Perustelut
Yleistä
Valiokunta pitää hallituksen esitystä kannatettavana
ja erittäin tarpeellisena jäteverolain ympäristöohjaavuuden
lisäämiseksi ja myönteisten ympäristövaikutusten
aikaansaamiseksi.
Jäteveron ohjausvaikutus kannustintyyppisenä ympäristöverona
on ollut heikko, ja voimassa olevan lain sisällön
perusteena ovat enemmänkin fiskaaliset perusteet ja järjestelmän
hallinnollinen toteutettavuus kuin ympäristölliset
tavoitteetVTV:n tarkastuskertomus 87/2004. Valiokunta
pitää tärkeänä, että jäteveroa
kehitetään todellisen kannustintyyppisen veron
suuntaan. Tämä edellyttää, että fiskaaliset perusteet
otetaan huomioon taustalla vaikuttavina reunaehtoina, mutta ohjauksen
lähtökohdat perustuvat ilmasto- ja muihin ympäristövaikutuksiin
sekä jätehierarkiaan.
EU:n jätelainsäädännön
tavoitteena pitkällä aikavälillä on
tehdä EU:sta kierrätysyhteiskunta, jossa pyritään
välttämään jätettä ja
jossa jätettä käytetään
raaka-aineena. Uudessa jätedirektiivissä (2008/98/EY)
vahvistetaan jätehierarkia ja pyritään
edistämään jätteen synnyn ehkäisyä,
uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä yksinkertaistamaan
nykyistä EU:n jätesääntelyä. Jätehierarkian
mukaan jätepolitiikassa on noudatettava pääpiirteissään
tärkeysjärjestystä, jossa ensisijainen
tavoite on jätteen synnyn ehkäisy, sitten valmistelu
uudelleenkäyttöön, kierrätys
materiaalina, muu hyödyntäminen (ml. energiana)
ja vasta viimeisenä vaihtoehtona asianmukainen loppukäsittely.
Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaanKohti kierrätysyhteiskuntaa — Valtakunnallinen
jätesuunnitelma vuoteen 2016, Suomen ympäristö 32/2008 sisältyy
Suomen kansallinen jätteen synnyn ehkäisyn suunnitelma
sekä seitsemän muuta jätehuollon sektoreita
poikkileikkaavaa päämäärää,
joiden alle on ryhmitelty jätesuunnitelman tavoitteet ja
keskeiset ohjauskeinot niiden saavuttamiseksi. Nämä ovat:
- Jätteiden syntyä ehkäistään
materiaalitehokkuutta parantamalla (esimerkiksi mihin luonnonvaroihin
olisi kohdistettava taloudellista ohjausta)
- Kierrätystä tehostetaan (tavoitteena
poistaa nykyisen jäteveron epäkohdat siten, että luodaan
jätehuollon tavoitteita parhaiten edistävä ohjausmalli)
- Vaarallisten aineiden hallintaa jätenäkökulmasta
edistetään
- Jätehuollon haitallisia ilmastovaikutuksia vähennetään
(jätteen energiahyödyntämistä lisätään
mutta samalla huolehditaan siitä, että polttoon
ei merkittävässä määrin
ohjaudu kierrätykseen soveltuvaa jätettä)
- Jätehuollon terveys- ja ympäristöhaittoja vähennetään
(jätteen polton tuhkaa koskevaa ohjeistusta lisätään)
- Jätehuollon organisointia kehitetään
ja selkeytetään (jätelain kokonaisuudistus)
- Jätealan osaamista kehitetään
(materiaalitehokkuuden kehittymistä edistetään)
- Jätteiden kansainväliset siirrot tehdään hallitusti
ja turvallisesti.
Valiokunta viittaa valtakunnallisen jätesuunnitelman
kohtaan 2, jonka mukaan jäteveron rakenteen perusteena
tulee olla jätehuollon tavoitteita parhaiten edistävä ohjausmalli.
Jätehuollon muiden tavoitteiden, kuten haitallisten ilmastovaikutusten
vähentämisen ja siitä huolehtimisen,
ettei polttoon ohjaudu merkittävässä määrin
kierrätykseen soveltuvaa jätettä, tulee
siten ohjata jäteverotusta. Lisäksi kaatopaikkadirektiivi
velvoittaa vähentämään kaatopaikalle
sijoitettavan jätteen määrää olennaisesti.
Jätevero ohjaa jätettä kaatopaikkakäsittelyn
piiristä laadultaan korkeampaan käsittelyyn ja
hyödyntämiseen, kuten biokaasutukseen, kompostointiin ja
polttoon. Olennaista on, että jätevero tukee vireillä olevaa
jätelain kokonaisuudistusta ohjaten toimijoita jätteiden
synnyn ehkäisemiseen ja loppusijoittamisen sijaan jätteiden
hyödyntämiseen ja käsittelyyn jätehierarkian
ja muiden jätehuollon periaatteiden mukaisesti.
Valiokunta pitää hallituksen esitystä kannatettavana
myös siksi, että jätevero laajenee kattamaan
myös yksityiset teollisuuden kaatopaikat. Tämä on
tärkeä uudistus, sillä valiokunta on useissa
yhteyksissä kiirehtinyt hallitusta tarkistamaan jäteverolakia
kiireellisesti lain ympäristöohjaavuuden lisäämiseksi
sekä siten, että kunnallisten ja yksityisten kaatopaikkojen
jäteverokohtelu on yhdyskuntajätteen osalta samanlainenLausuma
2 liittyen HE 257/2006 vp — EV 304/2006 vp
sekä YmVL 20/2009 vp — MINS 2/2009
vp. Myös OECD:n tekemässä Suomen
ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioivassa
raportissa vuodelta 2009 esitetään muun ohella suositus
jäteverotuksen laajentamisesta kattamaan yksityiset teollisuuden
kaatopaikat.
Valiokunta pitää oikeansuuntaisena myös
jäteverotason kehitystä. Jätevero korotettiin
23 euroon tonnilta jätettä 1.1.2003 alkaen ja
30 euroon 1.1.2005 alkaen. Hallituksen esityksen mukaan vero nousee
40 euroon tonnilta jätettä vuonna 2011 ja 50 euroon
vuoden 2013 alusta alkaen. Arvion mukaan jäteveron tuotto
nousee 45 miljoonasta 90 miljoonaan euroon vuodessa.
Valiokunta katsoo, että jäteveron rakenne
ja verotaso ovat perusteltuja ja kannatettavia. Jäteveron
ympäristövaikutuksia tulee kuitenkin seurata ja
kehittää veroa ja verotasoa edelleen yhä paremmin
jätehuollon periaatteiden toteutumista edistävään
suuntaan ottaen huomioon, että jätevero on kuitenkin
vain yksi monista ohjauskeinoista. Esimerkiksi materiaalitehokkuuden
edistämiseen kohdistuu yhä enemmän tarpeita.
Jätteiden synnyn ehkäisemistä edistävät
taloudelliset ohjauskeinot tulee kuitenkin kohdistaa pääasiassa
sinne, missä jätteitä syntyy, eli tuotantoon
ja kauppaan. Jätevero ei tältä osin ole
välttämättä tehokas ohjauskeino.
Valiokunta toteaa, että sen käsiteltävänä on parhaillaan
jätelain kokonaisuudistus. Jätelain lisäksi
jätehuollon tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat välillisesti
myös energiaverouudistus sekä uusiutuvan energian
edistämistä koskeva hallituksen esitys. Tämän
kokonaisuuden arviointi on tärkeää uudistusten
yhteisvaikutuksen arvioimiseksi.
Valiokunta korostaa edelliseen viitaten tarvetta verojärjestelmän
ympäristövaikutusten seurantaan ja analysointiin
järjestelmän tehokkuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi.
Seurannan koordinaatioon on kiinnitettävä huomiota, sillä vastuut
ja toimivalta asiassa jakautuvat valtiovarainministeriön
ja ympäristöministeriön kesken.
Hallituksen esityksessä todetaan, että lain
veropohjaa on tarkoitus tarkastella säännöllisesti, jotta
veropohja pysyy ajan tasalla ja on johdonmukainen kaikkien jätteiden
osalta. Valiokunta pitää tätä perusteltuna
lähtökohtana ja katsoo, että esimerkiksi
jätteenpolton verottomuuden perusteita tulee tarkastella
jatkossa uudelleen valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden valossa.
Tämän lisäksi valiokunta katsoo, että valtiovarainvaliokunta
arvioi hallituksen esityksessä olevaa jätteenpolton
verottomuutta ja sen perusteita.
Yksityiskohtaisia kommentteja
Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota
tarpeeseen seurata jäteluokitusta koskevan käytännön
toimeenpanoa ja toimivuutta. Kun luokitus on perusteena verollisuudelle
tai verottomuudelle, on käytännön yhdenmukaisuus
erityisen tärkeää. Kiinteä yhteistyö tulli-
ja ympäristöviranomaisten kesken on tarpeen, sillä EU:n
jäteluokitus, johon jätteiden luokitus perustuu,
on viranomaistenkin käsityksen mukaan osin tulkinnanvarainen.
Komission alustavan suunnitelman mukaan päätös
EU:n jäteluettelon uudistamisesta on tarkoitus antaa vuoden
2012 aikana. Tällöin on viimeistään
arvioitava tarvetta tarkistaa jäteverolakia vastaamaan
uutta luokittelua.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että välivarastointialuetta
alle 3 vuotta kestävälle varastoinnille ei pidettäisi
kaatopaikkana, mutta koska sääntely ei vastaisi
täysin jätelain nojalla annetun kaatopaikkoja
koskevan valtioneuvoston päätöksen säännöksiä,
on mahdollista, että ympäristölainsäädännön
nojalla kaatopaikkana pidetään aluetta, joka jäteverolain
mukaan on väliaikainen varastointialue. Valiokunta kiinnittää huomiota
kaatopaikan ja väliaikaisen varastointialueen käsitteiden
mahdolliseen selventämistarpeeseen.
Hallituksen esityksen mukainen pilaantuneiden maa-ainesten verottomuus
edistää pilaantuneiden maiden puhdistamista. Valiokunta
korostaa tämän, myös voimassa olevan
lain mukaisen periaatteen suurta merkitystä pilaantuneiden maiden
puhdistamisen kannalta. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamistarve
on merkittävä, eikä kunnostamisen kustannuksia
tule lisätä. Vuoteen 2008 mennessä Suomessa
on kunnostettu kaikkiaan noin 4 000 pilaantunutta maa-aluetta.
Vuosittain kunnostetaan 300—400 kohdetta. Kunnostaminen
tehdään pääsääntöisesti massanvaihtona,
mikä edellyttää paitsi maan kaivua myös
pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksia käsittely- ja/tai
loppusijoituspaikalle sekä lisäksi mahdollisesti
puhtaan maan kaivua ja kuljetuksia. SYKEn arvion mukaan pilaantuneiden
maiden kunnostuksessa ei toistaiseksi ole tapahtunut kehitystä,
joka olisi pienentänyt materiaalivirtoja, vähentänyt
kunnostustoimien hiilidioksidipäästöjä tai
johtanut parantuneeseen ekotehokkuuteen. Tältäkin
osin tilannetta on tarkasteltava uudelleen.
Tuhkan kaatopaikkakäsittelystä kannettavan jäteveron
arvioidaan hallituksen esityksessä edistävän
tuhkan hyödyntämistä. Tuhkan hyödyntämismahdollisuuksien
edistäminen edellyttää, että hyödyntäminen
voi tapahtua myös ympäristön kannalta
hyväksyttävällä tavalla. Jäteveron
osaltaan katsotaan parantavan tuhkan hyödyntämishankkeiden
kannattavuutta. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että lentotuhka on voimassa olevan lain mukaan
verotonta, sillä sitä syntyy sitä enemmän,
mitä tehokkaampaa ilmapäästöjen
puhdistus on. Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan
huomiota tarpeeseen arvioida vielä lentotuhkan verottomuuden
jatkamista ottaen huomioon uusiutuvan energian käytön
kasvusta johtuvan tuhkaongelman huomattava kasvu. Valiokunta tukee
näkemystä siitä, että tuhkat
tulisi rajata veron ulkopuolelle, kunnes niiden hyötykäytön
esteitä saadaan poistettua ja ympäristön
kannalta kestävät hyödyntämistavat kehittyvät.
Tuhkan käyttöä koskevien raja-arvojen
tarkoituksenmukaisuutta on syytä selvittää nopeasti
sekä ohjeistaa tarvittaessa uudelleen.
Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksen mukaan
keräyspaperin hyödyntämisessä syntyvä siistausliete
rajataan jäteveron ulkopuolelle, jos komissio myöntää verovapaudelle
luvan. Valiokunta pitää ympäristönäkökulmasta
hyväksyttävänä siistauslietteen
verovapautta, sillä lietteestä hyödynnetään
98 % maarakentamisessa ja energiana. Siistauslietteen verottaminen
saattaisi vaarantaa hyödyntämisen.
Hallituksen esityksen mukaan lasijätteen ja kaikenkokoisen
betonimurskeen hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa
olisi verotonta. Verottomaksi hyväksyttävän
hyödyntämisen tulisi kuitenkin olla suunnitelmallista,
eli hyödyntämiskohde olisi tiedettävä jo
jätettä kaatopaikalle toimitettaessa. Voimassa
olevan jäteverolain mukaan betonijätteestä verottomana
jätteenä ei kuitenkaan pidetä halkaisijaltaan
yli 150 mm:n kokoisista kappaleista koostuvaa betonijätettä. Valiokunta
korostaa, että betonin kierrätys toimii Suomessa
hyvin, sillä kierrätysaste on yli 80 %.
Keskeisenä syynä kierrätyksen hyvään
tasoon pidetään jäteverolain säännöstä,
joka estää käytännössä käsittelemättömän
suurikokoisen betonijätteen sijoittamisen kaatopaikkatäytön
sisään. Tätä ei voida pitää myöskään
suositeltavana betonijätteen jatkohyödyntämisenä.
Koska betonijätettä syntyy vuodessa noin miljoona
tonnia, joka on 70 % koko rakennusjätteen määrästä,
järjestelmän toimivuudella on suuri merkitys koko
rakennusjätteen kierrätystavoitteiden saavuttamisen
osalta.
Valiokunta katsoo, että betonijätteen kierrätyksen
turvaaminen on tärkeää paitsi luonnonkiviainesten
säästämiseksi myös kierrätyksen myönteisten
ilmastovaikutusten vuoksi. Kaatopaikalla hyödyntämisen
verottomuus on perusteltua vain erittäin rajoitetusti silloin,
kun materiaaleja käytetään kaatopaikan
rakenteisiin kaatopaikan ympäristöluvan mukaisesti.
Valiokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle,
että se muuttaa lakiehdotuksen 6 §:ää betonijätteen
verottomuudesta luopumiseksi halkaisijaltaan yli 150 mm:n betonimurskeen
kaatopaikkahyödyntämisen osalta betonijätteen
kierrätyksen turvaamiseksi. Vastaavasti jätelasin
verottomuus voi vaarantaa lasijätteen jo vakiintuneen kierrätysjärjestelmän
toimivuuden.