​Demokratiakilpi

Muuttoliikeuudistuksen toimeenpanoa

Muut nostot viime viikolta

• Minitäysistuntoviikolla: ilmastolaki, yritysvastuu, valtakirjaäänestäminen ja metsäkato
• Komissio rahoituskehysehdotuksen muutostoiveista parlamentille
• Sopu ensi vuoden talousarviosta

Alkavalla viikolla​

Eduskunnan EU-sihteeristö raportoi viikoittain Brysselistä kansanedustajille ja eduskunnan virkakunnalle ajankohtaisista EU-aiheista. Aiheet keskittyvät tuoreisiin EU-lainsäädäntöesityksiin, EU-toimielinten tapahtumiin ja muihin huomionarvoisiin EU:n kehityskulkuihin.

Demokratiakilpi

Komissio julkaisi keskiviikkona 12. marraskuuta aloitteen demokratiakilvestä sekä sen yhteydessä EU:n kansalaisyhteiskuntastrategian. Demokratiakilven tavoitteena on parantaa EU:n valmiuksia vastustaa tiedon manipulointia ja vahvistaa yhteiskuntien häiriönsietokykyä. Kansalaisyhteiskuntastrategia täydentää tätä työtä suojelemalla ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöä.

Demokratiakilpi koostuu kolmesta osa-alueesta: tiedonvälityksen vahvistaminen, vapaiden vaalien ja median vahvistaminen sekä kansalaisten osallisuuden edistäminen. Demokratiakilpi pyrkii vastaamaan erityisesti ulkomaisten toimijoiden tiedon manipuloinnin ja häirinnän sekä disinformaation aiheuttamiin haasteisiin. Sen keskeisenä aloitteena on perustaa eurooppalaisten demokratioiden häiriönsietokykyä tukeva keskus (European Centre for Democratic Resilience). Se toimii vapaaehtoisena yhteistyöalustana jäsenmaiden, EU-ehdokasmaiden sekä EU-toimielimien välillä.

Demokratiakilpi on tarkoitus rahoittaa olemassa olevien ohjelmien avulla. Lisäksi komissio ehdottaa puolustusmenojen suuntaamista demokratian tukemiseen sekä kannustimien luomista yksityiselle rahoitukselle. Edistymistä on tarkoitus seurata komission tiedonannoilla neuvostolle ja Euroopan parlamentille sekä vuosittaisessa ministeritason kokouksessa.

Muuttoliikeuudistuksen toimeenpanoa

Osana viime vuonna sovitun muuttoliike- ja turvapaikkauudistuksen toimeenpanoa komissio julkaisi tiistaina ensimmäisen vuosittaisen turvapaikka- ja muuttoliikeraportin sekä kaksi uudistukseen kytkeytyvää toimeenpanopäätöstä. Raportin mukaan laittomat rajanylitykset ovat vähentyneet 35 %, mikä johtuu osaltaan tehostuneesta yhteistyöstä kumppanimaiden kanssa. Unionin maan kohtaavat kuitenkin edelleen haasteita, kuten Ukrainasta tulevien pakolaisten vastaanottaminen, Venäjän ja Valko-Venäjän maahanmuuton välineellistämistoimet sekä yhteistyö palautuksissa ja takaisinotossa.

Raportin pohjalta komissio antoi toimeenpanopäätöksen, jossa määritellään, mitkä jäsenvaltiot ovat muuttopaineen alla, muuttopaineen riskissä tai merkittävän muuttoliiketilanteen edessä. Luokittelu vaikuttaa siihen, miten jäsenmaat voivat hyödyntää maahanmuuttoon kohdistettavaa rahoitusta. Suomi lasketaan muuttopaineen riskinalaiseksi maaksi.

Lisäksi komissio antoi ehdotuksen muuttoliikeuudistuksen hallinta-asetuksessa määritetyn vuosittaisen yhteisvastuureservin (Annual Solidarity Pool) perustamisesta. Reserviä voisivat hyödyntää ne jäsenmaat, jotka on luokiteltu muuttopaineen alaisiksi maiksi (Kreikka, Kypros, Italia, Espanja). Osana toimeenpanopäätöksen hyväksyntää jäsenmaiden on ilmoitettava lupauksensa yhteisvastuun toteuttamisen tavasta (uudelleensijoitettavien henkilöiden vastaanotto, rahallinen tuki, muut toimet tai näiden yhdistelmä). Toimeenpanopäätöksen sisältö tulee julkiseksi vasta sen hyväksynnän jälkeen.

Vastuukomissaari Magnus Brunnerin mukaan EU:n tulisi nyt keskittyä pitämään saapumismäärät alhaisina, tehostamaan oleskelulupaa vailla olevien palauttamista sekä rakentamaan kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpano on yhä käynnissä ja vuoden 2026 kesäkuussa sitä aletaan soveltamaan täysimääräisesti.

Muut nostot viime viikolta

Minitäysistuntoviikolla: ilmastolaki, yritysvastuu, valtakirjaäänestäminen ja metsäkato. Parlamentti asettui viikon täysistunnossa kannattamaan (379–248 vastaan, 10 tyhjää) ilmastolain muutosta, jolla asetetaan välitavoite vähentää päästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä (5 %-yksikköä kansainvälisistä päästöoikeuksista). Parlamentti hyväksyi myös kantansa (382–249, 13 tyhjää) yritysvastuun yksinkertaistamistoimista, vahvisti ehdotuksensa sallia Euroopan parlamentin jäsenten äänestäminen täysistunnossa valtakirjalla raskausaikana ja synnytyksen jälkeen (605–30, 5 tyhjää) sekä päätti käsitellä metsäkatoasetusten uusia muutosehdotuksia kiireellisyysmenettelyllä (käsittely täysistunnossa 24.–27. marraskuuta).

Komissio rahoituskehysehdotuksen muutostoiveista parlamentille. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen alusti keskiviikkona parlamentin täysistuntokeskustelun EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 rakenteesta ja hallinnosta. Von der Leyen kertoi komission huomioineen parlamentin rahoituskehystä koskevat huolet erityisesti liittyen alueiden rooliin, yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja parlamentin rooliin. Keskustelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa aiheen päävastuulliset europarlamentaarikot Siegried Mureșan (EPP, RO) ja Carla Tavares (S&D, PT) kertoivat komission tuoreiden täsmennysten olevan riittävän hyviä siihen, että parlamentin kannanmuodostus kehysehdotuksen eri osiin voi alkaa. Parlamentti aikoo olla aktiivinen toimija kehysehdotuksen tulevassa käsittelyprosessissa, Mureșan vakuutti.

Sopu ensi vuoden talousarviosta. EU:n neuvoston ja parlamentin edustajat saavuttivat varhain aamuyöllä lauantaina sovun EU:n vuoden 2026 talousarviosta. Talousarvio on kooltaan 193 miljardia euroa maksusitoumuksina ja 190 miljardia euroa maksuina. 716 miljoonaa euroa on varattu ennakoimattomiin menoihin. Maksusitoumukset ovat sitovia lupauksia myöntää varoja toimiin, joiden täytäntöönpano ulottuu useille varainhoitovuosille. Maksut kattavat menot, jotka syntyvät kuluvan varainhoitovuoden ja edeltävien varainhoitovuosien aikana EU:n talousarvioon otetuista maksusitoumuksista. Neuvostolla ja parlamentilla on marraskuun loppuun asti aikaa vahvistaa sopu tahoillaan.

Alkavalla viikolla

Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia. Puolustusvaliokunta keskustelee eurooppalaisista puolustusalan lippulaivahankkei​sta. Keskiviikkona järjestetään ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentin koolle kutsuma parlamentaarinen demokratiafoorumi kooten yhteen kansallisten parlamenttien edustajia, kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita (eduskunnan valtuuskunta). Euroopan parlamentin tiedotuksen koonti viikon aiheista.

Komissiolta odotetaan keskiviikkona uutta puolustusteollisuuden kehittämisen tiekarttaa ja sotilaallisen liikkuvuuden ehdotuskokonaisuutta. Komission varapuheenjohtajan Henna Virkkusen on määrä esitellä digialan säädöskehyksen yksinkertaistamiseen tähtäävä omnibus-paketti. Komissiolta odotetaan myös säästö- ja investointiunioniin kuuluvia ehdotuksia rahoituksen tiedonantovelvoiteasetuksesta ja lisäeläkejärjestelmiä koskevasta kokonaisuudesta. Komission kollegion tulevien kokousten esityslistat.

EU:n neuvoston kokoukset. Maanantaina kokoontuvat maatalous- ja kalastusneuvosto sekä yleisten asioiden neuvosto, jonka keskeisenä aiheena on tuleva rahoituskehys 2028–2034. EU-puheenjohtajamaa Tanska on ehdottanut keskustelun suuntaamista alue- ja paikallishallintojen rooliin kansallisten suunnitelmien valmistelussa sekä perussopimusvelvoitteista seuraavien politiikka-alojen parempaan näkyvyyteen näissä suunnitelmissa. Torstaina kokoontuu ulkoasiainneuvosto.  Eurooppa-neuvoston ja neuvoston kokouskalenteri.

Lisäksi maanantaina komission puheenjohtaja von der Leyen ja parlamentin puhemies Metsola tapaavat Brysselissä vierailevan tasavallan presidentin Alexander Stubbin.

Viikkokirjeiden arkisto löytyy eduskunnan verkkosivuilta. Viikkokirjeen verkkolinkit johtavat eduskunnan tai EU:n toimielinten sivuille, ellei toisin mainita.