​

Näin budjetti syntyy

Valtion talousarviossa arvioidaan valtion seuraavan vuoden tulot ja menot. Talousarvion menopuoli jakaantuu hallinnonaloittain pääluokkiin ja pääluokkien sisällä edelleen lukuihin ja momentteihin. Ensisijaisesti veroista koostuvalla tulopuolella puhutaan pääluokkien sijasta osastoista.

Keväällä kehykset budjetille

Keväisin eduskunta käsittelee hallituksen selonteon pohjalta valtiontalouden kehykset seuraaville vuosille. Virastot ja ministeriöt valmistelevat kevään aikana omat budjettiehdotuksensa näiden kehysten pohjalta. Valtiovarainministeriö käy muiden ministeriöiden kanssa kahdenkeskiset budjettineuvottelut, ja kesällä hallitus sopii budjettiriihessä viimeisistäkin yksityiskohdista.

​Eduskunta evästää valtiovarainvaliokuntaa

Talousarvioesitys annetaan eduskunnalle syyskuun puolivälissä. Käytännössä talousarvion eduskuntakäsittely kestää noin 3 kuukautta.

Talousarvioesityksen eduskuntakäsittely alkaa täysistunnossa pidettävällä lähetekeskustelulla, joka on vuoden tärkeimpiä eduskuntakeskusteluja. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää yleensä valtiovarainministeri, joka esittelee talousarvion päälinjat. Lähetekeskustelun päätteeksi talousarvioesitys lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.

Siitä päivästä, kun talousarvioesitys on annettu eduskunnalle, on kansanedustajilla kymmenen päivää aikaa tehdä talousarvioaloitteita eli ehdottaa muutoksia talousarvioesitykseen. Edustaja voi aloitteessaan esittää muun muassa määrärahan lisäämistä tai vähentämistä tai kokonaan uuden määrärahan ottamista valtion talousarvioon.

​Valtiovarainvaliokunnalla päävastuu

Valtiovarainvaliokunta on se valiokunta, jossa talousarvioesityksen käsittely tapahtuu. Käsittelyä varten valiokunta on jakaantunut kahdeksaan jaostoon. Talousarvioesitys lähetetään valtiovarainvaliokunnassa jaostoihin niiden toimialan mukaan. Verojaosto käsittelee verolakien lisäksi koko budjetin tulopuolen muiden jaostojen keskittyessä menopuolen käsittelyyn.

Jaostojen työskentelytapa vastaa hyvin pitkälle valiokuntien työskentelyä. Jaostot kuulevat asiantuntijoita marraskuun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen käydään päätöskeskustelu samaan tapaan kuin yleensäkin valiokunnissa, jolloin päätetään, millä tavalla hallituksen esitystä mahdollisesti muutetaan. Yleensä muutokset ovat euromääräisesti varsin pieniä.

Jaostojen mietintöosuudet valmistuvat marras- joulukuun vaihteessa, jonka jälkeen talousarvio momentti momentilta hyväksytään lopullisesti valtiovarainvaliokunnassa. Tällöin suoritetaan lukuisia äänestyksiä, mutta ei juurikaan tehdä muutoksia jaostoista valmistuneisiin mietintöosuuksiin. Tässä yhteydessä opposition edustajat tavallisesti jättävät valtiovarainvaliokunnan mietintöön vastalauseensa.

Täysistunto hyväksyy budjetin

Valiokuntakäsittelyn jälkeen talousarvioesitys palaa täysistuntoon. Täysistuntokäsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Ns. ainoassa käsittelyssä jokaisesta pääluokasta käydään perusteellinen keskustelu ja kaikista kansanedustajien tekemistä muutosehdotuksista äänestetään. Nämä muutosehdotukset on jätettävä kirjallisesti keskuskansliaan tiettynä määräaikana ennen kyseisen pääluokan käsittelyä. Talousarvion täysistuntokäsittely kestää useita päiviä ja sisältää jopa satoja äänestyksiä. 

Useimmiten täysistuntokäsittelyn lopputulos on, että valtiovarainvaliokunnan mietintö hyväksytään sellaisenaan. Talousarvio on valmis sovellettavaksi, kun eduskunta on hyväksynyt talousarvion ja se on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa.   

Vuosittain eduskunta saa käsiteltäväkseen myös yhden tai useamman lisätalousarvion. Lisätalousarviossa hallitus voi esittää muutoksia varsinaiseen talousarvioon.