Julkaistu 20.3.2023 12.55

EU-viikkokirje 20.3. | Kriittiset raaka-aineet — Nettonolla-asetus

Eduskunnan Brysselin-toimisto raportoi valikoidusti EU-uutisista viikoittaisella katsauksellaan. Kirjeen sisältö:

1. Kriittisten raaka-aineiden saatavuuden parantaminen

2. Nettonolla-asetus: EU:n teollisuuden kilpailukyky ilmastoteknologioissa

3. Viime viikon muut keskeiset tapahtumat

1. Kriittisten raaka-aineiden saatavuuden parantaminen

Komissio julkaisi torstaina 16. maaliskuuta asetusehdotuksen kriittisistä raaka-aineista. Komission mukaan asetuksen tarkoitus (pdf) on varmistaa kriittisten raaka-aineiden saatavuus EU:ssa. Kriittiset raaka-aineet ovat välttämättömiä useilla teollisuuden strategisilla aloilla ja kriittisten raaka-aineiden kysynnän ennustetaan vain kasvavan lähitulvaisuudessa vihreän- ja digitaalisen siirtymän seurauksena. Tällä hetkellä EU on voimakkaasti riippuvainen tuonnista, usein kolmansien maiden toimittajilta, joten komission mukaan EU:n on vähennettävä strategisiin riippuvuuksiin liittyviä toimitusketjuihin kohdistuvia riskejä taloudellisen kestävyytensä parantamiseksi.

Komission asetusehdotus sisältää päivitetyn luettelon kriittisistä raaka-aineista ja tämän lisäksi luettelon strategisista raaka-aineista, jotka ovat tärkeässä roolissa EU:n vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä, mutta joihin kohdistuu tulevaisuudessa mahdollisia toimitusriskejä. Asetuksessa asetetaan myös konkreettisia tavoitteita muun muassa enintään 65 % kunkin strategisen raaka-aineen vuotuisesta kulutuksesta EU:ssa voi tulla yhdestä kolmannesta maasta, ja EU:n pitää vastata 10 % omasta vuosittaisesta louhintakulutuksestaan. Koska EU ei ikinä tule olemaan omavarainen kriittisten raaka-aineiden suhteen, komission mukaan tärkeässä roolissa on kansainvälinen kauppa. Tähän liittyen ehdotetaan perustettavan kriittisten raaka-aineiden yhteenliittymän kaikille samanmielisille maille (Critical Raw Materials Club).

Asetuksella pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistaman lupamenettelyitä. Jäsenmaiden on myös kehitettävä kansallisia ohjelmia geologisten voimavarojen tutkimiseksi. Toimitusketjujen kestävyyden varmistamiseksi asetuksessa säädetään kriittisten raaka-aineiden toimitusketjujen seurannasta ja strategisten raaka-ainevarastojen koordinoinnista jäsenvaltioiden kesken, ja joidenkin suurien yritysten on tarkastettava toimitusketjunsa. Kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuuden ja kohtuuhintaisuuden parantamisen rinnalla on komission mukaan pyrittävä vähentämään haitallisia vaikutuksia sekä EU:ssa että kolmansissa maissa liittyen työoloihin- ja oikeuksiin, ihmisoikeuksiin ja ympäristönsuojeluun.

Ehdotuksessa määritetään myös erityinen strategisen hankkeen kategoria. Tällaiseksi hankkeeksi voivat hakea hankkeet, jotka edistävät strategisen raaka-ainekapasiteetin rakentamista kaikissa arvoketjun vaiheissa, sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Strategiset hankkeet hyötyisivät jouhevimmista lupamenettelyistä sekä tuesta rahoituksen hankkimisessa. Strategisten hankkeiden arviointia ja ohjausta varten ehdotetaan perustettavan erityinen kriittisen raaka-aineiden koordinaatioryhmä (Critical Raw Materials Board, asetuksen luku 7), jonka puheenjohtajana ja sihteeristönä toimii komissio, jäseninä jäsenmaiden edustajat. Koordinaatioryhmä arvioi myös yleisemmin kriittisiin raaka-aineisiin liittyvien riskien tilaa. Lisäksi ehdotetaan raportointivelvoitteita keskeisille kriittisiin raaka-aineisiin liittyville markkinatoimijoille (key market operators, asetuksen 20 artikla). Yhteispäätösmenettelyyn kuuluva asetus siirtyy seuraavaksi EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn tahoillaan.

***

2. Nettonolla-asetus: EU:n teollisuuden kilpailukyky ilmastoteknologioissa

Torstaina 16. maaliskuuta komissio julkaisi asetusehdotuksen nettonollateollisuudesta (Net-Zero Industry Act). Tavoitteena on vahvistaa EU:ssa valmistettujen ilmastopäästöneutraalien teknologioiden kilpailukykyä ja EU:n energiajärjestelmien toimintavarmuutta. Taustalla on voimakas ennakoitu kysynnän kasvu liittyvissä teknologioissa, kuten tuulivoimalat, lämpöpumput ja aurinkopaneelit, uudistuva vety ja hiilidioksidin varastointi. Itse asetusehdotuksen rinnalla komissio julkaisi tarkemman kuvauksen EU:n vetypankista, jonka tavoitteena on uusiutuvan vedyn käytön lisääminen. Konkreettisena lähiajan toimena on EU:n innovaatiorahaston kautta toteutettavan 800 miljoonan euron huutokaupan ensi syksynä, jonka kautta hankitaan tukea vetytuottajille.

Teknologiainvestointeja ehdotetaan edistettävän erityisesti seuraavin toimin: 1) keventämällä hankkeiden perustamiseen liittyvää byrokratiaa ja yksinkertaistetaan lupamenettelyitä, 2) vauhdittamalla hiilidioksidin talteenottoa, 3) helpottamalla markkinoille pääsyä, 4) panostamalla koulutukseen ja ammattitaitoisen työvoiman edistämiseen, 5) edistämällä innovointia, ja 6) perustamalla Net-Zero-Europe-foorumin, joka auttaa komissiota ja jäsenmaita koordinoimaan toimia ja vaihtamaan informaatiota.

Julkaisun yhteydessä vastuukomissaari Frans Timmermans korosti juuri hiilidioksidin talteenottoa tärkeänä osana esitystä. Asetusehdotuksen mukaan EU:lla tulisi olla valmius säilöä 50 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuoteen 2030 mennessä. Tämän vasta loppuvaiheessa ehdotukseen mukaan lisätyn osan odotetaan herättävän kiivasta keskustelua (ENDS Europe) niin neuvoston kuin meppien piirissä. Samoin keskustelua herättänee ydinvoiman rooli – esitykseen päätyneessä versiossa ydinvoimaa ei nähdä nettonollateknologiana (kollegion sopuratkaisuna pienydinvoima mainitaan (Agence Europe), mutta sitä ei lasketa mukaan keskeisimpien kahdeksan strategisen teknologian joukkoon).

Ensireaktioissa asetusta kuvattiin protektionistiseksi (Bruegel) ja sen arvioitiin enneminkin hidastavan vihreää siirtymää kuin nopeuttavan sitä. Bruegel myös näki ehdotuksen lähettävän negatiivisen signaalin EU:n kumppaneille näyttäytyen yhtä huonolta kuin Yhdysvaltojen ilmasto- ja teollisuusohjelma IRA. Toisaalta nettonolla-asetuksen kuvattiin ilmentävän uutta valtiokeskeisempää aikakautta maailmantaloudessa (Politico) samalla kun niin nettonolla-asetus kuin Yhdysvaltojen IRA:n nähtiin itse asiassa seuraavan Kiinan vuonna 2015 julkaisemaansa "Made in China 2025" -strategiaa (CEFR).

***

3. Viime viikon muut keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa

Parlamentti päätti täysistunnossa neuvottelukannastaan rakennusten energiatehokkuutta koskevaan direktiiviin (343 puolesta, 216 vastaan, 78 tyhjää) (tietokatsaus direktiiviehdotuksesta (pdf)). Äänestykseen jätettiin merkittävä määrä muutosehdotuksia, kaikkiaan 67. Hyväksytyssä tekstissä vahvistetaan komission esitystä kunnianhimoisemmat tehokkuuden vähimmäisstandardit vuoteen 2030 ja 2033 mennessä. Lisäksi määritetään nollapäästöt julkisille rakennuksille vuodesta 2026 alkaen ja kaikille uusille rakennuksille vuodesta 2028 alkaen.

Täysistuntoviikolla vahvistettiin myös parlamentin neuvottelukanta data-asetukseen ja digitaaliseen lompakkoon. Selvin äänin (500 puolesta, 23 vastaan, 110 tyhjää) hyväksytyn data-asetuksen tavoitteena on parantaa käyttäjien pääsyä tietoihinsa. Vasen-ryhmä pidättäytyi äänestämästä vedoten huoliin yksityisyydensuojasta. Digilompakon (418 puolesta, 103 vastaan, 24 tyhjää) idea on mahdollistaa kuluttajien verkkotunnistautuminen ilman kaupallisia toimijoita.

Lisäksi annettiin parlamentin virallinen hyväksyntä jo aiemmin neuvoston kanssa saavutettuihin sopuihin 55-ilmastopaketin taakanjakoa, maan- ja metsänkäyttöä (LULUCF) ja markkinavakausvarantoa (Agence Europe) koskeviin osiin. Taakanjako- ja LULUCF-asetusten lopullinen voimaantulo edellyttää vielä EU:n neuvoston muodollista päätöstä.

Täysistuntoviikolla keskusteltiin myös muun muassa EU:n energiaturvan varmistamisesta (taustapaperi energiaturva (pdf)) ja transatlanttisista suhteista (taustapaperi transatlanttiset suhteet (pdf)). Energiakeskustelussa (Twitter) vastuukomissaari Simson nosti keskeisiksi pullonkauloiksi uusiutuvien energialähteiden osalta lupamenettelyt, hitaan byrokratian, ja aurinkopaneelien lisäämisen sähköverkkoon. Transatlanttisten suhteiden keskustelussa (Twitter) ulkosuhde-edustaja Borrell totesi EU–Yhdysvallat-suhteen olevan entistä monimutkaisempi. Borrell peräänkuulutti EU:n panostusta omaan puolustuskapasiteettiinsa. Meppejä kiinnosti paljon EU:n vastaus Yhdysvaltojen ilmasto- ja teollisuusohjelma IRA:han. Borrell painotti EU:n puolustavan omia intressejään.

Puhemiehistö sopi rajoituksista entisten meppien pääsystä parlamentin tiloihin (Politico), osana puhemies Metsolan 14-kohdan uudistuslistan toimeenpanoa parlamentin korruptioskandaaliin vastaamiseksi.

Uuden julkista terveyttä käsittelevän alivaliokunnan (SANT) jäsenet vahvistettiin.

Komissiossa

Ehdotussähkömarkkinoiden rakenneuudistuksesta. Keskeisinä tavoitteina on nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja asteittaista luopumista maakaasun käytöstä, parantaa kuluttajien asemaa lisäämällä hintavakautta sekä parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä. Lyhyen aikavälin markkinoiden sähkön hinnan muodostukseen ehdotuksella ei varsinaisesti puututa, joskin energiakomissaari Kadri Simson (ENDS Europe) totesi ehdotuksella vaikutettavan sähkön ja maakaasun hinnan yhteyden erottamiseen erilaisten sopimuksellisten välineiden, kuten vakaampien pitkäaikaisten sopimusten käyttöä lisäämällä. Samalla julkaistiin suositus sähkön varastoinnin kehittämisestä. Ensiarviossa (Bruegel) ehdotuksella vahvistetaan kuluttajansuojaa samalla kun annetaan jäsenmaille parempia mahdollisuuksia tukea kotimaisia sijoittajia.

Tiedonannot sisämarkkinoiden30-vuotispäivän juhlistamiseksi ja EU:n kilpailukyvyn pitkän aikavälin turvaamiseksi (yhteistiedote). Sisämarkkinoiden osalta komissio korostaa jatkossa tärkeäksi erityisesti nykyisten sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa ja jäsenmaiden tasolla olevien esteiden poistamista. Kilpailukyvyn osalta komissio listaa yhdeksän keskeistä kokonaisuutta alkaen toimivista sisämarkkinoista ja kattaen lukuisia aloja kuten energia, kiertotalous, osaaminen ja strateginen riippumattomuus.

Valmiuksienkehittämisohjelma Ukrainan jälleenrakentamista varten. Yhteistyössä ukrainalaisten organisaatioiden kanssa perustettu hanke tehdään uusi Bauhaus -ohjelman puitteissa. Huhtikuussa järjestetään aihetta koskien useita verkkoseminaareja, joissa käsitellään Ukrainan kuntien tarpeita.

Komission puheenjohtajan von der Leyenin ja NATOn pääsihteerin Stoltenbergin 11. tammikuuta ilmoittama EU–NATO-työryhmä perustettiin. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä erityisesti koskien kriittisen infrastruktuurin kriisinkestävyyttä.

Samoin ilmoitettiinEU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian digiyhteistyön käynnistämisestä Global Gateway -ohjelman puitteissa. EU kohdistaa hankkeeseen aluksi Team Europe -varoja 145 miljoonaa euroa.

Mediatiedot kertovat käynnissä olevan komission sisäinen konsultaatio rahoitusluokitusjärjestelmän (taksonomia) kolmannesta osasta (Agence Europe), nyt koskien ympäristönäkökohtia (kestävä vesi- ja meriresurssien käyttö, siirtymä kiertotalouteen, saastumisen estäminen ja hallinta sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien ennallistaminen). Asiaa koskeva delegoitu asetus voitaisiin mediatietojen mukaan julkaista maalis-huhtikuussa.

EU:n neuvostoissa

Päätelmät EU:ntalouden ohjausjärjestelmän uudistamisesta (pdf). Kansallisen omistajuuden roolia korostetaan ja perussopimuksen viitearvot (talouden alijäämä enintään 3 %, BKT:n velkasuhde enintään 60 %) halutaan pitää muuttumattomina.

SuuntaviivatEU:n vuoden 2024 budjetin laatimiseksi. Neuvoston mukaan vuoden 2024 talousarvion tulee olla realistinen ja vastattava todellisia tarpeita, kaikkien unionin toimielinten, elinten ja laitosten tulee noudattaa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 kaikkia osatekijöitä ja talousarvion kurinalaisuus tulee säilytettävä kaikissa unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa ja että talousarvioon on otettava vain välttämättömiksi katsottuja menoeriä.

PäätösEuroopan rauhanrahaston rahoituksen enimmäismäärän korottamisesta käyvin hinnoin 8 miljardiin euroon (ulottuen vuoteen 2027). Päätöksellä pannaan täytäntöön 12. joulukuuta 2022 saavutettu poliittinen yhteisymmärrys. Tuolloin todettiin mahdollisuudesta korottaa enimmäismäärää lisää myöhemmässä vaiheessa.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman muutos hyväksyttiin. Suomen suunnitelmaa on muutettu vastaamaan Euroopan komission 30. kesäkuuta 2022 julkaisemaa päivitettyä enimmäisrahoitusosuutta.

Muissa uutisissa

Tilintarkastustuomioistuin julkaisi kertomuksen eturistiriitojen asianmukaisesta huomioonottamisesta maatalous- ja koheesiopolitiikassa (ECA). Tarkastajat toteavat, että komissiolla ja jäsenvaltioilla on käytössään toimintakehys eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa varten, mutta läpinäkyvyyden edistämisessä ja riskialttiiden tilanteiden havaitsemisessa on yhä puutteita. Huomiota kiinnitetään pyöröovi-ilmiöön eli virkahenkilöiden siirtymiseen yksityiselle sektorille ja takaisin.

Kyselytuloksissa (ECFR) 9 EU-maasta ja Isosta-Britanniasta havaitaan kasvava tuki Ukrainalle ja Venäjä nähdään enenevässä määrin vastustajana tai kilpailijana. ECFR-ajatushautomon asiantuntijat arvioivat keskisiksi syiksi kehityskulkuun Ukrainan menestykset sodankäynnissä, poliittisen vasemmiston ja oikeiston yhtenäisyyden sodan edessä sekä näkemyksen vahvan Yhdysvallat-vetoisen lännen paluusta.

Ukrainan jälleenrakennus oli aiheena yhdysvaltalaisen German Marshall Fund -yhdistyksen keskustelussa (GMFUS). Pohjalla keskustelussa on yhdistyksen syyskuinen raportti (GMFUS), jossa muun muassa nostetaan esiin tarve kansainvälisten lahjoittajien antamille "sotavakuutuksille" yksityisten investointien kannustamiseksi ja korostetaan EU:n roolia rahoituksessa. Jälleenrakennuksen tavoitteena tulisi olla Ukrainan EU-jäsenyys, raportissa linjattiin. Keskustelussa todettiin lähikuukausien olevan tärkeä päätösten kannalta viitaten tulevaan 21.–22. kesäkuuta Lontoossa (URC-international) järjestettävään Ukrainan jälleenrakennusta käsittelevään konferenssiin.

Ison-Britannian vuoden 2021 keskeinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteko (Integrated Review) sai päivityksen (UK Gov). Euro-Atlanttinen alue mainitaan tärkeimmäksi painopisteeksi. EU:stakin sanotaan muutama sana, mainiten pyrkimykseksi tehdä EU:n kanssa läheistä yhteistyötä molempia hyödyttävissä kokonaisuuksissa, esimerkkinä tuki Ukrainalle. Lisäksi selonteossa puhutaan "uudesta vaiheesta suhteissa Eurooppaan" seuraten Iso-Britannia-EU kauppa- ja yhteistyösopimusta sekä tuoretta Windsor-sopimusta.

Julkiset kuulemiset ja kannanottopyynnöt

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma (EIP) – arviointi (kertomus)

COSME-ohjelma – arviointi (kertomus)

Julkiset hankinnat – Sähköistä laskutusta julkisissa hankinnoissa koskevat EU:n säännöt, arviointi (kertomus)

Euroopan nuorison teemavuosi 2022 – saavutukset ja jatkotoimet (tiedonanto)

Viime viikolla alkaneetjulkiset kuulemiset:

Elpymis- ja palautumistukivälineen väliarviointi 2020–2023 (kertomus)

Aluskierrätystä koskeva EU:n asetus (arviointi)

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.

***

4. Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentissa on valiokuntakokouksia.

EKP:n pääjohtaja Lagarde. Talousvaliokunta (ECON) kuulee pääjohtaja Christine Lagardea Euroopan keskuspankin toimista nykytaloustilanteessa (maanantaina).

Silicon Valley Bank. Talousvaliokunta keskustelee myös Silicon Valley Bankin kaatumisesta Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajan José Manuel Campan ja EKP:n valvontaneuvoston puheenjohtajan Andrea Enrian kanssa (tiistaina).

Ympäristörikokset. Lakivaliokunta (JURI) valiokunta päättää kannastaan lakialoitteeseen, jossa ehdotetaan henkilöitä ja yrityksiä koskevia uusia ympäristörikoksia ja pakotteita (tiistaina).

Dmitri Muratov vierailee parlamentissa. Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja venäläisen riippumattoman Novaya Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov vierailee ING2-erityisvaliokunnassa (ulkomaista sekaantumista kaikkiin EU:n demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevä erityisvaliokunta) (tiistaina).

EU:n yleinen syyttäjä. EU:n pääsyyttäjä Laura Kövesi keskustelee budjetti- ja kansalaisvapauksien valiokuntien (BUDG, LIBE) Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toiminnasta vuonna 2022 (torstaina).

Vastuuvapaus EU:n talousarviosta 2021. Talousarvion valvontavaliokunta (CONT) äänestää vastuuvapausmenettelystä vuodelle 2021 (keskiviikkona).

Puolan oikeuslaitoksen uudistaminen. Kansalaisvapauksien valiokunta (LIBE) keskustelee oikeuskomissaari Didier Reyndersin ja asiantuntijoiden kanssa Puolan oikeuslaitoksen uudistamisen viimeisimmästä tilanteesta (torstaina).

Lisäksi parlamentin poliittiset ryhmät valmistautuvat Brysselissä 29.–30. maaliskuuta pidettävään täysistuntoon. Parlamentin neuvottelijat jatkavat ja neuvoston edustajien kanssa neuvotteluita 55-valmiuspakettiin kuuluvasta meriliikenteen polttoaineiden sääntelystä. Pegasuksen ja vastaavien valvontavakoiluohjelmien käyttöä käsittelevä tutkintakomitea matkustaa Madridiin keskustellakseen väitteistä vakoiluohjelmien väärinkäytöstä (maanantai–tiistai).

Euroopan parlamentin viikkokatsaus.

Komissiossa

Kuluttajapaketti koskien ympäristöä koskevien väitteiden vahvistamista ja tuotteiden kestävää kuluttamista (korjaamisen ja uudelleenkäytön edistäminen).

Komission kollegion tulevien kokousten esityslistat.

Komission puheenjohtaja von der Leyen osallistuu torstaina EPP:n huippukokoukseen. Komissaari Urpilainen vierailee torstaina Helsingissä ja pitää perjantaina Brysselissä puheenvuoron Barentsin euroarktisen neuvoston saamelaishuippukokouksessa.

Kaikki komissaarien tapaamiset.