Hella Wuolijoki Eduskunnan kirjaston johtajaksi?
Eduskunnan kirjaston johtajan virka julistettiin haettavaksi kesällä 1910. Säästösyistä haettavaksi julistettua virkaa haki 25 henkilöä, myös viran silloinen haltija A.H. Bergholm. Hakijoiden joukko oli kirjava, sillä virkaan ei ollut pätevyysvaatimuksia.
Kolmanneksella hakijoista ei ollut koulutuksellisia tai ammatillisia edellytyksiä hoitaa virkaa. Hakijoista vain kolme toimi kirjastoalalla. Muilla hakijoilla oli akateemista koulutusta, mutta ei kirjastoalan tuntemusta. Heistä merkittävimmät olivat Arvid Mörne, Väinö Voionmaa ja Hella Wuolijoki.
Wuolijoella oli kiinteät suhteet eduskuntaan aviomiehensä Sulo Wuolijoen kautta. Hakemuksessaan Wuolijoki korosti kielitaitoaan, tulevaa väitöskirjaansa ja laatimaansa luetteloa tri Hurtin kansanrunouskokoelmasta.
Kirjaston johtajan valinta oli oletettavasti poliittinen. A. H. Bergholm oli porvarillisten puolueiden ehdokas ja Hella Wuolijoki vasemmiston ehdokas. Väinö Voionmaan ansiot olisivat olleet viran hoidon kannalta suuremmat kuin Wuolijoen. Voionmaa ei kuitenkaan voinut olla vasemmiston ehdokas, sillä hän ei tuolloin vielä kuulunut puolueeseen.
Kirjaston johtajan vaalissa Bergholm sai 5 ääntä ja Wuolijoki 4 ääntä. A.H. Bergholm tuli uudelleen valituksi virkaansa ja pysyi siinä vuoteen 1949 asti.
Virantäytöstä kerrotaan Bibliophilos-lehdessä:
Eräs virantäyttö Eduskunnan kirjastossa 70 vuotta sitten / Henrik Schauman. Bibliophilos. 39, 3(1980), s. 1–5. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa. Kirjoituksen mukaan Hella Wuolijoki unohti aikomuksensa siirtyä kirjastoalalle, sillä hän ei siitä muistelmissaan kerro.
Hella Wuolijoen tyttärenpoika Erkki Tuomioja toimi kirjaston hallituksen varapuheenjohtajana vuodet 2003–2006 ja puheenjohtajana vuodet 2007–2010.