kansalaisten väliseen
vuorovaikutukseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuluttajien
näkemykset geenitekniikalla tuotettuja elintarvikkeita
kohtaan ovat melko kielteisiä ja jopa tiukentuneet jatkuvasti.
Kuluttajat painottavat eettismoraalisia näkökohtia
ja saattavat maailmankatsomukselliseksi katsottavista syistä välttää muuntogeenisiä
tuotteita,
kun taas asiantuntijoiden käsitykset perustuvat tiukasti
tieteelliseen näyttöön ja ovat yleisesti
ottaen myönteisempiä.
Ympäristövaliokunta pitää tärkeänä,
että kuulemismenettelyä kehitetään
johdonmukaisesti avoimempaan ja vuorovaikutusta lisäävään suuntaan.
Kuulemisen puitteissa olisi mahdollisuus tuoda keskusteluun sellaisia
eettisiä ja sosioekonomisia kysymyksiä, jotka
voivat olla varteenotettavia säännösten
ja lainsäädännön kehityksen
kannalta. Lainmuutos korostaakin valiokunnan mielestä hyvin
eettisten kysymysten huomioon ottamista ja vaikutusmahdollisuuksien
antamista yleisölle päätösten
valmistelussa. Biotekniikan neuvottelukunnalla tulee olla tässä työssä merkittävä
rooli.Ympäristövaliokunta kiinnittää lopuksi
huomiota lakiehdotuksen 5 e, 32 ja 37 §:ään
liittyviin rikosoikeudellisiin näkökohtiin ja
katsoo, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulisi arvioida
pykäliä mietinnössään tältä kannalta.