Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunta käynnisti vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittelyn

Julkaistu 20.9.2022 21.00

Eduskunta käynnisti vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittelyn

Eduskunnan täysistunnossa käynnistyi tiistaina 20. syyskuuta ensi vuoden valtion budjetin käsittely. Vuoden 2023 talousarvioesitys ja siihen liittyvät budjettilakiesitykset annettiin eduskunnalle 19. syyskuuta. 

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan noin 80,5 miljardia euroa. Menotaso nousee vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta johtuen​ 15,6 miljardilla eurolla. Valtion budjettitalouden alijäämäksi ennakoidaan noin 8 miljardia euroa​

Talousnäkymiin vaikuttavat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja inflaation kiihtyminen. Kotitalouksien ostovoiman heikentyminen, epävarmuus tulevasta investointiympäristöstä ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden haasteet hidastavat talouskasvua loppuvuoden 2022 aikana ja vuonna 2023.​

Talousarviossa panostettu turvallisuuteen

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi esittelypuheenvuorossaan,​ että vaikka näkymät ovat synkät, talouden äkkinäistä romahdusta ei ole näköpiirissä:

"Hyvä työllisyyskehitys ja verotulojen kasvu ovat kannatelleet Suomen taloutta toistaiseksi."

Saarikko totesi, että talousarviossa on panostettu suomalaisten turvallisuuteen ja kansalaisten tukemiseen muun muassa sähkön hinnan ja yleisen hintatason nousun vuoksi:

"Esitämme puolustusmenojen kasvattamista miljardilla eurolla. – – Myös poliisin rahoitusta nostetaan merkittävästi ensi vuodelle. – –​ Hallitus valmistelee ja toteuttaa tuloverotukseen määräaikaisen sähkövähennyksen, jonka kautta kuluttajia tuetaan noin 300 miljoonalla eurolla sähkölaskujen maksamisessa. Lisäksi hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön erillisen määräaikaisen sähkötuen kotitalouksille, jotka eivät oman tulotasonsa vuoksi voi hyödyntää verovähennystä. Näiden toimien lisäksi kaikkia suomalaisia sähkönkäyttäjiä koskee arvonlisäverokannan alentaminen 10 prosenttiin."​

Valtiovarainministeri Saarikko huomautti myös, että hyvinvointialueiden käynnistäminen vuoden 2023 alussa tuo merkittäviä lisäkustannuksia. 

​Katso valtiovarainministerin esittelypuheenvuoro kokonaisuudessaan verkkolähetyspalvelustamme​.

Opposition puheenvuoroissa kritisoitiin velanottoa

Ministeri Saarikon esittelypuheenvuoron jälkeen eduskuntaryhmät pitivät omat puheenvuoronsa. Opposition puheenvuoroissa tuotiin esille huoli valtion velkaantumisesta:

"Suomi tarvitsee talouskasvun lisäksi säästäväisyyttä. Hyvä raami on talouspolitiikan arviointineuvoston suositus yhteisestä sitoutumisesta vuosittaiseen sopeutukseen. Me olemme kokoomuksessa valmiita tähän, ja toivottavasti muutkin haluavat pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan", totesi edustaja Timo Heinonen (kok.)​eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa.

"Korona-aika velkaannutti valtiota, ja viime ajat on investoitu kansalliseen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja apuun Ukrainalle. Näille menoille löytyy ymmärrystä oppositiota myöden, mutta tuskastuminen liittyy julkisen hallinnon ja pysyvien menojen paisumiseen ja kyvyttömyyteen priorisoida menoja", kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoron pitänyt Sari Essayah sanoi.​

Katso kaikki eduskuntaryhmien puheenvuorot verkkolähetyspalvelustamme​.

Päätösten tavoitteena luoda vakautta

Pääministeri Sanna Marin (sd.) painotti keskustelussa pitämässään puheessaan, että budjettipäätösten tavoitteena on luoda vakautta ja vastata kriisin edellyttämiin akuutteihin tarpeisiin:

"Kriisin edellyttämiin akuutteihin tarpeisiin vastaamisen ohella budjettiehdotus tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. – – Hallitus jatkaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen vahvistamista. – –​ Samoin ehdotukseen sisältyy lähes 600 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman panostuksia. Ne kohdistuvat muun muassa uusien energiainvestointien tukemiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen sekä hoitotakuun toteutumiseen ja hoitovelan purkamiseen. – – Budjettiesitys siis vastaa kriisin edellyttämiin tarpeisiin samalla varmistaen edellytykset vihreän siirtymän investoinneille ja tulevaisuuden kestävälle kasvulle."

Talousarvioesityksen lähetekeskustelua jatketaan keskiviikkona 21. syyskuuta. Lähetekeskustelun päättymisen jälkeen talousarvion varsinainen käsittely tapahtuu valtiovarainvaliokunnassa. Valiokuntakäsittelyn jälkeen talousarvioesitys palaa täysistuntoon joulukuussa. 




Aihealueet
Talousarvio; Täysistunto