Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 26 päivänä syyskuuta 2007 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi päästökauppalain muuttamisesta (HE 84/2007 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi talousvaliokuntaan samalla määrännyt, että ympäristövaliokunnan on annettava asiasta lausunto talousvaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
neuvotteleva virkamies Päivi Janka ja erikoistutkija Juha Rajala, kauppa- ja teollisuusministeriö
yli-insinööri Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö
ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Lisäksi valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon Elinkeinoelämän keskusliitolta.
Esityksessä ehdotetaan päästökauppalakia muutettavaksi. Esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan yhteisöjen komission päästökauppakauden 2008—2012 kansallista jakosuunnitelmaesitystä koskeva päätös siltä osin kuin se edellyttää muutoksia laissa säädettyihin päästöoikeuksien jakoperusteisiin ja muihin säännöksiin.
Yhteisön sisäinen päästökauppajärjestelmä käynnistyi vuoden 2005 alussa. Niin sanottu päästökauppadirektiivi luo yhteisön laajuiset markkinat päästöoikeuksille. Suomessa päästökauppadirektiivi on pantu täytäntöön päästökauppalailla.
Päästökauppalakia muutettiin 12 päivänä helmikuuta 2007 voimaantulleella lailla. Lakiin lisättiin muun muassa päästöoikeuksien jakomenetelmä ja jakoperusteet päästökauppakaudelle 2008—2012. Lain mukaan päästöoikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille maksutta. Laitokset ja niiden tuotannon osat ryhmitellään niiden toiminnan luonteen ja tuotettavan tuotteen perusteella alaryhmiin. Kullekin alaryhmälle määritellään erilliset jakoperusteet.
Valtioneuvosto teki 22 päivänä helmikuuta 2007 päätöksen Suomen kansallisesta jakosuunnitelmaesityksestä päästökauppakaudelle 2008—2012, joka lähetettiin Euroopan yhteisöjen komissiolle. Päästökauppasektoriin kuuluville laitoksille esitettiin jaettavaksi päästöoikeuksia keskimäärin 39,6 miljoonaa tonnia vuodessa.
Komissio teki 4 päivänä kesäkuuta 2007 päätöksen Suomen kansallisesta jaksosuunnitelmasta kaudelle 2008—2012. Komission päätöksen mukaan päästöoikeuksien kokonaismäärää on pienennettävä 2,042109 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuodessa eli päästöoikeuksien kokonaismäärä vuodessa on 37,557891 miljoonaa tonnia. Komissio katsoo kielletyiksi jälkikäteisiksi laitokselle jaetun päästöoikeusmäärän korjauksiksi eräät uusiksi osallistujiksi määritellyt laitosten tai niiden toiminnan muutokset sekä niitä koskevat jakoperusteet.
Päästöoikeuksien jakoperusteita koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että komission suorittama päästöoikeuksien kokonaismäärän leikkaus kohdennetaan tasaisesti eri alaryhmiin. Tavoitteena on, että eri alaryhmien välinen suhteellinen päästöoikeuksien niukkuus pysyy ennallaan.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Hallituksen esityksen perusteena on komission 4.6.2007 antama päätös Suomen toisen päästökauppajakson jakosuunnitelmasta. Komission päätöksen mukaan päästöoikeuksien kokonaismäärää kaudella 2008—2012 on pienennettävä 2,042109 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuodessa eli päästöoikeuksien kokonaismäärä on nyt 37,557891 miljoonaa tonnia vuodessa. Komission edellyttämät muutokset koskevat päästöoikeuksien kokonaismäärää, ns. jälkikäteismuutoksia sekä Kioton hankemekanismien käyttömahdollisuuksia.
Valiokunta toteaa, että ympäristön kannalta olennaisin kysymys liittyy päästöoikeuksien kokonaismäärään. Päästöoikeuksien kokonaismäärää on leikattava 5,2 %, vaikka komissio on ottanut päätöksessään huomioon sen, että laskennan perustana ollut vuosi 2005 oli Suomen päästötilanteen kannalta monin tavoin poikkeuksellinen. Keskimäärin komission päätökset jäsenmaiden jakosuunnitelmista tarkoittavat noin 10 %:n leikkausta verrattuna jäsenmaiden omiin esityksiin. Komissio ei puuttunut Suomen sektorikohtaiseen päästöoikeuksien jaon eriyttämiseen, joten tarvittava päästöoikeuksien vähennys jaetaan suunnilleen tasaisesti eri sektoreiden kesken. Kansallisessa jakosuunnitelmaluonnoksessa esitettiin päästökauppasektorin toiminnanharjoittajille mahdollisuutta käyttää hankemekanismeja eli puhtaan kehityksen mekanismia (Clean Development Mechanism, CDM) ja yhteistoteutusta (Joint Implementation, JI) enintään 11,7 % laskennallisten päästöoikeuksien kokonaismäärästä. Komissio edellyttää myös hankeyksiköiden käyttömahdollisuuden tarkistamista alaspäin 10 %:iin. Valiokunta pitää tätä perusteltuna korostaen, että Kioton sopimuksen päästövähennysvelvoitteiden täyttäminen pääasiassa kansallisin toimin on selkeä lähtökohta ja hankemekanismien käytön enimmäismääränä 10 % kullekin laitokselle jaetuista päästöoikeuksista on kuitenkin tuntuva määrä.
Kokemukset päästökauppajärjestelmän toimivuudesta ovat vielä lyhyeltä ajalta ja markkinat kehitysvaiheessa. Päästökauppajärjestelmä vaikuttaa kuitenkin jo nyt energian käytön tehostumiseen, ja se edistää sellaisenaan uusiutuvan energian kilpailukykyä ja käyttöä. Vuosien 2008 ja 2009 päästöoikeuden hinnat ovat keväällä ja kesällä 2007 vaihdelleet 19—25 euron välillä, joten muutos välillä lähellä nollaa painuneeseen hintaan on tulossa ja järjestelmän vaikuttavuus tehostuu.
Päästökauppajärjestelmää tulee kuitenkin kehittää ja laajentaa jatkossa vahvemmin ohjaavaksi ja tarkistaa saatavien kokemusten perusteella. Päästökauppadirektiivin tarkistaminen on vireillä, mutta tulevan tarkistuksen on tarkoitus tulla voimaan vasta vuonna 2013 eli kolmannen päästökauppakauden alussa. Valiokunta katsoo, että tarkistetussa direktiivissä tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon laitoksen ympäristötehokkuus ja vähäpäästöisyys ja pienten laitosten asema ja varhaisten toimien tulisi hyödyttää toimijaa.
Lausuntonaan ympäristövaliokunta esittää,
että talousvaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2007
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marja Ekroos