Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 22 päivänä lokakuuta 2002 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kun-tien takauslainoista (HE 228/2002 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Seija Heiskanen-Frösen ja kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen, ympäristöministeriö
neuvotteleva virkamies Pekka Pelkonen, valtiovarainministeriö
luottojuridiikkapäällikkö Anneli Nieminen ja ylitarkastaja Soile Toriseva, Valtiokonttori
ylijohtaja Teuvo Ijäs, Valtion asuntorahasto
kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen, Helsingin kaupunki
erityisasiantuntija Eero Hiltunen, Suomen Kuntaliitto
varatoimitusjohtaja Risto Hermunen, VVO-yhtymä Oyj, edustaen myös Asoasunnot Oy:tä
toiminnanjohtaja Timo Heinonen, Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry
johtaja Kaija Erjanti, Suomen Pankkiyhdistys
Lisäksi valiokunta on saanut seuraavien tahojen kirjalliset lausunnot:
Rahoitustarkastus
Suomen Asumisoikeusasukkaat (SASO) ry
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista. Takauksen avulla on tarkoitus parantaa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon rahoituksen saatavuutta vapailta rahamarkkinoilta ja alentaa rahoituksen hintaa.
Luoton hyväksymisestä takausjärjestelmän piiriin päättäisi Valtion asuntorahasto hankkeen sijaintikunnan puollosta. Pääsääntöisesti hanketta puoltanut kunta olisi yhdessä valtion kanssa takausajan takausvastuussa lainanmyöntäjälle lainan lyhennysten ja korkojen ja muiden lainasta johtuvien kustannusten suorittamisesta. Valtion ja kunnan takausvastuu jakautuisi puoliksi. Eräissä tilanteissa valtio voisi kuitenkin kantaa takauslainan takausvastuun kokonaan. Takausaika olisi enintään 30 vuotta.
Takauksesta kannettaisiin takausmaksu koko takauslainan pääoman osalta siitä riippumatta, nostetaanko luotto kokonaan. Takausmaksujen määrää voitaisiin muuttaa asetuksella.
Valtion talousarviossa päätettäisiin valtion osalta takauslainojen hyväksymisvaltuudesta. Myös kunnan olisi mahdollista asettaa takausvaltuus. Kun kunnan takausvastuu syntyisi lain nojalla kunnan hankkeen puoltopäätöksellä, tällainen päätös on tehtävä valtuustossa, jollei päätösvaltaa ole takauslaissa ehdotetulla tavalla delegoitu muulle toimielimelle, luottamusmiehelle tai viranhaltijalle.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Takausten piiriin on tarkoitus hyväksyä luottoja jo vuoden 2003 aikana.
Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiehdotusta valtion ja kuntien takauslainoista asumisoikeus- ja vuokratalotuotantoon tarpeellisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä eräin teknisluonteisin muutoksin. Muutosehdotukset perustellaan yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Lakiehdotusta käsitellessään valiokunta on kiinnittänyt huomiota valtion tuen kohdistumi-seen asumisessa. Saadun selvityksen mukaan nykyisellä korkotasolla tuki kohdistuu varsin voimakkaasti omistusasumiseen. Omistusasunnoissa valtion tuen kertymä on noin 10 %, korkotukivuokra-asunnoissa noin 5 %, vuonna 2002 alkaneissa aravavuokra-asunnoissa noin -2 % ja vuonna 2001 alkaneissa aravavuokra-asunnoissa noin -10 % hankinta-arvosta.
Ehdotetulla valtion ja kuntien yhteistakauksella, kun siihen liitetään vuokra-asuntojen käyttövelvoiteaika, voidaan lisätä sellaista vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa, joka on rahoituskustannuksiltaan kohtuullista. Tuotannon rahoitusrakenteesta ei siten pitäisi aiheutua tarvetta vaatia korkeita vuokria. Lakiehdotus sallii kuitenkin markkinavuokran perimisen (20 §). Jos yhteiskunnan tukea tarvitsevat joutuvat vuokraamaan asunnon markkinavuokralla, kuntien asumistuki- ja toimeentulotukimenot kasvavat. Tuki suuntautuu myös tällöin kokonaan asuntojen omistajille, ei asukkaille.
Vaikka ehdotetun kaltaisen takauslainalain säätäminen on tarpeen, on valiokunnan mielestä välttämätöntä ja ensisijaista poistaa ne esteet, jotka jarruttavat kohtuuhintaisen aravavuokra-asuntotuotannon rakentamista. Valiokunta toistaa kantansa siitä, että aravalainojen lainaehtoja tulee muuttaa.
Valiokunnan huomiota on tämän lakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä kiinnitetty myös pankkien vakavaraisuussäännöksiin. Saadun selvityksen mukaan Baselin pankkivalvontakomi-tean vakavaraisuussuosituksia tullaan todennäköisesti uudistamaan lähitulevaisuudessa. On mahdollista, että nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen mukaiset valtion ja kunnan takausvastuun rajoitukset tulevat olemaan ristiriidassa komitean esittämien takausvastuun vähimmäisvaatimusten kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi.
Niin ikään tulee seurata valtion ja kuntien takauslainojen myöntämismenettelyn toimivuutta. Valiokunnalle on esitetty arvioita, joissa menettelyä on pidetty liian monimutkaisena.
Pykälän 1 momentin mukaan lainan myöntäjänä valtion ja kuntien takauslainoissa voi olla luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta taikka kiinnitysluottopankki. Valiokunta ehdottaa säännöksestä poistettavaksi maininnan kiinnitysluottopankista. Kiinnitysluottopankki on myös luottolaitos, joten sen erillinen mainitseminen on tarpeetonta ja tulkintaepäselvyyksiä aiheuttavaa.
Valiokunta ehdottaa pykälän kirjoitettavaksi teknisesti uudelleen. Hallituksen esityksessä pykälä on ilmeisesti painoteknisistä syistä saanut muodon, joka ei ole ymmärrettävä.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin lopusta poistettavaksi ylimääräisen sanan "tai".
Valiokunta ehdottaa pykälään kielellisen korjauksen.
Valiokunta ehdottaa 2 momentissa korjattavaksi viittauksen kunnan päätöksenteon osalta lain 16 §:ään. Selvyyden vuoksi valiokunta ehdottaa viittauksen yhteyteen lisättäväksi maininnan siitä, että kysymys on kunnan päätöksestä.
Edellä esitetyn perusteella ympäristövaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus).
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Soveltamisala
Valtio ja kunta yhdessä tai valtio yksin on takausvastuussa luottolaitoksen, vakuutusyhtiön, eläkelaitoksen tai kunnan (poist.) (lainanmyöntäjä) asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 1 §:ssä tarkoitettua asumisoikeustaloa tai vuokratalona käytettävää rakennusta varten myöntämistä lainoista siten kuin tässä laissa säädetään. Takauksen piiriin kuuluvia lainoja nimitetään tässä laissa takauslainoiksi.
(2 mom. kuten HE)
(Kuten HE)
Asumisoikeustalojen takauslainojen käyttötarkoitus
Laina voidaan hyväksyä takauslainaksi, jos se on myönnetty asumisoikeustalon uudisrakentamiseen (asumisoikeustalon rakentamisen takauslaina).
Lainaa, joka on myönnetty asumisoikeustalon hankintaa tai perusparantamista varten, ei voida hyväksyä takauslainaksi. (Uusi)
Vuokratalojen takauslainojen käyttötarkoitus
Laina voidaan hyväksyä takauslainaksi, jos se on myönnetty vuokratalon uudisrakentamiseen (vuokratalon rakentamisen takauslaina) (poist.).
Valtion ja kuntien yhteinen takausvastuu sekä takausaika
Jollei 14 §:stä muuta johdu, valtio on yhdessä hanketta puoltaneen kunnan kanssa vastuussa lainanmyöntäjälle asumisoikeustalon tai vuokratalon takauslainan pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin, kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan lainasta maksamatta olevia lyhennyksiä, korkoja ja muita maksuja. Edellä tarkoitettu valtion ja kunnan yhteinen vastuu koskee:
1) sellaisia maksamatta jääneitä lyhennys-, korko- ja muita maksuja, jotka ovat erääntyneet 2 momentissa tarkoitettuna takausaikana (poist.) ja
(2 kohta kuten HE)
Muutoksenhaku
(1 mom. kuten HE)
Oikaisuvaatimuksesta annettuun valtion asuntorahaston päätökseen, joka koskee rahaston 14 tai 15 §:n nojalla tekemää päätöstä, tai kunnan päätökseen, joka koskee kunnan 16 §:n nojalla tekemää päätöstä, ei saa hakea valittamalla muutosta. Muuhun oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
_______________
Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Salme Kandolin